Lapset puheeksi -menetelmä tukee lasten hyvinvointia

Myöhemmin Eija Tuliniemi on kouluttautunut myös Lapset puheeksi -kouluttajien kouluttajaksi. Hän kertoo menetelmän olevan yksi parhaita asioita, mihin hän on 30 vuoden työurallaan törmännyt.

Lapset puheeksi -menetelmän päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Menetelmä on suomalainen. Sen takana on jo eläkkeellä oleva emeritaprofessori Tytti Solantaus. Hän yhä kehittää menetelmää.

– Hän oli lastenpsykiatriassa pohtinut, että mielenterveyshaasteet ja muut murheet kulkevat usein sukupolvelta toiselle. Siitä ajatuksesta hän alkoi kehittää tätä menetelmää joskus jo 25 vuotta sitten. Lähtökohta oli, että tätä sovellettaisi niihin perheisiin, joissa isä tai äiti sairastaa psyykkisesti. Aika nopeasti alkoi tulla viestiä, että miksi lapset eivät saisi apua jo ennaltaehkäisevästi. Siihen haasteeseen vastattiin, Eija Tuliniemi avaa menetelmän taustoja.

Kaikki kehitysympäristöt mukaan

SAMKissa tarjolla olevassa koulutuksessa käydään läpi, miten Lapset puheeksi -keskustelujen avulla rakennetaan vanhempien ja lapsen tai nuoren välille yhteistä ymmärrystä arjesta ja suunnitellaan lapsen arkipäivän sujumiseen keinoja. Mukaan kutsutaan lapsen tai nuoren kaikkia kehitysympäristöjä, joita ovat koti, varhaiskasvatus, koulu ja harrastusympäristöt.

Keskustelut käydään paitsi tiettyinä ikävuosina, myös aina muutostilanteissa. Keskustelu käydään esimerkiksi, kun lapsi aloittaa peruskoulun ja kun hän päättää sen.
– Tänä päivänä nuoria ”tipahtaa” juuri tässä peruskoulun päättymisen vaiheessa paljon, Eija Tuliniemi kertoo.

Keskusteluihin liittyy lokikirjat, joiden avulla voidaan käydä läpi, mitkä ovat lapsen tai nuoren elämässä huomioitavia asioita. Esimerkiksi koululaisen lokikirjassa kysytään, miten arkiset toimet sujuvat kotona? Miten oppiminen sujuu? Miten lapsi viihtyy koulussa? Joka ikäiselle on oma kirja saatavilla.
– Myös sellainen lokikirja on olemassa, jota voi käyttää, jos vanhemmalla on jokin mielenterveyden ongelma. Siinä käydään läpi lapsen elämän haasteita tästä näkökulmasta.

Lastensuojeluilmoitukset vähentyneet

SAMKissa myös tutkintoon opiskelevat sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat koulutetaan käymään Lapset puheeksi -keskusteluja. Niitä voidaan käydä esimerkiksi sosiaalitoimessa, vastaanottokeskuksissa, vankiloissa, sairaaloissa ja seurakunnissa.
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on pitkään käytetty menetelmää ja myös tilastoitu menetelmän vaikutuksia. Siellä lastensuojeluilmoitukset ja erikoissairaanhoidon lähetteet ovat vähentyneet huomattavasti. Myös keskusteluissa mukana olleilta vanhemmilta tullut palaute on ollut tosi hyvää.

Menetelmää on viety myös ympäri maailmaa.
– Näitä lokikirjojakin on suomen lisäksi esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, norjaksi ja arabiaksi. Japanissa on ollut tähän kiinnostusta osana neuvolajärjestelmän kehittämistä, Eija Tuliniemi iloitsee.