Lapset puheeksi -menetelmä tukee lasten hyvinvointia

─ Kun minulle aukesi seitsemän vuotta sitten mahdollisuus hakea Lapset puheeksi -menetelmään liittyvään koulutukseen, en tiennyt aiheesta mitään. Koulutuksessa aloin ymmärtää, mistä on kyse ja ajattelin, että tämähän on ihanaa, kertoo Eija Tuliniemi. Hän toimii SAMKissa maaliskuussa alkavan Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen kouluttajana.

15.2.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Inna Saarinen

Eija Tuliniemi vihreän seinän edustalla./Eija Tuliniemi in front of the green wall.

Eija Tuliniemi toimii Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen kouluttajana.

Myöhemmin Eija Tuliniemi on kouluttautunut myös Lapset puheeksi -kouluttajien kouluttajaksi. Hän kertoo menetelmän olevan yksi parhaita asioita, mihin hän on 30 vuoden työurallaan törmännyt.

Lapset puheeksi -menetelmän päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Menetelmä on suomalainen. Sen takana on jo eläkkeellä oleva emeritaprofessori Tytti Solantaus. Hän yhä kehittää menetelmää.

– Hän oli lastenpsykiatriassa pohtinut, että mielenterveyshaasteet ja muut murheet kulkevat usein sukupolvelta toiselle. Siitä ajatuksesta hän alkoi kehittää tätä menetelmää joskus jo 25 vuotta sitten. Lähtökohta oli, että tätä sovellettaisi niihin perheisiin, joissa isä tai äiti sairastaa psyykkisesti. Aika nopeasti alkoi tulla viestiä, että miksi lapset eivät saisi apua jo ennaltaehkäisevästi. Siihen haasteeseen vastattiin, Eija Tuliniemi avaa menetelmän taustoja.

Kaikki kehitysympäristöt mukaan

SAMKissa tarjolla olevassa koulutuksessa käydään läpi, miten Lapset puheeksi -keskustelujen avulla rakennetaan vanhempien ja lapsen tai nuoren välille yhteistä ymmärrystä arjesta ja suunnitellaan lapsen arkipäivän sujumiseen keinoja. Mukaan kutsutaan lapsen tai nuoren kaikkia kehitysympäristöjä, joita ovat koti, varhaiskasvatus, koulu ja harrastusympäristöt.

Keskustelut käydään paitsi tiettyinä ikävuosina, myös aina muutostilanteissa. Keskustelu käydään esimerkiksi, kun lapsi aloittaa peruskoulun ja kun hän päättää sen.
– Tänä päivänä nuoria ”tipahtaa” juuri tässä peruskoulun päättymisen vaiheessa paljon, Eija Tuliniemi kertoo.

Keskusteluihin liittyy lokikirjat, joiden avulla voidaan käydä läpi, mitkä ovat lapsen tai nuoren elämässä huomioitavia asioita. Esimerkiksi koululaisen lokikirjassa kysytään, miten arkiset toimet sujuvat kotona? Miten oppiminen sujuu? Miten lapsi viihtyy koulussa? Joka ikäiselle on oma kirja saatavilla.
– Myös sellainen lokikirja on olemassa, jota voi käyttää, jos vanhemmalla on jokin mielenterveyden ongelma. Siinä käydään läpi lapsen elämän haasteita tästä näkökulmasta.

Lastensuojeluilmoitukset vähentyneet

SAMKissa myös tutkintoon opiskelevat sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat koulutetaan käymään Lapset puheeksi -keskusteluja. Niitä voidaan käydä esimerkiksi sosiaalitoimessa, vastaanottokeskuksissa, vankiloissa, sairaaloissa ja seurakunnissa.
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on pitkään käytetty menetelmää ja myös tilastoitu menetelmän vaikutuksia. Siellä lastensuojeluilmoitukset ja erikoissairaanhoidon lähetteet ovat vähentyneet huomattavasti. Myös keskusteluissa mukana olleilta vanhemmilta tullut palaute on ollut tosi hyvää.

Menetelmää on viety myös ympäri maailmaa.
– Näitä lokikirjojakin on suomen lisäksi esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, norjaksi ja arabiaksi. Japanissa on ollut tähän kiinnostusta osana neuvolajärjestelmän kehittämistä, Eija Tuliniemi iloitsee.

15.2.2021 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Inna Saarinen

Lisää aiheesta

Kahdeksan ihmistä Fiilis-hankkeesta.
| Hyvinvointi ja terveys

Lapsiperheiden terveelliset elintavat testissä Satakunnassa

SAMKin hoitotyön opetus on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kumppanina selvittämässä Feel4Diabetes eli Fiilis-hankkeessa, miten lapsiperheiden terveellisiä elintapoja voitaisiin edistää. Perheitä lähestyttiin koulujen kautta Porissa, Raumalla, Ulvilassa ja Nakkilassa. Yhteistyön saavutukset ovat rohkaisevia, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.
Merja Sallinen - SAMK
| Hyvinvointi ja terveys

Mitä tekemistä fysioterapialla on mielenterveyden kanssa?

Fysioterapia viittaa vahvasti kroppaan, kehoon, liikkumiseen, liikuttamiseen. Mitä tekemistä psyykellä on sen kanssa? – Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Usein esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin liittyy myös ahdistusta, väsymystä tai masennusta, sanoo SAMKin yliopettaja Merja Sallinen. Liikkuminen hoitaa sekä kroppaa että päätä.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Navigointiin suunniteltujen syvyysmallien hyödyntämistä kehitetään ISTLAB-hankkeessa. Vedenalaisten mallien avulla merenpohjasta saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa luotseille ja alusten navigointijärjestelmiin.
https://bit.ly/3c7z24w
#ISTLAB #intelligentshipping

Development work is ongoing in the ISTLAB project on how to utilise bathymetric models designed for navigation. Read more: https://bit.ly/3c7z24w
#ISTLAB #intelligentshipping #navigation #bathymetricmodel

Yhteistyössä @SatakunnanAMK ja @SermatechFi järjestämä suunnittelukilpailu kannustaa opiskelijoita innovoimaan, miten robotit voisi yhdistää 3D-tulostamiseen. Kilpailu päättyy ensi viikolla! Missä nyt mennään?https://www.roboai.fi/automaatio-ja-robotiikka/3d-tulostus/robotit-mukaan-3d-tulostukseen-opiskelijat-haasteen-edessa/ #roboai #samk #mysamk #sermatech #robottihaaste

Altogether 31 students graduated from SAMK in February. Nine of them graduated with a Master´s degree. SAMK congratulates all the graduates.
https://www.samk.fi/en/uutiset/31-students-graduated-from-samk-in-february/

SAMKista valmistui helmikuussa yhteensä 31 opiskelijaa. Valmistuneista yhdeksän suoritti YAMK-tutkinnon. SAMK onnittelee kaikkia valmistuneita. #samk #alumni #ylpeästiamk
https://www.samk.fi/uutiset/samkista-valmistui-helmikuussa-yhteensa-31-opiskelijaa/