Kolumni: Koulutuksella ja hoidon laadulla on merkittävä yhteys

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairaiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti väestön ikääntyessä. Suomessa on jo pitkään tutkittu ja kehitetty muistisairauksien tietotaitoa.

PaiviKankaanranta SariTeeri in China

Edellytykset muistisairaiden laadukkaalle hoidolle ovat olemassa.

Edellytykset muistisairaiden laadukkaalle hoidolle ovat olemassa. Hyvän hoidon edellytyksenä on osaava, muistisairauksiin koulutettu hoitohenkilökunta. Jo pienikin hoitokäytännön muutos vähentää merkittävästi hoidon kustannuksia ja parantaa muistisairaan elämänlaatua.

Jokaisen muistisairaiden kanssa toimivan ammattilaisen tulee tuntea kokonaisvaltaisen hoidon periaatteet. Hoitoon liittyy myös erityisiä eettisiä kysymyksiä, kuten itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen, joihin liittyvä ammatillinen osaaminen on tärkeää.

Nämä asiat puhuttavat myös Kiinassa, jossa koulutimme viime syyskuussa noin 50 vanhustyön ammattilaista hoitoapulaisesta korkeakoulutettuun. Koulutukseen osallistuneet olivat Changzhoun eri alueilta sairaaloista, vanhainkodeista ja palvelutaloista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Osallistujat olivat kiinnostuneita suomalaisista hoitokäytännöistä. Ryhmän kanssa kävimme läpi muistisairauksien eri muotoja, hoitosuosituksia ja ihmislähtöisen hoidon periaatteita asiakkaan elämäntarinan pohjalta. Kiinalaiset olivat kiinnostuneita myös muistisairauksien ennaltaehkäisystä.

Opettajina koimme, että gerontologista asiantuntemustamme arvostettiin. SAMKilla on pitkäaikainen näyttö gerontologisen koulutuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tarjolla on sekä Bachelor- että Master-tason koulutusta. Koulutuksella ja hoidon laadulla on merkittävä yhteys.

Vanhustyön opettajat Päivi Kankaanranta ja Sari Teeri

Kirjoittajat

Kirjoittajista Päivi Kankaanranta (vas.) on lehtori, geronomikoulutuksen opetussuunnitelmavastaava ja Sari Teeri on yliopettaja ja vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon opetussuunnitelmavastaava.

SAMK TWITTERISSÄ

Jaa tämä sivu

Kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana vasemmalta LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkuuksien liiketoimintajohtaja Markus Suominen, SAMKin kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi ja osaamisaluejohtaja Jari Iisakkala sekä LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Jussi Seppälä.

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK aloittavat kumppanuuden alueen osaamisen vahvistamiseksi

LähiTapiola Länsi-Suomi ja SAMK ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.

Elisabet Vuorinen löysi sosiaalialan opintojen aikana intohimonsa luoviin menetelmiin.

Väyläopinnot johdattivat Elisabet Vuorisen luoviin menetelmiin

Elisabet Vuorinen työskenteli Porin kaupungilla kunnossapidon tehtävissä, kun työyhteisöön tuli määräaikaisia tukityöllistettyjä työntekijöitä erilaisista elämäntilanteista. Hän huomasi, ettei kohtaamisen ja ohjauksen tuki aina riittänyt.

Andrea Kovalova löysi opintojen aikana kiinnostuksensa datan ja teknologian parista.

Kansainväliset osaajat vahvistavat Satakunnan työelämää

SAMKissa on systemaattisesti lisätty kansainvälisten tutkintojen määrää pian kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä opiskelijoita on sadasta eri kansalaisuudesta.