Terveysdatasta uutta puhtia tutkimukseen ja tuotekehitykseen

– Meillä on moniammatillinen tiimi, joka yhdessä pohtii ratkaisuja tämän hankkeen haasteisiin. Yhdessä päässä ei millään ole kaikkea sitä tietoa mitä tämä projekti vaatii, jotta päästään maaliin. Opimme yhteiskokouksissa aina valtavasti toisiltamme, kehuu Anu Holm.

– Tämä ei ole vain kolmen vuoden projekti, vaan suurin tavoite on luoda pysyvä yhteistyömalli, jonka SAMKin ja Satasairaalan tutkijat yhdessä kehittävät terveydenhuollon edistämiseksi, kertoo projektipäällikkönä toimiva SAMKin tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä, dosentti Anu Holm.

Yhteistyö rakentuu ns. innovaatioalustojen kautta. Toinen on Satasairaalalle suunniteltu tutkimus- ja kehityskeskus eli simulaatiotila, joka on parhaillaan suunnitteilla. Simulaatiotilassa terveysteknologiaa voidaan testata ja kehittää mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Simulaatiotilassa testatuista teknologioista yritykset voivat saada suoraa palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta, ja kun tuotekehitys on pidemmällä, tuotetta voidaan testata sairaalan kliinisessä toiminnassa.

Kenttätutkimusmenetelmien testaus on aloitettu useissa projekteissa. Esimerkkinä uudesta suunnitellusta palvelumallista on esimerkiksi Perusturvan Pori75-neuvolatoimintahankkeeseen sidottu uniapnean tunnistamisen malli.

– Pienikokoisen laitteen avulla uniapneaa voitaisiin testata oireiden perusteella perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon sijaan ja näin säästää kustannuksia, Holm avaa.

Me taistelemme edestä pois suuren määrän ensimmäisen vaiheen kipuja, jotta tutkimuksen tekeminen tästä datasta olisi helpompaa tuleville tutkijoille.

Tietoallas ja datan hyödyntäminen

Toinen innovaatioalusta on Auria Tietopalveluiden tietoallas, joka yhtenäistää tuhansien potilaiden vuosikymmenen aikaiset terveystiedot yhdeksi tietovarannoksi. Altaasta löytyvät Satasairaalan, Vaasan keskussairaalan sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoissairaanhoidon tiedot sekä yksittäisten kuntien perusterveydenhuollon ja yksityisten laboratorioiden tietoja. Tietoaltaan hyödyntämisen mahdollistaa toukokuussa 2019 voimaan tullut Toisiokäyttölaki, joka parantaa tiedon käytön edellytyksiä kansalaisten terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen liittyvään tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

– Terveystietoja on aikaisemminkin ollut mahdollista hyödyntää tutkimukseen, mutta lakimuutoksen jälkeen lisäksi kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, myös tiedolla johtaminen on mainittu, sanoo Anu Holm.

Tietojen poimiminen altaasta on helppoa, mutta tutkijan tulee tietää muuttujatasolla mitä hakea. Myös tiedon tietoturvallinen käsittely on vaativaa. Tavoitteena on madaltaa tutkijoiden ja yritysten kynnystä käyttää tarjolla olevaa tietoa rakentamalla teknologiaa altaan ympärille ja tarjoamalla neuvontapalvelua. Satakuntaan on suunnitteilla oma palvelupiste, joka auttaa tutkimusideansa kanssa painivaa tutkijaa.

– Tässä vaiheessa projekti vaatii valtavasti manuaalista työtä ja automatisointia. Me taistelemme edestä pois suuren määrän ensimmäisen vaiheen kipuja, jotta tutkimuksen tekeminen tästä datasta olisi helpompaa tuleville tutkijoille sekä tiedon hyödyntäminen lääketieteen ja terveydenhuollon alalla toimiville yrityksille, kertoo SAMKin projektipäällikkö Juho Salli, joka vastaa palvelumallin teknisestä toteutuksesta.

Tämä on valtakunnan arinta dataa ja olen todella neuroottinen sen suhteen.

Tietoturvaa ja supertietokoneita

Tietoaltaan hyödyntämisen keskiössä on tietoturva. Suurta tietomäärää hallinnoidakseen, projektissa pitää rakentaa tietoturvallista tiedonhallintasoftaa.

Salli on valtavan haasteen edessä rakentaessaan uutta softaa palvelumallin ympärille ja hän tuntee syvää kunnioitusta tietoa kohtaan.

– Tämä on valtakunnan arinta dataa ja olen todella neuroottinen sen suhteen. Nyt meidän pitää keksiä, miten Auria Tietopalveluiden palvelimelta poimittua tietoa voidaan suorittaa tietoturvallisesti ja siirtää käyttäjältä toiselle analysoitavaksi, Salli kertoo.

– Ennen kuin datasta voidaan tehdä tekoälyn avulla tilastotiedettä tai neuroverkkoja, suurin työ on datan hallinnointi ja yhdenmukaistaminen. Auria Tietopalvelut on tehnyt jo 70 prosenttia työstä, kun he poimivat tietoja eri potilastietojärjestelmistä ja yhdenmukaistavat tiedot.

CSC:n supertietokoneiden laskentatehoja päästään hyödyntämään keväällä tässä projektissa. Sitä ennen Sallilla on ratkaistavana muutama yksityiskohta.

– Aurian tietoaltaan data sijaistee Turussa ja CSC:n supertietokone Kajaanissa ja me siinä välissä. Fyysisen tietoturvallisen internetputken lisäksi pitää huomioida erilaisten käyttäjien tarpeet. Itse olen onnellinen, jos saan toimia ilman hiirtä mustassa ruudussa…

– Mutta minä en, huudahtaa Holm.

Tekoälyn ja analytiikan hyödyntäminen avaa uuden väylän suurien massojen terveystietoihin ja sen avulla voidaan löytää aivan uusia yhteyksiä, jotka ovat voineet jäädä huomaamatta.

Vain taivas on rajana

Tietoaltaan käytön mahdollistava tutkimuslupa on pyydetty tällä hetkellä vain Satakunnan sairaanhoitopiirin tietojen käyttöön. Samanlaisen lupaprosessin takana on myös muiden Aurian tietoaltaasta löytyvien sairaanhoitopiirien tiedot. Jatkossa neuvontapalvelu auttaa yhdessä Aurian Tietopalveluiden kanssa tutkijoita ja yrityksiä

etenemään lupaprosessiin ja sitä kautta hyödyntämään tietoaltaan tietoja.

Tietoaltaan hyödyntäminen on merkittävä edistysaskel suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle ja kiinnostava myös kansainvälisellä tasolla: näin suurta kansallisesti yhtenevää tietoallasta ei ole muualla maailmalla.

– Suomessa on pitkä traditio potilastietojen kirjauksesta ja tiedon tallentamisesta. Ennen nuo tiedot palvelivat lääkäreiden lisäksi lähinnä biopankkeja ja lääketehtaita. Nyt lakimuutoksen ansiosta tekoälyn ja analytiikan hyödyntäminen avaa aivan uuden väylän suurien massojen terveystietoihin ja sen avulla voidaan löytää aivan uusia yhteyksiä, jotka ovat voineet jäädä huomaamatta, muistuttaa Holm innoissaan.

Innovaatioalustojen rakentamista rahoittaa Satakuntaliitto (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot:

Anu Holm, projektipäällikkö ja tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä
p. 044 710 3148
anu.holm@samk.fi Juho Salli, projektipäällikkö, Tekoälystä Satakunnan menestystekijä
p. 044 710 3329
juho.o.salli@samk.fi