Väkivaltaa kokenut tarvitsee ammattilaisen, joka uskaltaa kohdata

Noin joka kolmas yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. SAMK järjestää koulutusta eri alojen ammattilaisille, jotka kohtaavat juuri väkivaltaa kokeneita.

Terveydenhoitajille, poliiseille, sosiaalityöntekijöille, ensihoitajille, opettajille, vanhustyöntekijöille ja muille ammattilaisille järjestettävät koulutukset tarjoavat kansainvälisiä ja kansallisia hyviä käytänteitä ja nostavat ammattilaisten tietoisuutta väkivallan uhrin kohtaamisen eri haasteita.

Eri ammateissa kohdataan hetki sitten väkivaltaa kokeneita

Moni päiväkodissa, koulussa, terveyskeskuksessa, sosiaalitoimistossa tai poliisissa toimiva ammattilainen kohtaa arjessaan juuri hetki sitten väkivaltaa kokeneita. Väkivaltaa kokeneen hyvä ensikohtaaminen ja ohjaus oikeisiin palveluihin tukee väkivallasta selviytymistä.

Todella usein on niin, että väkivaltaa kokenut peittelee väkivaltaa, vähättelee tilannetta sekä syyllistää itseään. Kuinka tärkeää silloin onkaan, että ammattilaiset tiedostavat tämän, kertoo satakuntalainen väkivaltatyön ammattilainen.

Kohtaamista oppii: nyt keskiössä vammaiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat

SAMK on mukana kansainvälisessä Vivien (Victim Violence Educational network) -koulutushankkeessa. Siinä korostetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten, kuten liikunta- tai kehitysvammaisten, ikääntyvien ja maahanmuuttajien kohtaamiseen tarvittavaa hienovaraista osaamista.

Kaikilla ammattilaisilla on mahdollisuus toimia hyvänä kohtaajana, kunhan heillä on riittävästi tietoa. Toisinaan myös ammattilaiset tiedostamattomasti ylläpitävät sukupuolisuuteen ja väkivallan eri muotoihin liittyviä kulttuurisia toimintatapoja ja pahimmillaan tarkoittamattaan tuottavat uudelleen traumatisoitumisen kokemuksia.

Ammattilaiset tuovat esille vahvasti koulutustarpeensa

– Vivien-hankkeen alkututkimuksen perusteella sosiaali-, terveyden ja kuntoutustyön ammattilaisista alle 15 prosentilla on täydennyskoulutusta väkivaltatyöstä, toteaa Marjo Keckman SAMKista.

SAMK kehittää koulutusta osana Vivien-hanketta yhdessä Suomen väkivaltatyön huippuosaajien – Suomen Ensi- ja turvakotien liiton, Suomen Setlementin sekä ankkuritiimien – sekä muiden Euroopan väkivaltatyön osaajien kanssa. Mukana on Italian, Kroatian ja Bulgarian väkivaltatyön ammattilaisia.

Suomi tuo hankkeeseen kehotietoisuusosaamista

Suomi tuo hankkeeseen erityisesti kehollisuutta ja kehotietoisuutta hyödyntäviä menetelmiä väkivaltaa kohdanneiden auttamistyössä. Näiden menetelmien avulla väkivaltaa kokeneita voidaan kohdata ja auttaa uudella tavalla.

– Kehollisuuden hyödyntämisen ja kehotietoisuuden edistämisen on todettu viime aikaisissa neurofysiologisissa ja neuropsykologisissa tutkimuksissa olevan tärkeä apuväline traumasta selviytymisessä, kertoo Satu Vaininen.

Syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana järjestetään ammattilaisille kuusi seminaaria. Niissä opetellaan kohtaamista sekä päivitetään ammattilaisten tietoa väkivaltaan liittyvistä ilmiöistä ja palveluihin ohjaamisesta – liittyen muun muassa lähisuhde, seurustelusuhde– ja kunniaväkivaltaan. Lisäksi hankkeen osana koulutetaan Satakunnassa kehiteltyä SomeBody®-menetelmän sovellusta väkivaltaa kokeneiden pidempijänteisessä auttamistyössä.

Aloitusseminaari Porissa 15.10 klo 9-16, katso ohjelma. Päivässä ovat mukana Suomen Ensi- ja turvakotien liitto, Porin ensi- ja turvakoti, Setlementtiliitto, Setlementti Tampere ja Loistosetlementti. Katso myös hankkeen muut seminaarit.

Lisätietoa: Satu Vaininen 044 7103865, satu.vaininen@samk.fi

Jaa tämä sivu

Joonas Rakkolainen esittelee käsissään kehittämäänsä tuotetta Atlas Care.

Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen kehitti innovatiivisen apuvälineen niskajumiin

SAMKin Vuoden Yrityskiihdyttämöyrittäjä Joonas Rakkolainen on kehittänyt yritystoiminnassaan apuvälineen, jolla hän hoiti aluksi omaa migreeniään.

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.