Neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksesta eväitä monenlaisiin haasteisiin

SAMKista aiemmin sairaanhoitajaksi valmistunut Evelina Fonsén työskentelee Satasairaalassa lastenpsykiatrian vuodeosastolla. Hän hakeutui ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen (NEPSY) täydennyskoulutukseen, koska hän halusi syventää neuropsykiatrista ymmärrystä ja monipuolistaa siten omaa ammattitaitoaan.

20.4.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Evelina Fonsén

Eveliina Fonsén istuu punaisella nojatuolilla.

Evelina Fonsén kehitteli opintojen aikana itselleen työkalun, jota on jo käyttänyt joidenkin NEPSY-potilaiden kanssa.

Evelina Fonsén kertoo, että työskentely on jokaisen lapsen ja perheen kohdalla yksilöllistä. Työtä tehdään tiiviisti yhteistyössä lapsesta huolehtivien aikuisten, eli useimmiten lapsen vanhempien kanssa.

– Työnkuvaani kuuluu omahoitajuus nimetyn lapsen ja hänen tukiverkostonsa kanssa, sekä yhteisötyöskentely osastolla. Osastollamme työskennellään moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluu lääkäri, psykologi, perheterapeutti sekä sairaanhoitajia, lastenhoitaja ja mielenterveyshoitajia. Yhteistyö on tiivistä myös oman lähettävän tahon, lastenpsykiatrian poliklinikan kanssa, Evelina Fonsén sanoo.

Käytännössä hoitotyö on aktiivista lasten kanssa toimimista osastoarjen tilanteissa, havainnointia, ohjaamista, erilaisten psykiatristen ja neuropsykiatristen oireiden ja piirteiden arviointia, toimintatuokioita, omahoitajakeskusteluita, perhetapaamisia sekä lääkitysten arviointia yhteistyössä lääkärin kanssa. Lisäksi työhön sisältyy verkostotapaamisia ja muuta yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa työskentelevien yhteistyötahojen kanssa.

Evelina Fonsén ei ollut koskaan ajatellut työskentelevänsä psykiatrialla ennen ensimmäistä työharjoitteluaan osastolla. Työ tuntui kuitenkin heti alusta asti luontevalta ja omalta.

Asiakassuhde NEPSY-valmennettavaan merkittävä osa opintoja

Evelina Fonsén kehitteli opintojen aikana itselleen työkalun, jota on jo käyttänyt joidenkin NEPSY-potilaiden kanssa.

– Siinä on tarkoitus pysähtyä lapsen kanssa, aikuisen tuella, pohtimaan omia selviytymiskeinoja, tuen tarpeita ja vahvuuksia harjoitteluun kohti parempaa tunteiden hallintaa. Keskustelu antaa parhaimmillaan lapselle ja hänen tukipiirilleen keskustelusta nousseita keinoja haastaviin tilanteisiin osastojaksolla ja sen jälkeen.

Opinnoista Evelina Fonsénin mieleen on jäänyt parhaiten aisteja käsittelevä opintokokonaisuus.

– Jäin pohtimaan, kuinka paljon aistien yli- tai aliherkkyydet voivat vaikuttaa kuormitukseen ja arjen toimintakykyyn. Autismikirjon tytöistä lukemani kirjallisuus ja asiantuntijaluento olivat myös silmiä avaavia. Piirteet ilmenevät tyttölapsilla eri tavalla kuin pojilla ja jäävät tämän vuoksi usein huomaamatta riittävän varhain. Tämä aihe kiinnostaa kovasti ja aion perehtyä siihen lisää myös opintojen jälkeen.

Myös asiakassuhde omaan NEPSY-valmennettavaan oli Evelina Fonsénille merkittävä osa opintoja.

– Asiakassuhde kehittyi, kun oma tietämys koulutuksen edetessä lisääntyi. Asiakassuhde kulki mukana lähes koko opintojen ajan ja antoi valmiudet siihen, että valmistumisen jälkeen voin toimia itsenäisenä neuropsykiatrisena valmentajana, hän kertoo.

NEPSY-opinnoista apua myös kouluarkeen

Aineenopettajana toimiva Katri Kolumäki on törmännyt viime vuosien aikana koulumaailmassa yhä useammin tilanteisiin, joissa hän on kokenut tarvitsevansa uudenlaista tietämystä. Hän on tällä hetkellä opintovapaalla suorittamassa NEPSY-opintoja sekä erityispedagogiikan opintoja.

– Olen tehnyt yli kymmenen vuotta töitä porilaisessa yläkoulussa. Koulussa on viime vuosien aikana tullut vastaan yhä enemmän tilanteita, joissa tuntuu, että minulla ei ole mahdollisuuksia antaa oppilaalle sitä tukea, jota hän tarvitsisi. Vaikka neuropsykiatrisen valmentajan koulutus ei nimenomaan tähän tarpeeseen vastaakaan, olen saanut siitä paljon koulutyöhön: tukevan annoksen teoreettista tietoa NEPSY-pulmista, runsaasti käytännön keinoja arjen auttamiseen ja laajempaa näkemystä NEPSY-ihmisten tilanteesta yleensä.

Hän sanoo, että NEPSY-koulutus on ehdottomasti ollut myös peiliin katsomisen paikka.

– Koulutuksen aikana olen saanut tarkistaa myös omia ajatusmallejani ja toimintatapojani – niin työhön kuin yksityiselämään liittyen, hän pohtii.

NEPSY-valmentajan koulutus on varsin käytännönläheistä, ja näyttäytyy Katri Kolumäen mukaan erilaisena omasta pohjakoulutuksesta ja työpaikasta riippuen. Hänen mielestään koulutukseen on antanut perspektiiviä, että opiskelijoita on laajasti eri aloilta.

– Itselleni on sopinut hyvin keskusteleva, käytännön esimerkeistä ja kokemuksista lähtevä opiskelutapa. Pienryhmätyöskentely ja oma harjoitusvalmennus on muodostanut suuren osan opiskelusta, mutta luentoja, lukemista ja kirjoittamista opiskeluun toki kuuluu myös. Kouluttajien vankka asiantuntemus ja kokemusosaajien sekä eri alojen asiantuntijoiden vierailut ovat olleet myös tärkeitä tekijöitä. Koulutus on suunniteltu käytäväksi oman työn ohessa, ja huolellisesti suunnittelemalla se varmasti niin onnistuukin.

Koulutuksen aikana olen saanut tarkistaa myös omia ajatusmallejani ja toimintatapojani – niin työhön kuin yksityiselämään liittyen, kertoo NEPSY-koulutukseen osallistunut aineenopettaja Katri Kolumäki.

20.4.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Evelina Fonsén

Lisää aiheesta

| Hyvinvointi ja terveys

Viisi asiaa, jotka jokaisen on hyvä tietää neuropsykiatrisista pulmista

Neuropsykiatrisista häiriöistä puhutaan nykyisin paljon. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme ”nepsy-pulmista” ja ”nepsy-henkilöistä”? Lue niin tiedät: Hanna Hannukainen vastaa jutussa viiteen yleiseen kysymykseen.
Eija Tuliniemi vihreän seinän edustalla./Eija Tuliniemi in front of the green wall.
| Hyvinvointi ja terveys

Lapset puheeksi -menetelmä tukee lasten hyvinvointia

─ Kun minulle aukesi seitsemän vuotta sitten mahdollisuus hakea Lapset puheeksi -menetelmään liittyvään koulutukseen, en tiennyt aiheesta mitään. Koulutuksessa aloin ymmärtää, mistä on kyse ja ajattelin, että tämähän on ihanaa, kertoo Eija Tuliniemi. Hän toimii SAMKissa maaliskuussa alkavan Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen kouluttajana.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMKissa lehtorina toimiva Anne Sankari kirjoittaa uudessa blogissa kirjoittamisesta ─ välillä ammattikorkeakouluopiskelun näkökulmasta, välillä yleisemmin.
https://tekstisankari.samk.fi

Muistatko, milloin liityit Twitteriin? Minä muistan! RoboAI 2 vuotta Twitterissä! 563 twiittiä robotiikkaa, automaatiota, tekoälyä ja hyvinvointiteknologiaa. Tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta yhteistyössä @SatakunnanAMK ja @TampereUni sekä yritykset! #TwitterMerkkipäiväni

Palveluliiketoiminnan osaamisalueella on lähdetty kehittämään digitalisaation ja liiketoiminnan rajapintaan liittyvää opetus- ja TKI-toimintaa.
https://www.samk.fi/uutiset/katseet-kohti-digitaalista-transformaatiota/

Hyvää kansainvälistä sairaanhoitajien päivää. Teette arvokasta työtä!

Happy International Nurses Day. Your work is invaluable!

#samk #kansainvälinensairaanhoitajapäivä
#InternationalNursesDay #IND2021 #FlorenceNightingale