Lapsiperheiden terveelliset elintavat testissä Satakunnassa

SAMKin hoitotyön opetus on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kumppanina selvittämässä Feel4Diabetes eli Fiilis-hankkeessa, miten lapsiperheiden terveellisiä elintapoja voitaisiin edistää. Perheitä lähestyttiin koulujen kautta Porissa, Raumalla, Ulvilassa ja Nakkilassa. Yhteistyön saavutukset ovat rohkaisevia, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.

30.9.2019 | Teksti: Hanna Valtokivi | Kuva: Hanna Valtokivi

Fiilis-hankkeen tuloksia olivat kuulemassa (edessä oikealta) opiskelija Heidi Haula ja lehtorit Tiina Pennanen ja Seija Olli sekä (takana oikealta) opiskelija Petteri Vänttinen sekä THL:n edustajat Jaana Lindström, Jemina Kivelä, Katja Wikström ja Eeva Virtanen.
Fiilis-hankkeen tuloksia olivat kuulemassa (edessä oikealta) opiskelija Heidi Haula ja lehtorit Tiina Pennanen ja Seija Olli sekä (takana oikealta) opiskelija Petteri Vänttinen sekä THL:n edustajat Jaana Lindström, Jemina Kivelä, Katja Wikström ja Eeva Virtanen.

Lindströmin mukaan Fiilis-tutkimushankkeen tarkoituksena oli kohentaa lapsiperheiden elintapoja sekä vähentää terveys- ja hyvinvointieroja keskitasoa matalamman sosioekonomisen aseman alueilla. Yksi keskeinen tavoite oli ehkäistä tyypin 2 diabetesta niillä vanhemmilla, joilla todettiin kohonnut diabetesriski.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksittäisellä hankkeella pystyttiin edistämään terveellisiä elintapoja jonkin verran, mutta esimerkiksi kasvisten syömisessä ja liikunnan määrässä on edelleen parantamisen varaa.

Kyseessä ei ollut pelkästään suomalainen hanke, vaan se oli osa kansainvälistä EU-rahoitteista tutkimuskonsortiota, jossa olivat mukana Kreikka, Espanja, Bulgaria, Unkari ja Belgia sekä tutkimusta tekevät kumppaniyliopistot näistä maista. Satakunnassa tutkimuksiin osallistui 29 koulua.

Tutkimus yhdistettiin hoitotyön opintoihin

– Kun THL otti meihin yhteyttä tästä tutkimushankkeesta, päätimme kytkeä sen tiiviisti opetukseen, erityisesti terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn, työelämäyhteyksiin ja projektiopintoihin, kertoo hoitotyön lehtori Tiina Pennanen.

Pennasen lisäksi opettajista ovat olleet mukana erityisesti lehtori Minna Markkanen ja diabetekseen erikoistunut lehtori Seija Olli.

– Näimme, että tutkimushankkeessa läpikäytävät asiat tukevat ja lisäävät sairaanhoitajien työelämäosaamista, Seija Olli sanoo.

– Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat sopiva ryhmä, koska kyseessä ei ollut sairauksien hoito, vaan terveiden ihmisten ohjaus sairauksia ennaltaehkäisevään elämäntapaan.

Koulujen kautta tavoitettiin 1500 perhettä

Perheitä lähestyttiin koulujen avustuksella ja oppilaiden kautta. Oppilaat veivät suostumus- ja kyselylomakkeet sekä diabetesriskin arviointilomakkeet kotiin ja noin puolet niistä palautui täytettyinä tutkijoille.

Koulujen kautta tavoitettiin 1500 perhettä, joista 360:ssa oli aikuisia, joilla oli riskitestin perusteella kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden sisällä. Puolet kouluista ja perheistä osallistui hanketoimintoihin, joiden tavoitteena oli edistää terveyttä, ja puolet toimi verrokkiryhmänä.

Kaikilta osallistuvilta lapsilta mitattiin kouluissa pituus ja paino. Aikuisille tehtiin SAMKissa pituus- ja painomittaukset sekä verenpaineen mittaukset. Liikuntaa seurattiin liikemittareilla. Ryhmä, jonka elintapoihin haluttiin vaikuttaa, sai lisäksi elintapavalmennusta. Aikuisten ja lasten mittaukset toistettiin yhden ja kahden vuoden kuluttua aloituksesta.

Kouluissa hanketoimintojen tavoitteena oli veden juominen sokeristen juomien sijaan, aamupalan syöminen ja säännöllinen ateriarytmi; kasvisten, hedelmien ja marjojen syömisen lisääminen, liikunnan lisääminen ja istumisen vähentäminen. Näihin teemoihin liittyviä tehtäviä oppilaat tekivät opettajien kanssa osana koulutyötä.  Lisäksi  oppilaiden perheille jaettiin lehtisiä, jotka sisälsivät tietoa ja aktivoivia tehtäviä.

SAMKin opiskelijat järjestivät lapsiperheille suunnattuja liikuntatapahtumia yhdessä Porin kaupungin liikuntapalvelujen kanssa Karhuhallissa ja PalloIirojen kanssa Raumalla.

Toiminnallinen oppimistapa on tehokas

SAMKin hoitotyön opiskelijoita oli mukana vuosittain noin 150. He osallistuivat mittauksiin, elintapavalmennukseen ja seurantaan. Lisäksi he kirjoittivat asiaan liittyviä esseitä ja tekivät sekä yksilö- että ryhmätöitä ja projektiraportteja.

Opiskelijoille tutkimushanke näyttäytyi paitsi työ- ja oppimiskokemuksena myös opintopisteinä.

Sairaanhoitajaopiskelijat Heidi Haula ja Petteri Vänttinen ovat vakuuttuneita hankkeen hyödystä sairaanhoitajaopinnoissa ja tulevassa työelämässä.

– Aluksi luulin, että tämä on vaan jotain, mikä teettää ylimääräistä työtä, mutta homman edetessä tajusin, että se edistää oppimista ja saan tehdä työtä hyvässä ryhmässä. Saimme itse suunnitella ja organisoida käytännön asioita ja toteutuksia. Oli mukavaa kiertää ympäri maakuntaa. Pienimmilläkin kylillä oli aina lämmin vastaanotto, Petteri Vänttinen kertoo.

– Pienissä kouluissa lapset olivat hyvin avoimia ja ottivat aivan eri lailla kontaktia kuin suuremmilla paikkakunnilla, Heidi Haula muistelee.

– Saimme harjaannusta esimerkiksi yksityisyyden suojaan liittyvissä asioissa sekä tavassa puhua lapsille ammatillisesti mutta riittävän tuttavallisesti.

Toiminnan kautta tekeminen haastaa aivan eri tavalla kuin perinteiset oppimismenetelmät ja asiat jäävät paremmin mieleen.

– Lisäksi opittiin järjestelmällisyyttä, opiskelijat huomauttavat.

Lehtori Tiina Pennanen toivoo jatkossakin vastaavan tyyppisiä hankkeita toiminnallisen oppimisen kehittämiseksi.

– Tutkimushankkeeseen osallistumalla olemme omalta osaltamme edistäneet SAMKin TKI-toimintaa, luoneet uusia verkostoja ja kasvattaneet korkeakoulun vaikuttavuutta alueellamme.

 

Lisätietoa hankkeesta

 

Lisää aiheesta

| Hyvinvointi ja terveys

Hoitotyön monimuoto-opinnot vahvistavat ammattitaitoa ja hoitaja-identiteettiä

Kirsi-Marja Virtasen mielestä parasta antia sairaanhoitajan monimuoto-opinnoissa on ollut ehdottomasti oman ammattitaidon lisääntyminen ja kehittyminen hoitajana sekä ihmisenä. –  Opintojen aikana olen...
| Uratarina

Opiskelijamme työllistyvät: “Sairaanhoitajan status on tärkeä”

Jarkko Viljanen lähti opiskelemaan hoitotyötä, koska halusi työskennellä ihmisten parissa sekä tiesi alan hyvät työllistymismahdollisuudet.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA