Kolumni: Koulutuksella ja hoidon laadulla on merkittävä yhteys

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairaiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti väestön ikääntyessä. Suomessa on jo pitkään tutkittu ja kehitetty muistisairauksien tietotaitoa.

PaiviKankaanranta SariTeeri in China

Edellytykset muistisairaiden laadukkaalle hoidolle ovat olemassa.

Edellytykset muistisairaiden laadukkaalle hoidolle ovat olemassa. Hyvän hoidon edellytyksenä on osaava, muistisairauksiin koulutettu hoitohenkilökunta. Jo pienikin hoitokäytännön muutos vähentää merkittävästi hoidon kustannuksia ja parantaa muistisairaan elämänlaatua.

Jokaisen muistisairaiden kanssa toimivan ammattilaisen tulee tuntea kokonaisvaltaisen hoidon periaatteet. Hoitoon liittyy myös erityisiä eettisiä kysymyksiä, kuten itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen, joihin liittyvä ammatillinen osaaminen on tärkeää.

Nämä asiat puhuttavat myös Kiinassa, jossa koulutimme viime syyskuussa noin 50 vanhustyön ammattilaista hoitoapulaisesta korkeakoulutettuun. Koulutukseen osallistuneet olivat Changzhoun eri alueilta sairaaloista, vanhainkodeista ja palvelutaloista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Osallistujat olivat kiinnostuneita suomalaisista hoitokäytännöistä. Ryhmän kanssa kävimme läpi muistisairauksien eri muotoja, hoitosuosituksia ja ihmislähtöisen hoidon periaatteita asiakkaan elämäntarinan pohjalta. Kiinalaiset olivat kiinnostuneita myös muistisairauksien ennaltaehkäisystä.

Opettajina koimme, että gerontologista asiantuntemustamme arvostettiin. SAMKilla on pitkäaikainen näyttö gerontologisen koulutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tarjolla on sekä Bachelor- että Master-tason koulutusta. Koulutuksella ja hoidon laadulla on merkittävä yhteys.

Vanhustyön opettajat Päivi Kankaanranta ja Sari Teeri

Kirjoittajat

Kirjoittajista Päivi Kankaanranta (vas.) on lehtori, geronomikoulutuksen opetussuunnitelmavastaava ja Sari Teeri on yliopettaja ja vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon opetussuunnitelmavastaava.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Kalastus on kulkenut Fetu Seppälän mukana läpi elämän tärkeänä vastapainona arjelle.

Fetu Seppälän tie rakennusinsinööriksi

Fetu Seppälä valmistui keväällä 2025 rakennusinsinööriksi tuotantopainotteiselta linjalta. Hänen tiensä alalle alkoi jo varhain ja johti lopulta vakituiseen työuraan satakuntalaisessa rakennusyrityksessä.

SAMKin opiskelijoita Porin kampuksen kirjastossa.

Kevään yhteishaku avaa tien oikeustradenomiksi

SAMK laajentaa koulutustarjontaansa uudella oikeustradenomin hakukohteella. Opinnot suoritetaan kokonaan verkkototeutuksena, mikä mahdollistaa opiskelun esimerkiksi työn tai muun elämän rinnalla. Oikeustradenomin opinnoissa perehdytään useisiin eri oikeudenaloihin sekä julkisoikeuden että yksityisoikeuden puolelta.

Jonna Yli-Anttila astuu ambulanssin kyytiin.

Sairaanhoitajan koulutus avasi ovet työelämään ja loi hyvän pohjan jatkokoulutukselle

Jonna Yli-Anttila työllistyi heti harjoittelun päätteeksi Satasairaalan päivystykseen sairaanhoitajan tehtäviin. Siellä vierähti lähes kymmenen vuotta, jonka jälkeen hän päätti jatkokouluttautua ensihoitajaksi. Nykyisin hän työskentelee ambulanssissa hoitotason ensihoitajana.