Suru kulkee selässä, mutta jaksan kantaa sitä paremmin – Monica Tiisala osoitti, että toiminnallinen SomeBody®-menetelmä ja vertaistuki voivat auttaa itsemurhan tehneiden läheisiä kuntoutumaan

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Monica Tiisala ja tassuterapeutti Jade.

– Silloin, kun kaikki oli vielä kauhua ja kaaosta, itselleni tuli vahva tunne siitä, että haluan auttaa muita saman kokeneita. Oli tarve antaa merkitys oman lapsen menetykselle, Monica kertoo.

Itsemurhan tehneiden läheisten tukena toimii Suomessa valtakunnallinen Surunauha ry, jossa saman kokeneet, Surunauhan koulutetut vapaaehtoiset, antavat tukea ja keskusteluapua. Opinnoissaan Monica Tiisala oli tutustunut SAMKissa kehitettyyn toiminnalliseen SomeBody®-menetelmään, jolla on saatu hyviä tuloksia lasten ja nuorten vaikeissa elämäntilanteissa. Hän päätti selvittää, miten menetelmä soveltuisi aikuisille itsemurhan tehneiden läheisille.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Surunauha ry. Pilottikokeiluun osallistui vapaaehtoisina kaksi miestä ja viisi naista sekä kaksi ohjaajaa.

– Tavoitteena oli edistää itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä heidän omia voimavarojaan kehittämällä. Osallistuin itse kokeiluun käytännössä. Aineistoa keräsin haastattelemalla ja havainnoimalla sekä havaintopäiväkirjan, kirjallisten kotitehtävien ja palautelomakkeen avulla. Toimin kolmessa roolissa: kuntoutuksen ohjaajaopiskelijana, SomeBody®-ohjaajana ja Surunauhan vertaistukiryhmänohjaajana, Monica kertoo.

Toiminnallisia SomeBody®-harjoituksia voi ryhmän jälkeen harjoittaa itsekseenkin

Somebody-menetelmässä tehdään esimerkiksi rentoutusharjoituksia, keho- ja liikeharjoituksia sekä hengitysharjoituksia. Osallistujat jakavat kokemuksensa harjoituksista muiden kanssa ja muiden kokemuksista opitaan lisää.

– Menetelmän tavoitteena on tukea fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja kehitystä. Siinä pyritään tukemaan ihmisen kehotietoisuutta, tunnetietotaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä vahvistamaan minäkuvaa, itsetuntoa ja toimintakykyä omassa arjessa ja toimintaympäristössä, Monica kertoo.

– Tarkoitus on, että ryhmässä tehtyjä harjoituksia voi tehdä myös itsenäisesti sen mukaan, mitkä harjoitukset ovat auttaneet itseä. Monesti se on jokin hengitysharjoitus.

Itsemurha vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan

Tilastokeskuksen mukaan itsemurhakuolleisuus kääntyi nousuun vuonna 2016 ja on jatkunut edelleen 2017, jolloin 824 henkilöä teki itsemurhan. Tämä on enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain. Yksi itsemurha maksaa valtiolle noin 2 miljoonaa euroa. Uusimpien tilastotietojen mukaan erityisesti nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet.

– Kävin äskettäin surukonferenssissa, missä todettiin, että Suomessa itsemurha on yksi yleisimpiä 15–19 vuotiaiden kuolinsyitä. Suomi koreilee kansainvälisten tilastojen kärjessä nuorten itsemurhakuolemissa, Monica kertoo.

Läheisen itsemurha on traumaattinen kokemus, joka lisää itsemurhariskiä. Ennaltaehkäisevän työn tekeminen olisi tärkeää, koska itsemurhilla on laajat yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja seuraukset.

Tuki liian paljon vapaaehtoisten varassa

– Ihmisillä on hyvin eriarvoiset mahdollisuudet kuntoutua läheisen menetyksestä, koska tuki on liikaa kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten varassa. Tuen saantiin vaikuttaa muun muassa se, että Surunauha ei pysty järjestämään vertaistukiryhmiä joka asuinpaikkakunnalle. Vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi, Monica kertoo.

– Akuuttia kriisiapua saa jo hyvin paikkakunnasta riippumatta, mutta jos on tarvetta pidempiaikaiselle tuelle, niin se on järjestöjen ja vapaaehtoisten varassa.

Läheisen itsemurhan jälkeen voi saada pari päivää sairaslomaa ilman diagnoosia. Kuka on oikeasti työkykyinen niin pian tällaisen tapahtuman jälkeen, Monica kysyy. Hänen mielestään paras tukimalli olisi ammattilaistuen ja vertaistuen yhdistelmä.

– Ammattilainen pystyy tuomaan tilanteeseen faktatietoa, sillä myös itsemurhamenetyksen kokeneilla voi olla omia uskomuksia, jotka voivat estää kuntoutumista. Pilottikokeilussa tuli esiin uskomus, että olisi olemassa itsemurhageeni. Oikean tiedon myötä turhat selviytymistä ja kuntoutumista estävät uskomukset katoavat.

Itsemurhilla on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Olen omalta osaltani halunnut edistää itsemurhan tehneiden lähteisten hyvinvointia ja samalla estää uusia itsemurhia, syrjäytymistä ja leimautumista mikä tähän ilmiöön liittyy.

Valmistumisensa jälkeen Monica on saanut työpaikan lastensuojelulaitoksesta. Sen lisäksi hän tekee edelleen vapaaehtoistyötä Surunauhassa, jossa hän ohjaa itsemurhan kautta läheisensä menettäneitä mm. Somebody-menetelmällä.

– Olen iloinen siitä, että menetelmän toiminnallisuus toi mukaan myös miehiä, joita on vaikeampi tavoittaa pelkkiin keskusteluryhmiin. Pilottiryhmässä heitä oli kaksi, joista molemmat jatkoivat loppuun asti.

Somebody-menetelmä vaikuttaa positiivisesti myös ryhmän osallistujien vuorovaikutustaitoihin.

– Meillä on ollut iloa ja naurua, mikä kertoo, siitä että kuntoutujat kulkevat oikeaan suuntaan surustaan huolimatta.

Suru ei poissulje iloa ja ilo ei poissulje surua. Selviytymiseen auttaa, jos pystyy tuntemaan mielihyvää ilman syyllisyyttä.

Miten kohdata itsemurhan tehneen läheinen

Ulkopuoliset toivovat, että surevat toipuisivat nopeasti, että heidät olisi helpompi kohdata, kun sanat puuttuvat. Monica Tiisala sanoo, että tärkeintä on läsnäolo. Sanoja ei tarvita, riittää, että on empaattinen. Jos yrittää väkisin sanoa jotain, päästää suustaan helposti sammakoita. Tärkeää on, että surevan lähellä osaisi kuunnella ja olla läsnä, eikä vain olla kuuntelevinaan.

– Täytyy kuitenkin muistaa, ettei yhtä oikeaa tapaa ole. Joku sureva voi haluta omaa tilaa, jollakin on kova puhumisen ja jakamisen tarve. Pitäisi edetä surevan voimavarojen ehdoilla. Pahinta on vaihtaa kadulla puolta tai esittää näkymätöntä. Itsemurhailmiöön liittyy paljon eristymistä ja eristämistä.

– Ihmiset surevat eri aikaan eri tavalla pelkästään jo perheenjäsenten kesken. Alussa tilannetta kannatellut henkilö voi murtua vasta parin vuoden päästä.

Toista ei voi koskaan ymmärtää täysin, jokaisella on oma ainutlaatuinen menetys omassa elämän kontekstissa.

Kuntoutuksen ohjaajan näkökulma: surun kanssa voi elää ihan hyvää elämää

– Kuntoutuksen ohjaajan näkökulmasta pilottikokeilu kehitettiin itsemurhan tehneiden läheisten kuntoutumistarpeista lähtien, Monica kertoo.

Kuntoutus oli ennaltaehkäisevää ja psykososiaalista varhaiskuntoutusta sekä ryhmäkuntoutusta. Kuntoutuja otettiin aktiivisesti mukaan omaan kuntoutumiseensa.

– Kuntoutuksen ohjaaja ei voi tehdä surutyötä surijan puolesta. Mutta hän voi kannustaa ja tuoda toivoa surijalle sekä tukea ja auttaa surijaa näkemään hänen jäljellä olevat mahdollisuutensa ja hänen olemassa olevat voimavaransa. Läheistään ei saa millään menetelmällä takaisin, mutta surusta huolimatta tai surun kanssa ihminen voi elää ihan hyvää elämää.

Tutustu opinnäytetyöhön:

Monica Tiisala Toiminnallinen SomeBody®-vertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille : ”Suru kulkee selässä, mutta jaksan kantaa sitä paremmin”

Somebody kuntoutusmenetelmänä

• SomeBody®-menetelmä soveltui hyvin kohderyhmälle tässä toteutuksessa. Sen pohjalta luotiin uusi toiminnallinen vertaistukiryhmämalli aikuisille itsemurhan tehneiden läheisille.
• SomeBody®-menetelmä kehitti ryhmässä osallistujien keho- ja tunnetietotaitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Toiminnallinen SomeBody®-vertaistukiryhmä voi tukea toimijuutta ja osallisuutta osalla itsemurhan tehneiden läheisistä. Menetelmä ei kuitenkaan välttämättä toimi kaikilla itsemurhan tehneiden läheisillä.
• Toiminnallisen sururyhmän tarkoitus ei ole kilpailla keskustelevien sururyhmien kanssa, vaan sen tarkoitus on tarjota erilaisille ihmisille erilaisia keinoja selviytyä raskaasta elämänkriisistä.

Lisätietoa SomeBodysta

Monica Tiisala

• Valmistui SAMKista kuntoutuksen ohjaajaksi (AMK) toukokuussa 2019
• Työskentelee lastensuojelutyössä ja tekee vapaaehtoistyötä Surunauha ry:ssä
• Toiminut myös hierojana, lähihoitajana ja yrittäjänä sekä Posassa kuntoutuksen ohjaajana
• Asuu perheensä kanssa Laviassa
• Kova into ja palo suunnitella ja kehittää kuntoutusta. Aikoo jatkaa opintoja ylempään AMK-tutkintoon.

SAMK TWITTERISSÄ