Terveysdatasta uutta puhtia tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Satakunnassa otetaan merkittäviä edistysaskeleita terveysteknologian tuotekehityksessä ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Satasairaalan ja SAMKin yhteistyön tavoitteena on valjastaa RoboAI:n automaation, robotiikan, tekoälyn ja hyvinvointiteknologian osaaminen teollisuuden lisäksi lääketieteen ja terveydenhuollon eduksi.

13.12.2019 | Teksti: Petra O'Rourke ja Jussi Bergman | Kuva: Petra O'Rourke

Juho Salli ja Anu Holm palvelinsalissa.
Anu Holm RoboAI:n laboratoriossa.

– Meillä on moniammatillinen tiimi, joka yhdessä pohtii ratkaisuja tämän hankkeen haasteisiin. Yhdessä päässä ei millään ole kaikkea sitä tietoa mitä tämä projekti vaatii, jotta päästään maaliin. Opimme yhteiskokouksissa aina valtavasti toisiltamme, kehuu Anu Holm.

– Tämä ei ole vain kolmen vuoden projekti, vaan suurin tavoite on luoda pysyvä yhteistyömalli, jonka SAMKin ja Satasairaalan tutkijat yhdessä kehittävät terveydenhuollon edistämiseksi, kertoo projektipäällikkönä toimiva SAMKin tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä, dosentti Anu Holm.

Yhteistyö rakentuu ns. innovaatioalustojen kautta. Toinen on Satasairaalalle suunniteltu tutkimus- ja kehityskeskus eli simulaatiotila, joka on parhaillaan suunnitteilla. Simulaatiotilassa terveysteknologiaa voidaan testata ja kehittää mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Simulaatiotilassa testatuista teknologioista yritykset voivat saada suoraa palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta, ja kun tuotekehitys on pidemmällä, tuotetta voidaan testata sairaalan kliinisessä toiminnassa.

Kenttätutkimusmenetelmien testaus on aloitettu useissa projekteissa. Esimerkkinä uudesta suunnitellusta palvelumallista on esimerkiksi Perusturvan Pori75-neuvolatoimintahankkeeseen sidottu uniapnean tunnistamisen malli.

– Pienikokoisen laitteen avulla uniapneaa voitaisiin testata oireiden perusteella perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon sijaan ja näin säästää kustannuksia, Holm avaa.

 

Me taistelemme edestä pois suuren määrän ensimmäisen vaiheen kipuja, jotta tutkimuksen tekeminen tästä datasta olisi helpompaa tuleville tutkijoille.

 

Tietoallas ja datan hyödyntäminen

Toinen innovaatioalusta on Auria Tietopalveluiden tietoallas, joka yhtenäistää tuhansien potilaiden vuosikymmenen aikaiset terveystiedot yhdeksi tietovarannoksi. Altaasta löytyvät Satasairaalan, Vaasan keskussairaalan sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoissairaanhoidon tiedot sekä yksittäisten kuntien perusterveydenhuollon ja yksityisten laboratorioiden tietoja. Tietoaltaan hyödyntämisen mahdollistaa toukokuussa 2019 voimaan tullut Toisiokäyttölaki, joka parantaa tiedon käytön edellytyksiä kansalaisten terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen liittyvään tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

– Terveystietoja on aikaisemminkin ollut mahdollista hyödyntää tutkimukseen, mutta lakimuutoksen jälkeen lisäksi kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, myös tiedolla johtaminen on mainittu, sanoo Anu Holm.

Tietojen poimiminen altaasta on helppoa, mutta tutkijan tulee tietää muuttujatasolla mitä hakea. Myös tiedon tietoturvallinen käsittely on vaativaa. Tavoitteena on madaltaa tutkijoiden ja yritysten kynnystä käyttää tarjolla olevaa tietoa rakentamalla teknologiaa altaan ympärille ja tarjoamalla neuvontapalvelua. Satakuntaan on suunnitteilla oma palvelupiste, joka auttaa tutkimusideansa kanssa painivaa tutkijaa.

– Tässä vaiheessa projekti vaatii valtavasti manuaalista työtä ja automatisointia. Me taistelemme edestä pois suuren määrän ensimmäisen vaiheen kipuja, jotta tutkimuksen tekeminen tästä datasta olisi helpompaa tuleville tutkijoille sekä tiedon hyödyntäminen lääketieteen ja terveydenhuollon alalla toimiville yrityksille, kertoo SAMKin projektipäällikkö Juho Salli, joka vastaa palvelumallin teknisestä toteutuksesta.

 

Tämä on valtakunnan arinta dataa ja olen todella neuroottinen sen suhteen.

 

Tietoturvaa ja supertietokoneita

– On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset keräävät oikeaa dataa, jotta sitä voidaan hyödyntää ja siitä voidaan tehdä analyysejä. Tämä pitäisi ottaa paremmin huomioon jo koulutusvaiheessa, muistuttaa Salli.

Tietoaltaan hyödyntämisen keskiössä on tietoturva. Suurta tietomäärää hallinnoidakseen, projektissa pitää rakentaa tietoturvallista tiedonhallintasoftaa.

Salli on valtavan haasteen edessä rakentaessaan uutta softaa palvelumallin ympärille ja hän tuntee syvää kunnioitusta tietoa kohtaan.

– Tämä on valtakunnan arinta dataa ja olen todella neuroottinen sen suhteen. Nyt meidän pitää keksiä, miten Auria Tietopalveluiden palvelimelta poimittua tietoa voidaan suorittaa tietoturvallisesti ja siirtää käyttäjältä toiselle analysoitavaksi, Salli kertoo.

– Ennen kuin datasta voidaan tehdä tekoälyn avulla tilastotiedettä tai neuroverkkoja, suurin työ on datan hallinnointi ja yhdenmukaistaminen. Auria Tietopalvelut on tehnyt jo 70 prosenttia työstä, kun he poimivat tietoja eri potilastietojärjestelmistä ja yhdenmukaistavat tiedot.

CSC:n supertietokoneiden laskentatehoja päästään hyödyntämään keväällä tässä projektissa. Sitä ennen Sallilla on ratkaistavana muutama yksityiskohta.

– Aurian tietoaltaan data sijaistee Turussa ja CSC:n supertietokone Kajaanissa ja me siinä välissä. Fyysisen tietoturvallisen internetputken lisäksi pitää huomioida erilaisten käyttäjien tarpeet. Itse olen onnellinen, jos saan toimia ilman hiirtä mustassa ruudussa…

– Mutta minä en, huudahtaa Holm.

 

Tekoälyn ja analytiikan hyödyntäminen avaa uuden väylän suurien massojen terveystietoihin ja sen avulla voidaan löytää aivan uusia yhteyksiä, jotka ovat voineet jäädä huomaamatta.

 

Vain taivas on rajana

Tekoäly Akatemian opiskelijat Joonas Nordlund ja Erik Nurkkala rakentavat tiedonhallintasoftaa, jolla ylläpidetään rekisteritietoja eri tutkimuksissa käytetyistä henkilötiedoista. Jatkossa tarvetta on muun muassa luovutusrekisterisoftalle.

Tietoaltaan käytön mahdollistava tutkimuslupa on pyydetty tällä hetkellä vain Satakunnan sairaanhoitopiirin tietojen käyttöön. Samanlaisen lupaprosessin takana on myös muiden Aurian tietoaltaasta löytyvien sairaanhoitopiirien tiedot. Jatkossa neuvontapalvelu auttaa yhdessä Aurian Tietopalveluiden kanssa tutkijoita ja yrityksiä

etenemään lupaprosessiin ja sitä kautta hyödyntämään tietoaltaan tietoja.

Tietoaltaan hyödyntäminen on merkittävä edistysaskel suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle ja kiinnostava myös kansainvälisellä tasolla: näin suurta kansallisesti yhtenevää tietoallasta ei ole muualla maailmalla.

– Suomessa on pitkä traditio potilastietojen kirjauksesta ja tiedon tallentamisesta. Ennen nuo tiedot palvelivat lääkäreiden lisäksi lähinnä biopankkeja ja lääketehtaita. Nyt lakimuutoksen ansiosta tekoälyn ja analytiikan hyödyntäminen avaa aivan uuden väylän suurien massojen terveystietoihin ja sen avulla voidaan löytää aivan uusia yhteyksiä, jotka ovat voineet jäädä huomaamatta, muistuttaa Holm innoissaan.

 

 

Innovaatioalustojen rakentamista rahoittaa Satakuntaliitto (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

 

Lisätiedot:

Anu Holm, projektipäällikkö ja tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä
p. 044 710 3148
anu.holm@samk.fi

Juho Salli, projektipäällikkö, Tekoälystä Satakunnan menestystekijä
p. 044 710 3329
juho.o.salli@samk.fi

 

 

Lisää aiheesta

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto ja dosentti Anu Holm istuvat.
| Hyvinvointi ja terveys

SAMK ja Satasairaala kehittävät tulevaisuuden sairaalaa yhdessä tutkimalla ja testaamalla

SAMK ja Satasairaala toteuttavat kolmevuotisen Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeen, johon on saatu Euroopan aluekehitysrahastolta rahoitusta yli puoli miljoonaa euroa.
SAMK on ollut mukana mm. järjestämässä legorobottien SM-kilpailuja. Kuvituskuva.
| Automaatio ja teollisuus

SAMKille ja SeAMKille 769 000 euroa digitalisaation ja tekoälyn yhteishankkeeseen

Menestystä rahoitushaussa: SAMK ja SeAMK vahvistavat yhdessä yritysten kasvua ja digitalisaatiota. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa 769 000 eurolla Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta ”More Startups and Growth through Digitalisation and Artificial Intelligence”.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error
Error: Cannot call API for app 1123168491105924 on behalf of user 10157419919776743 Type: OAuthException
Palliatiivisen hoidon asiantuntijana autat parantumattomasti sairaita ihmisiä. Erikoistumiskoulutuksella saavutat osaamisen, jota tarvitset toimiessasi palliatiivisen hoidon erityistasolla (B/C) tai perustason (A) vastuutehtävissä. Hae 31.12.2023 mennessä.Avaamme täydennyshaun Palliatiivisen hoidon asiantuntija (30 op) -erikoistumiskoulutukseen!Voit hakea koulutukseen aina 31.12.2023 asti. Koulutuksen toteutuminen on varmaa, otamme vielä muutamia opiskelijoita ryhmään.Lue lisää ja hae mukaan tästä: events.samk.fi/event/wJpkP ... See MoreSee Less
View on Facebook
Twitter

Palliatiivisen hoidon asiantuntijana autat parantumattomasti sairaita ihmisiä. Hae erikoistumiskoulutukseen 31.12.2023 mennessä. #katsetulevaisuuteen #erikoistumiskoulutus #palliatiivinenhoito

The new Research Center for Human Functioning was recently established at SAMK. The research center is led by Henna Kyhä, Research Manager and Doctor of Philosophy.

#thinkfuture #humanfunctioning #samkasanemployer

SAMKissa toimii nyt Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus, jota luotsaa tutkimuspäällikkö ja kasvatustieteen tohtori Henna Kyhä.

#katsetulevaisuuteen #osallisuus #toimintakyky #samktyönantajana

Altogether 92 students graduated from SAMK in November. Fifteen of them graduated with a Master´s degree. The theses of graduates can be found on Theseus. SAMK congratulates all the graduates 🌺

#alumni #thinkfuture

SAMKista valmistui marraskuussa yhteensä 92 opiskelijaa. Valmistuneista 15 suoritti YAMK-tutkinnon. Valmistuneiden opinnäytetyöt ovat luettavissa Theseuksessa. SAMK onnittelee kaikkia valmistuneita 💐

#alumni #katsetulevaisuuteen