YAMK-opinnäytetyö: Video-ohjaus lasten kohtaamisen tukena
Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin videoreflektiivisen ohjausmenetelmän Video Enhanced Reflective Practice (VERP) mahdollisuuksia tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden ammatillista kehitystä.

Sosiaalialalla kohtaamme ihmisiä, asiakkaita, päivittäin. Yhteyden rakentuminen asiakkaan ja työntekijän välille on kaiken työskentelyn perusta. Miten rakennamme ja mistä tekijöistä syntyy luottamuksellinen suhde asiakkaan ja työntekijän välille? Miten niin abstraktia asiaa voi harjoitella ja oppia?
Sosiaalialan YAMK-opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Yhteistyökumppaneina työssä oli viisi säätiön lasten parissa kuntoutustyötä tekevää työntekijää. Säätiö halusi tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien ammatillista kehittymistä. Opinnäytetyön tekijällä oli aikaisempaa kokemusta kameran molemmin puolin ja erityisesti perheohjauksesta (VIGMLL) videon avulla sekä myös työntekijöiden ohjaamisesta (VERP) ja vahva usko videon käytön tuloksellisuuteen.
Taidot esiin kuvan avulla
Työntekijät kuvasivat omaa työtään lyhyille videotallenteille, joissa he kohtasivat lapsia kuntoutusarjessa ja toivat tallenteet yhteiseen tarkasteluun video-ohjaajan kanssa. Aineisto koostui ennen ja jälkeen video-ohjausprosessin tehdyistä haastatteluista ja ohjausprosessin aikana täytetystä päiväkirjasta. Haastatteluihin ja päiväkirjoihin sekä teoriaan että aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin perustuvan analyysin perusteella voidaan sanoa, että videota hyödyntämällä on mahdollista tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä itseluottamuksen, oman toiminnan pohtimisen ja lapsen näkökulman huomioon ottamisen alueilla.
Tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat prosessinomaisuus, mahdollisuus palata jälkikäteen ohi menneisiin tilanteisiin sekä ohjaajalta saatu tuki. Videon katselu sinällään ei vielä tue työntekijän kehittymistä. Keskusteluissa ohjaajan yhteiseen tarkasteluun nostamat positiiviset hetket tallenteilta näkyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä keskusteluissa vallinnut turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri olivat tekijöitä, jotka mahdollistivat työntekijän avoimen ja rehellisen pohdinnan omasta toiminnastaan ja mielentiloistaan. Tämä edesauttoi myös työntekijän valmiuksia pohtia tilanteita lapsen näkökulmasta.
Eräs mielenkiintoinen tutkimuksen herättämä ajatus oli, voitaisiinko videoreflektiivistä ohjausta hyödyntää työntekijöiden tavassa ja kyvyssä kohdata lapsia jo ammattiin opiskeluvaiheessa.
Lisätiedot:
Kimmo Reunanen, 0400 835196, kimmo.reunanen@mll.fi