Lapset puheeksi -menetelmä tukee lasten hyvinvointia

─ Kun minulle aukesi seitsemän vuotta sitten mahdollisuus hakea Lapset puheeksi -menetelmään liittyvään koulutukseen, en tiennyt aiheesta mitään. Koulutuksessa aloin ymmärtää, mistä on kyse ja ajattelin, että tämähän on ihanaa, kertoo Eija Tuliniemi. Hän toimii SAMKissa maaliskuussa alkavan Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen kouluttajana.

15.2.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Inna Saarinen

Eija Tuliniemi vihreän seinän edustalla./Eija Tuliniemi in front of the green wall.

Eija Tuliniemi toimii Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen kouluttajana.

Myöhemmin Eija Tuliniemi on kouluttautunut myös Lapset puheeksi -kouluttajien kouluttajaksi. Hän kertoo menetelmän olevan yksi parhaita asioita, mihin hän on 30 vuoden työurallaan törmännyt.

Lapset puheeksi -menetelmän päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Menetelmä on suomalainen. Sen takana on jo eläkkeellä oleva emeritaprofessori Tytti Solantaus. Hän yhä kehittää menetelmää.

– Hän oli lastenpsykiatriassa pohtinut, että mielenterveyshaasteet ja muut murheet kulkevat usein sukupolvelta toiselle. Siitä ajatuksesta hän alkoi kehittää tätä menetelmää joskus jo 25 vuotta sitten. Lähtökohta oli, että tätä sovellettaisi niihin perheisiin, joissa isä tai äiti sairastaa psyykkisesti. Aika nopeasti alkoi tulla viestiä, että miksi lapset eivät saisi apua jo ennaltaehkäisevästi. Siihen haasteeseen vastattiin, Eija Tuliniemi avaa menetelmän taustoja.

Kaikki kehitysympäristöt mukaan

SAMKissa tarjolla olevassa koulutuksessa käydään läpi, miten Lapset puheeksi -keskustelujen avulla rakennetaan vanhempien ja lapsen tai nuoren välille yhteistä ymmärrystä arjesta ja suunnitellaan lapsen arkipäivän sujumiseen keinoja. Mukaan kutsutaan lapsen tai nuoren kaikkia kehitysympäristöjä, joita ovat koti, varhaiskasvatus, koulu ja harrastusympäristöt.

Keskustelut käydään paitsi tiettyinä ikävuosina, myös aina muutostilanteissa. Keskustelu käydään esimerkiksi, kun lapsi aloittaa peruskoulun ja kun hän päättää sen.
– Tänä päivänä nuoria ”tipahtaa” juuri tässä peruskoulun päättymisen vaiheessa paljon, Eija Tuliniemi kertoo.

Keskusteluihin liittyy lokikirjat, joiden avulla voidaan käydä läpi, mitkä ovat lapsen tai nuoren elämässä huomioitavia asioita. Esimerkiksi koululaisen lokikirjassa kysytään, miten arkiset toimet sujuvat kotona? Miten oppiminen sujuu? Miten lapsi viihtyy koulussa? Joka ikäiselle on oma kirja saatavilla.
– Myös sellainen lokikirja on olemassa, jota voi käyttää, jos vanhemmalla on jokin mielenterveyden ongelma. Siinä käydään läpi lapsen elämän haasteita tästä näkökulmasta.

Lastensuojeluilmoitukset vähentyneet

SAMKissa myös tutkintoon opiskelevat sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat koulutetaan käymään Lapset puheeksi -keskusteluja. Niitä voidaan käydä esimerkiksi sosiaalitoimessa, vastaanottokeskuksissa, vankiloissa, sairaaloissa ja seurakunnissa.
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on pitkään käytetty menetelmää ja myös tilastoitu menetelmän vaikutuksia. Siellä lastensuojeluilmoitukset ja erikoissairaanhoidon lähetteet ovat vähentyneet huomattavasti. Myös keskusteluissa mukana olleilta vanhemmilta tullut palaute on ollut tosi hyvää.

Menetelmää on viety myös ympäri maailmaa.
– Näitä lokikirjojakin on suomen lisäksi esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, norjaksi ja arabiaksi. Japanissa on ollut tähän kiinnostusta osana neuvolajärjestelmän kehittämistä, Eija Tuliniemi iloitsee.

15.2.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Inna Saarinen

Lisää aiheesta

Kahdeksan ihmistä Fiilis-hankkeesta.
| Hyvinvointi ja terveys

Lapsiperheiden terveelliset elintavat testissä Satakunnassa

SAMKin hoitotyön opetus on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kumppanina selvittämässä Feel4Diabetes eli Fiilis-hankkeessa, miten lapsiperheiden terveellisiä elintapoja voitaisiin edistää. Perheitä lähestyttiin koulujen kautta Porissa, Raumalla, Ulvilassa ja Nakkilassa. Yhteistyön saavutukset ovat rohkaisevia, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.
Merja Sallinen - SAMK
| Hyvinvointi ja terveys

Mitä tekemistä fysioterapialla on mielenterveyden kanssa?

Fysioterapia viittaa vahvasti kroppaan, kehoon, liikkumiseen, liikuttamiseen. Mitä tekemistä psyykellä on sen kanssa? – Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Usein esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin liittyy myös ahdistusta, väsymystä tai masennusta, sanoo SAMKin yliopettaja Merja Sallinen. Liikkuminen hoitaa sekä kroppaa että päätä.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Syksyn 2021 korkeakoulujen yhteishakuun jätettiin valtakunnallisesti yhteensä noin 34 400 hakemusta. Kaikkien haussa olleiden AMK-tutkintojen keskuudesta yhdeksänneksi suosituin oli SAMKin Liiketalouden verkkototeutus. @yleuutiset #katsetulevaisuuteen
https://yle.fi/uutiset/3-12102237

SAMKiin oli syksyn hauissa yhteensä 3033 hakijaa. Valtakunnallisessakin vertailussa huippusuosituksi nousi Liiketalouden verkkototeutus, johon oli yli tuhat hakijaa. #yhteishaku #katsetulevaisuuteen
https://www.samk.fi/uutiset/syksyn-haut-paattyivat-liiketalouden-verkkototeutus-edelleen-huippusuosittu/

Kuvataiteen opiskelijat ovat luoneet taideteoksia, jotka johdattelevat katsojansa seikkailulle tulevien mestareiden mielenmaisemaan. Näyttely on avoinna SAMK Taidekoulun kampuksen galleriassa lokakuun alkupuolelle asti. #katsetulevaisuuteen #kuvataide
https://www.samk.fi/uutiset/kahden-kerroksen-vakea-taidekoulun-sadonkorjuu/

Huittisista Urjalaan johtava Taikayöntie on yksi maamme virallisista matkailuteistä. Reitti halutaan uuteen kukoistukseen. SAMKin vetämä ideointitilaisuus pidetään Punkalaitumen kunnantalossa torstaina 30.9. @kokemaenjoki #samk #katsetulevaisuuteen
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2021/09/14/taikayontie-uuteen-kukoistukseen-ja-matkailukartalle/

Uunituoreessa videossa esitellään, miten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on arvioitu KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeen pilottikohteissa. #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #katsetulevaisuuteen #kestävästiamk
https://youtu.be/nNZTPqrNjeA