SAMKissa tehdään pitkäjänteistä liikuntapaikkojen esteettömyys- ja saavutettavuustyötä

Esteettömyys ja saavutettavuus lähtevät siitä, että me kaikki olemme erilaisia. SAMKin esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä on toteuttanut vuosien kuluessa useita liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseen tähdänneitä hankkeita.

27.6.2022 | Teksti: Kati Karinharju, Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Inna Saarinen ja Riikka Tupala | Kuva: Veera Korhonen

Kolme naista katselee piirroksia Porin uimahallin kahviossa.

SAMK on tehnyt alueellista yhteistyötä Porin kaupungin liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseksi. Kuvassa hankkeiden vastuuvetäjät Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Kati Karinharju ja Riikka Tupala tarkastelevat keskustan uimahallin esteettömyysratkaisuja.

Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen perusedellytyksistä. Valtiolla ja kunnilla on tärkeä rooli yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen mahdollistajina. Kuntien vastuulla on luoda edellytykset aktiiviselle ja säännölliselle liikkumiselle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmille.

Suomen liikuntapaikkojen esteettömyyteen kohdistuneet tutkimukset ja kartoitukset ovat osoittaneet liikuntapaikkojen olevan puutteellisia. Lisäksi Suomesta puuttuu valtakunnallinen liikuntapaikkojen esteettömyyden tilaa luotettavasti kuvaava ja ylläpitävä tietopohja.

– Ennen liikuntapaikkoja rakennettiin rakennusmääräysten mukaan. Määräyksissä on säädetty esimerkiksi kynnyksen korkeus tai luiskan kaltevuus. Määräysten noudattaminen ei kuitenkaan ole vielä tae kohteen käytettävyydestä. Olemme olleet mukana kehittämässä kulttuuria sellaiseksi, että jo suunnitteluvaiheessa liikuntapaikoista rakennetaan mahdollisimman toimivia ja esteettömiä, kertoo lehtori Kati Karinharju.

Käyttäjien moninaisuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa

SAMKin esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä on toteuttanut vuosien kuluessa useita liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseen tähdänneitä hankkeita. Esteettömyyteen liittyvän tietopohjan kehittäminen on edellyttänyt uusia innovaatioita esteettömyyden arviointiin, raportointiin ja rekisteröintiin sekä avoimuutta tiedonvälitykseen.

– Voisi sanoa niin, että ympäristö, joka on täysin tyhjä, on esteetön. Kun lähdemme rakentamaan yhteiskuntaa, oli se palvelu, järjestelmä tai mikä tahansa, meidän tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa käyttäjien moninaisuus ja erilaisuus, Karinharju sanoo.

Yksi merkittävä askel kohti esteettömiä liikuntapaikkoja otettiin vuonna 2015, josta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt SAMKin kehittämän esteettömyysselvityslomakkeen sisällyttämistä osaksi liikuntapaikkarakentamista. Tällä varmistetaan esteettömyyden toteutuminen tulevaisuudessa uusien rakennettavien liikuntapaikkojen osalta. Tämänhetkisessä hanketyössä keskitytään valtakunnallisen esteettömyyssovelluksen ja yhteismitallisen esteettömyystiedon rekisterin kehittämiseen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, Helsingin kaupungin, Suomen Paralympiakomitean ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa.

Kolme naista seisoo keltaisen seinän edessä.

Aiheeseen liittyviä hankkeita SAMKissa

  • Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi (LIEKA-hanke) Välineitä esteettömyyden arviointiin ja kehittämiseen liikuntapaikkarakentamisessa
    (LIEKA II -hanke)
  • Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa
    (LIEKA III -hanke)
  • Malli liikuntapaikkojen esteettömyystiedon keräämiseen -hanke
  • Yhteismitallinen esteettömyystieto Suomen liikuntapaikoissa -hanke

Kuvassa hankkeiden vastuuvetäjinä toimineet Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Kati Karinharju ja Riikka Tupala.

27.6.2022 | Teksti: Kati Karinharju, Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Inna Saarinen ja Riikka Tupala | Kuva: Veera Korhonen

Lisää aiheesta

Adam Galle Photography
| Hyvinvointi ja terveys

SAMK tekee laajaa esteettömyys- ja saavutettavuustyötä

SAMKissa on jo vuosia tehty esteettömyys- ja saavutettavuustyötä. Ensimmäiset aiheeseen liittyvät hankkeet käynnistyivät jo vuonna 2008.
SAMKin opiskelija Joonatan Pälkäs työskentelee Porin kampuksen kirjastossa ääniä vaimentavassa opiskelupisteessä.
| Hyvinvointi ja terveys

Opinnäytetyö: Esteetön kampus – myös erityisherkille

Kaksi sosiaalialan opiskelijaa tutki opiskelijoiden kokemuksia esteettömyydestä, saavutettavuudesta, aistiesteettömyydestä ja erityisherkkyyksistä opiskelupaikassaan SAMKissa.

Uusimmat uutiset

Riitta Tempakka merenkulun simulaattoreilla.
| Kestävä kehitys

SAMK mukana Climate University -verkostossa

Helsingin yliopisto koordinoi Climate University -verkostoa, jossa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista. Ajatuksena on jakaa yhteisellä alustalla maksuttomia verkkokursseja korkeakoulujen ja kaikkien sellaisten käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvistä asioista.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

On SAMK staff day, deserving employees of the year 2021 were awarded in various categories including the success story, the initiative, the project operator, the publisher, the communicator, the teacher, and the SAMK person of the year. #thinkfuture
https://www.samk.fi/en/uutiset/deserving-samk-employees-awarded-on-staff-day/

Satakunnan korkean teknologian säätiö tukee satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.

Apurahahaku on käynnissä 30.9. asti.

Lue lisää: http://www.teknologiasaatio.fi/sivu/

#satakunta

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Lehtori @JanneLahtinen4 pohtii Navigator-lehdessä merenkulkualan koulutuksen historiaa ja tulevaisuutta. @NavMagFi #katsetulevaisuuteen
https://navigatormagazine.fi/blogit/mastossa-on-kayty-eika-itkettanyt-yhtaan/

Sali täynnä! 👏👏
Tänään virallisesti alkoi meidän käytännön yhteistyö @SatakunnanAMK ja #friitalankoulu kanssa.
Lisäämme aisteihin ja aistiherkkyyksiin liittyvää tietoutta, kehitämme #aistiesteettomyystyokalu myös lasten käyttöön ja eiköhän jotain tutkimustakin ole vireillä 🤩

Johtamisjuonia-blogissa pureudutaan ajankohtaisiin johtamiseen liittyviin aiheisiin, niin SAMKin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin kirjoittamana. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa on pohdittu huonon johtamisen merkitystä työpahoinvoinnin taustalla.
https://johtamisjuonia.samk.fi