Opinnäytetyö: Jäteapuri mukaan rakennustyömaalle?

Rakennustyömailla syntyvän jätteen käsittelyä ohjaavat monet lait, säädökset, standardit ja ohjeet sekä suositukset. Suomi on sitoutunut EU:n jäsenenä hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste on kuitenkin edelleen alle 60 %. Näin ollen rakennustyömailla vaaditaan uusia toimia rakennusjätteiden kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyen. Kierrätys tarkoittaa materiaalin käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä alkuperäisessä olomuodossa, mutta myös jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Tämän takia rakennustyömailla syntyvien jätteiden lajittelu ja sen kehittäminen on avainasemassa. Jotta jätteen kierrättäminen uusien tuotteiden materiaaliksi olisi mahdollisimman helppoa ja kustannustehokasta, on järkevää keskittyä syntypaikkalajitteluun. Tämä tarkoittaa, että jätteet lajitellaan siellä missä ne syntyvätkin eli esimerkiksi rakennustyömailla. Kiertotalouden näkökulmasta korjausrakentamis- ja purkutyömaat ovat materiaalipankkeja, joista saadaan lajittelemalla paljon uudestaan käytettävää rakennusmateriaalia.

Suomessa uusi jätelaki on astumassa voimaan 1.7.2021. Uusien jätesäädösten takia Lujatalo Oy on lähtenyt kehittämään omaa jätehuoltoa Rakennusjätteiden kiertoon - ohjeen avulla. Opinnäytetyössä kehitettiin Lujatalon Rakennusjätteiden kiertoon - ohjetta ja ideoitiin uusi "Jäteapuri" - konsepti. Jäteapuri olisi työnjohtajan apukäsi liittyen rakennustyömaan jätehuoltoon. Näin työnjohtajan työresursseja vapautuisi muualle. Opinnäytetyössä haastateltiin rakennusalan ammattilaisia ja Lassila & Tikanojan edustajaa. Opinnäytetyön case-kohteena oli Tampereella oleva Tuotantokeittiö Voimian Padan työmaa, jonka jätehuoltoa opinnäytetyössä kehitettiin.

Värikoodaus helpottaa jätteiden lajittelua rakennustyömailla

Lujatalolla on oma Rakennusjätteiden kierto -ohje, jossa on määritelty jäteastioiden oma värikoodaus. Haasteena on kuitenkin se, että eri yritysten & työmaiden jäteastioiden värikoodaus poikkeaa kuluttajatason väreistä. Esimerkiksi ruskea väri on Lujatalolla pahvijätteeseen, kun kuluttajatasolla se tunnetaan biojätteenä ja oranssi väri taas on Lujatalolla kipsijätettä, mutta muualla se on energiajätettä. Rakennustyömailla jätteiden lajittelu helpottuisi, jos kaikilla jätepisteet toteutettaisiin samalla tavalla ja jäteastioiden värikoodaus olisi sama. Samalla kun työntekijä saapuisi työmaalle, osaisi hän jo pelkästään värien perusteella lajitella jätteensä. Myös jos työmaalle on tulossa vieraskielisiä työntekijöitä, osaisivat hekin värin perusteella lajitella rakennusjätteet oikein.

Lujatalon jätejakeiden värikoodaus Lujatalon Rakennusjätteiden kierto -ohjeen mukaan.

Jäteapurista apua työmaan jätehuoltoon?

Opinnäytetyössä kehitettiin Jäteapuri työnjohtajan avuksi, jäteapuria tullaan testaamaan tulevaisuudessa työmaatoiminnassa. Jäteapuri olisi rakennustyöntekijä, joka seuraisi oman työnsä ohella työmaan jätehuoltoa. Jäteapurin avulla työmaan kierrätysaste nousisi ja rakennusmateriaaleja saataisiin mahdollisesti uusiokäyttöön, esimerkiksi puutavaraa. Jäteapuri myös perehdyttäisi uudet työntekijät työmaan jätehuoltoon. Jäteapurin hyöty työmaalle olisi, että työnjohtaja ehtisi keskittymään enemmän muihin työtehtäviin, kun jäteapuri hoitaisi yhdessä työnjohtajan kanssa jätehuollon työmaalla. Kierrätysaste paranisi työmaalla, kun jäteapuri huolehtisi lajittelusta. Tällöin työmaalla olisi hyvä lajitteluprosentti, joka kattaisi jäteapurin palkan. Jäteapuri huolehtisi esimerkiksi puutavaran uudelleen käytöstä.

Muutoksia tapahtuu pikkuhiljaa

Opinnäytetyön avulla Tuotantokeittiö Voimian Padan työmaalla jätehuoltoon on paneuduttu syvemmin. Työmaan alussa jätteiden lajitteluun ei kiinnitetty huomiota. Tällä hetkellä lajittelu työmaalla on parantunut huomattavasti. Työmaan työnjohto ja rakennustyöntekijät ovat kiinnittäneet jätteiden lajitteluun enemmän huomiota. Jätehuoltoyhtiö Lassilan & Tikanoja on lisännyt työmaalla jätteiden kierrätyksen ja keräysvälineiden tietoisuutta.
Tulevaisuudessa rakennustyötekijöiden osaaminen jätteiden lajittelusta tulee kehittää sellaiselle tasolle, joka vastaa tulevia jätelakimääräyksiä. Osaamisen tulee lisäksi vastata rakennushankkeen tilaajan vaatimuksiin työmaatasolla. Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa tulisi hyödyntää enemmän uudelleenkäytettäviä rakennusmateriaaleja. Lisäksi rakennustyömailla tulisi käyttää rakennusmateriaaleja materiaalitehokkaasti. Jätteiden keräämiseen tulisi kehittää helpommat keräystavat työmaalla. Ensisijaisesti muovi- ja pakkausjätteiden keräystapaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sekä kehittää niitä, koska näitä jätteitä syntyy työmaalla paljon.