YAMK-opinnäytetyö: Video-ohjaus lasten kohtaamisen tukena

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin videoreflektiivisen ohjausmenetelmän Video Enhanced Reflective Practice (VERP) mahdollisuuksia tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden ammatillista kehitystä.

Sinisen ja punaisen käden puristus
Pixabay/johnhain

Sosiaalialalla kohtaamme ihmisiä, asiakkaita, päivittäin. Yhteyden rakentuminen asiakkaan ja työntekijän välille on kaiken työskentelyn perusta. Miten rakennamme ja mistä tekijöistä syntyy luottamuksellinen suhde asiakkaan ja työntekijän välille? Miten niin abstraktia asiaa voi harjoitella ja oppia?

Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Yhteistyökumppaneina työssä oli viisi säätiön lasten parissa kuntoutustyötä tekevää työntekijää. Säätiö halusi tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien ammatillista kehittymistä. Opinnäytetyön tekijällä oli aikaisempaa kokemusta kameran molemmin puolin ja erityisesti perheohjauksesta (VIGMLL) videon avulla sekä myös työntekijöiden ohjaamisesta (VERP) ja vahva usko videon käytön tuloksellisuuteen.

Taidot esiin kuvan avulla

Työntekijät kuvasivat omaa työtään lyhyille videotallenteille, joissa he kohtasivat lapsia kuntoutusarjessa ja toivat tallenteet yhteiseen tarkasteluun video-ohjaajan kanssa. Aineisto koostui ennen ja jälkeen video-ohjausprosessin tehdyistä haastatteluista ja ohjausprosessin aikana täytetystä päiväkirjasta. Haastatteluihin ja päiväkirjoihin sekä teoriaan että aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin perustuvan analyysin perusteella voidaan sanoa, että videota hyödyntämällä on mahdollista tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä itseluottamuksen, oman toiminnan pohtimisen ja lapsen näkökulman huomioon ottamisen alueilla.

Tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat prosessinomaisuus, mahdollisuus palata jälkikäteen ohi menneisiin tilanteisiin sekä ohjaajalta saatu tuki. Videon katselu sinällään ei vielä tue työntekijän kehittymistä. Keskusteluissa ohjaajan yhteiseen tarkasteluun nostamat positiiviset hetket tallenteilta näkyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä keskusteluissa vallinnut turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri olivat tekijöitä, jotka mahdollistivat työntekijän avoimen ja rehellisen pohdinnan omasta toiminnastaan ja mielentiloistaan. Tämä edesauttoi myös työntekijän valmiuksia pohtia tilanteita lapsen näkökulmasta.

Eräs mielenkiintoinen tutkimuksen herättämä ajatus oli, voitaisiinko videoreflektiivistä ohjausta hyödyntää työntekijöiden tavassa ja kyvyssä kohdata lapsia jo ammattiin opiskeluvaiheessa.

Lisätiedot:

Kimmo Reunanen, 0400 835196, kimmo.reunanen@mll.fi

Tutustu Kimmo Reunasen YAMK-opinnäytetyöhön

Jaa tämä sivu

Etualalla robotti, taustalla tutkijoita.

Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy syksyllä Porissa yhteistyössä SAMKin kanssa

Vaasan yliopiston Robotics-maisteriohjelma käynnistyy Porissa syksyllä 2024. SAMKin kanssa yhteistyössä toteutettavaan maisterikoulutukseen voi hakea 2.– 15.5.2024. Sopimus energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman käynnistämiseksi allekirjoitettiin vuonna 2022.

Joonas Rakkolainen esittelee käsissään kehittämäänsä tuotetta Atlas Care.

Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen kehitti innovatiivisen apuvälineen niskajumiin

SAMKin Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen on kehittänyt yritystoiminnassaan apuvälineen, jolla hän hoiti aluksi omaa migreeniään.

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.