SAMK testasi uutta ympäristöministeriön rakennuksen hiilijalanjäljen laskentamallia

Hiilijalanjälkiajattelu on nyt paljon esillä, sillä esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa tavoitteena on ohjata hiilijalanjäljen pienentämistä rakentamisessa ja asumisessa, sekä parantaa jo olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta sekä päästötöntä lämmöntuotantoa (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019).

Ihmisen neljä suurinta hiilijalanjälkeen vaikuttavaa toimintaa ovat asuminen, ruokailu, liikkuminen sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus (WWF:n www-sivut). Näihin vaikuttamalla vaikutamme eniten omaan hiilijalanjälkeemme. Asumiseen kuuluu sekä rakentaminen että energiankulutus. Rakennuksen suunnitteluvaiheen ratkaisuilla vaikutetaan rakentamisen kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Energia- ja käyttökustannukset määräytyvät suurelta osin suunnittelun aikaisten valintojen perusteella.

Rakennusten hiilijalanjälki huomioon 2020-luvun puoliväliin mennessä

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Uutena käsitteenä mukaan on tullut hiilikädenjälki. Hiilikädenjälki kuvaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita voidaan saavuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Hiilikädenjälkeen sisältyy muun muassa materiaalien uusiokäyttö, materiaaleihin varastoitunut eloperäinen hiili sekä elinkaaren aikana materiaaleihin mahdollisesti sitoutuva hiilidioksidi. Tällaisia hyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä puuta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, jolloin käyttämällä puuta rakennusmateriaalina saavutetaan ilmastohyötyjä.  Ympäristöministeriö on kehittänyt uuden laskentamallin ja luonut työkalun rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan. (Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen www-sivut)

SAMK mukana hiilijalanjäljen laskentamallin pilotoinnissa

SAMK osallistui keväällä 2020 ympäristöministeriön kehittämän rakennusten hiilijalanjäljen laskentamallin pilotointiin. SAMKin pilotti pääsi useiden hakijoiden joukosta mukaan testaukseen siten, että ympäristöministeriö maksoi korvauksen hiilijalanjälkilaskelman tekemisestä. Yhteistyökumppanina SAMKilla oli hankkeessa satakuntalainen rakennusliike MVR-Yhtymä Oy. Hiilijalanjälkilaskelma tehtiin MVR-Yhtymän oman tuotannon kohteeseen As Oy Porin Karhunpesään. MVR-Yhtymä rakentaa Porissa ns. vanhan oluttehtaan tontille uutta asuinaluetta eli Karhukorttelia. As Oy Porin Karhunpesä on 6-kerroksinen, 64 asuinhuoneistoa käsittävä kerrostalo. Kohde on elementtirakenteinen betonirunkoinen kerrostalo. Erikoisuutena kohteessa on se, että kaikki huoneistot on varustettu Pori Energian toimittamalla kaukojäähdytyksellä.

Pilotoinnin päätoteuttaja oli SAMK. MVR-Yhtymän hankintapäällikkö toimitti SAMKille laskennan pohjaksi heidän laatimansa pilottikohteen määräluettelon. Hankkeen LVI-suunnittelijana toimi Etteplan Oy ja he toimittivat SAMKille pilottikohteen energiatodistuksen käytön hiilijalanjälkilaskennan suorittamista varten. Lisäksi SAMKilla oli pääsy Karhunpesän projektipankkiin, jossa on esimerkiksi kohteen rakennuspiirustukset.

Kantavien rakenteiden rakennusmateriaali ratkaisevaa

Rakennuksen hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, joka kuvastaa kaikkien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutusta. Kun pohtii koko rakennuksen hiilijalanjälkeä, korostuu lopputuloksissa kantavien rakenteiden osuus. Karhunpesä on betonirunkoinen kerrostalo. Kärjistäen voisikin todeta, että koko rakennuksen rakentamisen hiilijalanjälki tulee sen mukaan, kuinka paljon betonia kohteessa on. Rakentamisen hiilikädenjälkeen vaikuttaa suuresti taas se, paljonko kohteessa on puurakenteita.

Karhunpesän hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki.

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen on hyvä ohjauskeino kohti ympäristöystävällisempää rakentamista. Tärkeää on kuitenkin pohtia asiaa kokonaisuutena. Rakennusmateriaalien ja rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen lisäksi olisi hyvä pohtia myös rakennustyömaan energiankäyttöä ja rakennustyömaan jätevirtoja.

Hiilijalanjälkiajattelu tulee nostaa osaksi rakentamista ja panostaa tiedottamiseen. Me kaikki voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa rakennuksen ja sen käytön hiilijalanjälkeen ja hiilikädenjälkeen. On tärkeää tutkia eri ohjausmenetelmien käytettävyyttä, valintojen vaikuttavuutta ja sitä, miten kaiken saa sujuvaksi osaksi rakennuksen suunnittelu- ja rakennusprosessia. Tärkeää on myös muistaa rakennuksen käytön aikaisten toimien eli energiankulutuksen suuri merkitys vähähiilisen rakentamisen toteutumiseen.