Hyvönen kouluttautui ensin lähihoitajaksi ja työskenteli muun muassa lastensuojelussa ja päihdepalveluissa. Muutama vuosi sitten tuli innostus vahvistaa osaamista. Hän päätti hakeutua sosiaalialan monimuotona järjestettävään tutkinto-ohjelmaan.
– Ajattelen, että sosiaalialalla työskennellessä on tärkeää kerryttää jatkuvasti uusia työkaluja omaan reppuunsa, sillä ala muuttuu yhteiskunnan mukana. Sosionomina täytyy olla valmis tavallaan luomaan nahkansa aina uudelleen ja mukautumaan muuttuviin tarpeisiin – se on olennainen osa tätä työtä, hän sanoo.
”Olen vähän levoton sielu, kun on kyse työpaikoista”
Tällä hetkellä hän työskentelee kuntoutumisvalmentajana Tukirangassa, joka kehittää palveluja mielenterveyskuntoutujille Satakunnan alueella. Tukirangassa on kuusi eri yksikköä.
– Viimeisen kahden vuoden aikana olen työskennellyt näistä kahdessa ja vuodenvaihteessa vaihdoin taas työpaikkaa kolmanteen yksikköön. Olen vähän levoton sielu, kun on kyse työpaikoista – haluan kokeilla erilaisia asioita, Hyvönen summaa.
Hän sanoo, että työ sosiaalialalla on monipuolista ja vaatii toisaalta mukautumista moneen eri tehtävään.
– Esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa olin toisinaan keittiöhenkilökuntaa, välillä taksikuski ja melkein neuvolan työntekijä. Olin esimerkiksi yksikössä, jossa oli nuoria äitejä ja heidän vauvojaan, ja siinä roolit vaihtelivat jatkuvasti, hän sanoo.
Hyvönen kokee, että ala on hänelle juuri oikea. Hän kuvaa ihmisten kanssa työskentelyä ja auttamisenhalua sisäsyntyisiksi tarpeiksi.
– Tämä tarve ja ominaisuus ovat sidottuja luonteeseeni: halu edistää yhteisöllisyyttä, auttaa, jakaa tietoa ja samalla oppia uutta itsekin.
Into alalle heräsi aivan nuorena, yllättäen kirjallisuuden kautta.
– Nuorena vietin paljon aikaa kirjojen parissa. Se herätti uteliaisuuden erilaisia elämäntilanteita kohtaan. Kasvoin tavallisessa, hyvässä keskiluokkaisessa perheessä, joten kirjojen tarjoamat toisenlaiset maailmat avarsivat näkökulmiani ja syvensivät kiinnostustani ihmisten erilaisiin polkuihin.
Vinkit opintoihin – Hyödynnä joustavat opintomahdollisuudet
Hyvönen sanoo hakeutuneensa sosiaalialan monimuoto-opintoihin ”puoliksi läpällä”. Hän oli kuullut, että opintoihin on paljon hakijoita, joten vaikka hän tekikin paljon töitä opiskelupaikan eteen, hän ei uskonut omiin mahdollisuuksiinsa. Yllättäen opiskelupaikka kuitenkin aukesi.
Opinnoissa oli erityisen mielenkiintoista saada teoriaa jo aiemmin käytännössä opittujen asioiden taustalle.
– Oli todella mielenkiintoista huomata, että työskentelyssä, kuten lastensuojelussa, oli taustalla viitekehykset, teorioita ja menetelmiä, jotka selittivät, miksi asioita tehtiin tietyllä tavalla. Se lisäsi ymmärrystä ja toi työlle selkeän rakenteen, hän sanoo.
Monimuotoisesti suoritettavat opinnot olivat nyt kuusivuotiaan lapsensa kanssa asuvalle Hyvöselle oikea opiskelumuoto. Tutkintotodistus oli lopulta taskussa jo kahdessa vuodessa.
– Vaikka haasteitakin oli, opin nauttimaan prosessista ja oikeastaan koukutuin siihen. Tulin ahneeksi tiedolle, ja opintopisteet kertyivät nopeasti. Haluan kiittää hyvää tukiverkostoani, ilman heitä tämä ei olisi onnistunut, hän sanoo.
Hän suosittelee opintoja lämpimästi, mutta neuvoo kuuntelemaan itseään opintojen edetessä.
– Huomioikaa voimavaranne, ja tehkää opiskelua omaan tahtiin. On järkevää hyödyntää koulun tarjoama joustavuus ja edetä niin, että se tukee omaa hyvinvointia, hän sanoo.
