Etsi

Mitä tekemistä fysioterapialla on mielenterveyden kanssa?

Fysioterapia viittaa vahvasti kroppaan, kehoon, liikkumiseen, liikuttamiseen. Mitä tekemistä psyykellä on sen kanssa? – Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Usein esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin liittyy myös ahdistusta, väsymystä tai masennusta, sanoo SAMKin yliopettaja Merja Sallinen. Liikkuminen hoitaa sekä kroppaa että päätä.

14.1.2019 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

Merja Sallinen - SAMK
Merja Sallinen

– Puhe mielenterveydestä kääntyy helposti puheeksi mielen sairaudesta. Joskus opiskelijat saattavat sanoa, että eivät aio tehdä töitä psykiatristen potilaiden kanssa. Pelkästään siitä ei ole kuitenkaan kyse.

Fysioterapian opiskelijat ovat usein aika sporttisia ja heidän voi olla vaikea ymmärtää, että potilas ei välttämättä hahmota kehoaan tai että kehonhallinta on ihan hukassa.
– Fyysisten kipujen kanssa voi tuntua siltä, että pää ei pysy kasassa, rintasyöpä vaikuttaa kehon hahmottamiseen, samoin esimerkiksi toispuolihalvaus, amputoinnit ja neurologiset sairaudet, Sallinen luettelee.

Masennukseen liittyy usein kipuja ja lihasjännitystä tai tunne siitä, että kroppa painaa tonnin. Näihin pystymme vaikuttamaan ja usein mielialakin kohenee kun tulee kuulluksi ja kohdatuksi.

Toisaalta myös monia mielensairauksia voi olla helpompi lähestyä fysioterapian ja liikkeen kautta. Sallinen ottaa arkisen esimerkin, työikäisen masennuksen.
– Kynnys fysioterapiaan on edelleen matalampi kuin mielenterveyden palveluihin, ja tietyistä fysioterapian menetelmistä onkin vahvaa tutkimusnäyttöä masennuksen hoidossa, Sallinen sanoo. – Psykoterapeutteja emme kuitenkaan ole, vaan käytämme omia fysioterapian menetelmiämme näiden potilaiden kanssa. Masennukseen liittyy usein kipuja ja lihasjännitystä tai tunne siitä, että kroppa painaa tonnin. Näihin pystymme vaikuttamaan ja usein mielialakin kohenee kun tulee kuulluksi ja kohdatuksi.

Psykofyysisen fysioterapian keinot vaihtelevat alueittain ja maittain

Psykofyysisen fysioterapian keinot vaihtelevat alueittain ja maittain. Keski-Euroopassa painotetaan fyysisiä aktiviteettejä, Skandinaviassa keskeisiä ovat kehontuntemukset, hengitys ja rentoutuminen. SAMKissa mielenterveys on vahva osa fysioterapiakoulutusta. Esimerkiksi SomeBody-menetelmä on tuonut myös ennaltaehkäisevää näkökulmaa: kehontuntemusta voi ja kannattaa harjoitella vaikkei varsinaisia ongelmia olisikaan.

Sallinen on itse erikoistunut vahvasti tuki- ja liikuntaelimistöön, ortopediseen ja geriatriseen fysioterapiaan.
– Kun aikoinaan tulin SAMKiin töihin, “jouduin” opettamaan mielenterveyteen liittyviä asioita ja se tuntui heti omalta –  olin huomaamattani toteuttanut psykofyysistä näkökulmaa työssäni jo aiemminkin: mieli ja keho kulkevat terapiassa rinnakkain.

Vahvasti mukana kansainvälisessä toiminnassa

Merja Sallinen on kuulunut kansainvälisen mielenterveysfysioterapeuttien järjestön IOPTMH (International Organization of Physical Therapists in Mental Health) hallitukseen vuodesta 2016.  Toukokuussa hän on myös toinen mielenterveysfysioterapeuttien edustajista fysioterapeuttien maailmanjärjestön yleiskokouksessa Genevessä – se avaa laajan ajantasaisen näkymän siihen, mitä fysioterapiassa tapahtuu.

Seuraava mielenterveysfysioterapian kongressi järjestetään toukokuussa 2020 Helsingissä teemalla Linking the Body and Mind – the key to effective physiotherapy, ja siihen valmistaudutaan jo kiivaasti. Isäntänä on Suomen Psykofyysisen fysioterapian yhdistys ja vaikka se on 500 jäsenellään suuri alaryhmä verrattuna moneen muuhun maahan, kansainvälisen kongressin järjestäminen on valtava ponnistus.

Mitä mielenterveysfysioterapia on? Aiheesta ollaan juuri tekemässä esitystä, ns. white paperia. Käsitykset ovat erilaisia jo Euroopan sisällä, jossa mielenterveydellä on vankin jalansija. Kaikkialla mielenterveydellä ei ole lainkaan roolia fysioterapeuttien koulutuksessa, ja sen vuoksi tarvitaan tietopakettia, jossa tuodaan esille sekä kliinisiä että tutkimuksellisia näkökulmia aiheesta.

Lisää aiheesta

| Hyvinvointi ja terveys

SomeBody® auttaa itseluottamukseen

Ihmisen hyvinvointi on rakennettu niin, että kehon, mielen ja ympäristön tulisi olla synkronissa keskenään. Jos jossain jokin mättää, täytyy olla välineitä sen työstämiseen. SomeBody-menetelmän on viime vuosien aikana koettu tukevan lasten, nuorten ja aikuisten minäkäsitystä ja itsetuntoa.
Elina Pettersson & Lea Heinrich
| Hyvinvointi ja terveys

Physiotherapy-opiskelijat aktiivisia eurooppalaisen fysioterapiakoulutuksen kehittämisessä

Lea Heinrich ja Elina Pettersson ovat SAMKin englanninkielisen fysioterapian koulutusohjelman opiskelijoita, jotka ovat aktiivisia Euroopan fysioterapian korkeakouluopetuksen verkostossa ENPHE:ssä.

Uusimmat

Jari Iisakkala pyöräilee usein töihin.
| Liiketoiminta

Jari Iisakkala luotsaa palveluliiketoiminnan osaamisaluetta

Jari Iisakkala aloitti palveluliiketoiminnan osaamisalueen johtajana huhtikuun alussa. Iisakkala on innoissaan uudesta pestistään ja iloinen siitä, että SAMKin arvostus alueella on kasvanut selvästi viime vuosina.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA