Opinnäytetyö: AMK-opiskelijoiden kokemuksia seurusteluväkivallasta ja sen ehkäisemisestä

Maaliskuussa 2021 valmistuneen sosiaalialan opinnäytetyön aiheena oli tutkia Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia liittyen seurusteluväkivaltaan sekä selvittää opiskelijoiden ajatuksia korkeakoulun mahdollisuuksista ehkäistä ja puuttua seurusteluväkivaltaan. Työn tilaajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelu ja hyvinvointi -kehittämisryhmä.

29.3.2021 | Teksti: SAMKin opiskelija Eeva-Maria Tuominen | Kuva: Pixabay

Rikkinäinen lasi / Broken glass

Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi joulukuussa 2019 seurusteluväkivaltaa koskevan tutkimuksen ”Seurustelun ei kuulu satuttaa!” tulokset. Verkkokyselyyn vastanneista nuorista 75 % oli kertonut kokevansa väkivaltaa seurustelusuhteessa. Seurusteluväkivallalla viitataan yleensä nuorten sekä nuorten aikuisten väliseen väkivaltaan. Nuorten suhteissa yhteiset pelisäännöt voivat olla epäselviä ja mustasukkaisuus sekä omistushaluisuus voidaan ajatella olevan rakkauden osoitusta. Väkivallan vaikutukset ovat usein moninaisia. Koettu väkivalta voi olla niin fyysistä, henkistä, taloudellista, uskontoon kohdistuvaa, seksuaalisuutta loukkaavaa sekä digitaalista.

Kotona tapahtuva henkinen väkivalta suurin opiskelijoiden kokema seurusteluväkivallan muoto

Maaliskuussa 2021 julkaistiin opinnäytetyö, jonka aiheena oli ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia seurusteluväkivallasta ja sen ehkäisemisestä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemaa seurusteluväkivaltaa ja sitä, miten seurusteluväkivaltaan voidaan puuttua sekä miten sitä voidaan ehkäistä korkeakoulun taholta. Työn tilaajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelu ja hyvinvointi -kehittämisryhmä.

Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla, mikä lähetettiin kaikille Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 642 opiskelijaa. Kyselyn ikäjakauma oli 18-vuotiaasta yli 35-vuotiaaseen. Vastanneista suurin osa oli naisia (74 %) ja neljännes miehiä (25 %) ja loput (1 %) muu sukupuolisia tai vastaaja ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Vastaajista seurusteluväkivaltaa oli kokenut 39 %. Näistä oli naisia 84 % ja miehiä 16 % sekä muun sukupuolisia alle prosentti. Suurimmaksi väkivallan muodoksi nousi henkinen väkivalta, tässä tapauksessa solvaaminen ja haukkuminen. Vastaajat olivat kokeneet myös liikkumisen estämistä, kiinni ottamista sekä tönimistä kuin myös uhkaamista kasvotusten, että viestein. Vastaajista suurin osa eli 60 % oli kokenut väkivaltaa omassa kodissaan. Kun taas vain 4 % oli kokenut seurusteluväkivaltaa koulussa. Suurin osa seurusteluväkivaltaa kokeneista (79 %) ei ollut hakenut apua kokemaansa väkivaltaan. Väkivaltaa kokeneet eivät olleet hakeneet apua koska kokivat tapahtuneesta häpeää, he eivät olleet ymmärtäneet, että tapahtunut oli väkivaltaa sekä he eivät uskoneet avun saantiin.

Konkreettisia toimenpiteitä kaivataan

Kyselyssä selvitettiin myös, tulisiko vastanneiden mielestä korkeakoulun puuttua seurusteluväkivaltaan sekä voidaanko seurusteluväkivaltaa ehkäistä korkeakoulun taholta. Vastaajista 40 % vastasi, että seurusteluväkivaltaan tulisi puuttua korkeakoulun taholta ja 23 % oli sitä mieltä, että seurusteluväkivaltaa voidaan ehkäistä korkeakoulun taholta. Keinoja, joilla korkeakoulun taholta voitaisiin puuttua ja ehkäistä seurusteluväkivaltaa olivat muun muassa tietoisuuden lisääminen, jotta jokainen tietäisi mitä väkivalta on ja miten se ilmenee, terveydenhoitajan säännölliset tarkastukset sekä matalan kynnyksen palveluiden saatavuus kuten mahdollisuus opintopsykologin vastaanottoon. Tietoisuuden lisäämisen keinoiksi nostettiin esimerkiksi kokemusasiantuntijan luennot, seurusteluväkivallan vastaiset kampanjat sekä aiheen käsittely opiskelijoiden omilla opintojaksoilla.

Opinnäytetyö osoitti seurusteluväkivallan olevan erittäin ajankohtainen teema, joka koskettaa laajaa joukkoa opiskelijoita. Tämän vuoksi olisikin hyvä ottaa konkreettisesti käytäntöön opiskelijoiden ehdottamia keinoja. Satakunnan ammattikorkeakoululla on monta eri tahoa, jotka voisivat levittää seurusteluväkivallan tietoisuutta kuten opiskelijakunta Sammakko sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opiskelijayhdistys PYSTI ry. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä kyselyitä olisi hyvä tehdä tasaisin väliajoin. Tällä tavoin voidaan kartoittaa, onko seurusteluväkivaltaan kohdistetut toimenpiteet vaikuttaneet opiskelijoiden kokemuksiin sekä avun saantiin. Kyselyn saavutettavuutta tulisi myös kehittää tulevaisuudessa, jolloin myös kansainväliset opiskelijat sekä toimintakyvyn kannalta tukea tarvitsevat opiskelijat pääsevät osaksi kyselyä.


Apua tarjoavat tahot

Seurusteluväkivaltaa kokeneet opiskelijat voivat halutessaan keskustella aiheesta ja kokemuksistaan opiskeluterveydenhuollon kanssa. Tämän lisäksi keskusteluapua tarjoavat myös Ensi- ja turvakotien liitto, Nollalinja, Naisten linja, MIELI: Suomen Mielenterveys ry, Kriisipuhelin sekä Auttava puhelin.

29.3.2021 | Teksti: SAMKin opiskelija Eeva-Maria Tuominen | Kuva: Pixabay

Lisää aiheesta

Joskus asioita katsoo turhan läheltä. Ne näyttävät erilaisilta, kun niitä katsoo pienen etäisyyden päästä, Marko Mikkola havainnollistaa.
| Opinnot ja opetus

Opiskelijoiden hyvinvointi on iso juttu – SAMKilla hyvinvointitarjotin

Se, että on sinut itsensä ja omien asioidensa kanssa, saa kavereita ja jaksaa opiskella, on tärkeää sekä yksittäiselle opiskelijalle että koko opiskeluyhteisölle. SAMKissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin opintojaksoilla, jotka tukevat hyvinvointia sekä opiskeluissa jaksamista ja etenemistä.
Eija Tuliniemi vihreän seinän edustalla./Eija Tuliniemi in front of the green wall.
| Hyvinvointi ja terveys

Lapset puheeksi -menetelmä tukee lasten hyvinvointia

─ Kun minulle aukesi seitsemän vuotta sitten mahdollisuus hakea Lapset puheeksi -menetelmään liittyvään koulutukseen, en tiennyt aiheesta mitään. Koulutuksessa aloin ymmärtää, mistä on kyse ja ajattelin, että tämähän on ihanaa, kertoo Eija Tuliniemi. Hän toimii SAMKissa maaliskuussa alkavan Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen kouluttajana.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

On SAMK's campuses, an obligation to use face mask is in force again from 2.8.

Studies begin according to the study schedules, either as distance or contact teaching.

SAMK’s up-to-date coronavirus situation instructions can be found here: https://www.samk.fi/en/latest-information-on-the-coronavirus-situation/

SAMKin kampuksilla on voimassa maskipakko jälleen 2.8. alkaen.

Lukukauden opinnot alkavat lukujärjestyksen mukaisesti, joko etä- tai lähiopetuksena.

SAMKin sisäinen ohjeistus koronavirustilanteessa: https://www.samk.fi/uutiset/samkin-sisainen-ohjeistus-koronavirustilanteessa/

SAMK-kampus Raumalla sijaitsevat merenkulun yhteiskäyttösimulaattorit ja samalla Suomen ainoa 360 astetta kattava visuaalisilta. Lue lisää simulaattoreista: https://www.merilogistiikka.fi/tietoa-meista/yhteiskayttosimulaattorit/
@SatakunnanAMK #merilogistiikka #simulaattori #samk #mysamk #merenkulku

Itämeripäivä järjestetään jälleen 26.8. rakkaan kotimeremme kunniaksi. SAMK juhlistaa päivää koko elokuun ajan @merilogistiikka sivuilla. #Itämeripäivä #JohnNurmisenSäätiö #SAMK https://www.samk.fi/uutiset/samk-juhlistaa-itameripaivaa-koko-elokuun/