Etsi

Kuukauden kuvassa Mikael Korkee: Tuntemattomat kappaleet – Vesi ja Taivas

– Merilevää, ajopuita, kalannahkaa, simpukoita. Harrastukseni sukelluskalastus on ollut portti näiden materiaalien maailmaan. Sukelluskalastamalla saalistettu kala tulee osaksi teostani parkittuna kalannahkana. Kerään merilevää ja ajopuita merestä, aivan kuin keräisin satoa mielenmaisemastani, kertoo kuvataiteilija Mikael Korkee.

7.3.2019 | Teksti: Mikael Korkee | Kuva: Mikael Korkee

KuukaudenKuva MikaelKorkee Tuntemattomat Vesi Ja Taivas Netti

Mikael Korkee: Tuntemattomat kappaleet – Vesi ja Taivas, tekniikka/teosmateriaali: merilevä ja teräskettinki; Vesi 140x120x140 cm, Taivas 100x100x100 cm, 2018

Asun ja työskentelen Porissa. Päivä päivältä tapahtuu enemmän ja enemmän juurtumista, syntyy uusia sydänpaikkoja lähelle ja kauas, jotain mitä haluan näyttää ylpeänä koko maailmalle. Taiteessani kaiken alkuna ja luovuuden kehtona on vesi. Merellinen Pori on vahva osa mielenmaisemaani. Sieltä minä kerään minuuteni palasia. Kokoan tarinaa, jossa käsi kädessä kulkevat veistotaide ja runous.

Syntyin vedest, syntyin uusiks merest. Katselin silloin maailmaa uudel pääl, meren pauhust juopuneel. Käytän päätä, käytän miekkaa. Rohkeus, rohkeus käännän nokkani kohti nielevää virtaa…

Veistoksissani käytän pääosin luonnonmateriaaleja. Erityisesti meri tarjoaa suurimman osan teosmateriaaleistani. Merilevää, ajopuita, kalannahkaa, simpukoita. Harrastukseni sukelluskalastus on ollut portti näiden materiaalien maailmaan. Sukelluskalastamalla saalistettu kala tulee osaksi teostani parkittuna kalannahkana. Kerään merilevää ja ajopuita merestä, aivan kuin keräisin satoa mielenmaisemastani.

Meressä vietetty aika luo mieleeni tilaa ja mahdollistaa uusien ajatuksien sekä teoksien synnyn. En koe, että olisin taiteessani liioin luomassa uutta, vaan paremminkin näen vahvistavani jotain vanhaa. Sellaista, mitä ihminen on kantanut matkassaan aikojen alusta alkaen. Nyt on vain aika löytää se jokin uudelleen.

En koe, että olisin taiteessani liioin luomassa uutta, vaan paremminkin näen vahvistavani jotain vanhaa.

Veistoksieni yhteyteen viestii sisäisenä kielenä runous. Ne auttavat katsojaa näkemään teoksiani taiteilijan perspektiivistä, elämänkerrallisessa muodossa. Runoissani tuon esiin luontoa ja ihmisyyttä sekä yhteyttä suurempaan. Ne ovat tekoja, ihmettelyä, kauneutta, ystävyyttä, pyyntöjä, anomista, ymmärrystä, ymmärryksen rajallisuutta, heikkoutta, voimaa, kiitosta, rohkeutta, ylistystä, viisautta, tyhmyyttä, hulluutta, armoa, todistusta, hengellisyyttä, uskoa, toivoa ja eritoten rakkautta.

Taidettani on arvostettu kansantajuisuudestaan, mikä on mielestäni suuri tunnustus työstäni, koska haluan taiteessani koskettaa ja löytää tarttumapintaa moneen kulkijaan. Toivon, että teokseni voisivat olla lahjaa, joka koskettaa kansan syviä rivejä, saa ihmettelemään ja luo toivoa.

Tällä hetkellä suunnittelen residenssityöskentelymatkaa Islantiin. Tahtoisin viedä sinne palan Suomea sekä tuoda palan kotiin. Saada ja jakaa mielen rikkautta, oli se sitten valoa tai pimeää. Norjan matkojeni jälkeen on mieleni maisemissa kiinnittynyt, kuten aina, vesistöihin, mutta myös vuoristoihin. Niissä lepää jotain suurta ja rauhaisaa, jotain missä ihmisen elämä on vain hento kuiskaus, joka kuitenkin painautuu rakkaudessaan ikuisesti maan muistiin.

Toivon tyyntä, uskon myrskys. Rakkaudest elon tuest rakkain pysyn pystys. On toivon kuva linnun liidos. Rakkaudest hän pitää synnyn syvää kotia piilos. Uskon lahjana on, että voi sanoa elämälle kiitos.

--

Mikael Korkee (s. 1991 Porissa), valmistunut kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2017. 

sposti: mikael.korkee@gmail.com
kotisivut: mikaelkorkee.com
p. 0400 647240

Lisää aiheesta

SAMK kuukauden kuva Anni Hurmila: Etäisyyksiä
| Kuvataide

Kuukauden kuvassa Anni Hurmila: Etäisyyksiä

– Perinteinen maalaaminen on minulle tärkein työskentelytapa. Haluan kuitenkin laajentaa maalausteni esittämistapaa perinteisestä pohtimalla mitä kaikkea maalaus voi olla ja millä tavoin se voi asettua tilaan. Viime aikoina maalaukseni ovat asettuneet installaatioiksi esimerkiksi lattialle, kirjoittaa SAMKista kuvataiteilijaksi valmistunut Anni Hurmila.
Dino Vapaavuori: Your dad just calls me Katya, 2018, spray, akryyli, maalitussit ja glitter kankaalle, 176 cm x 134 cm - SAMK
| Kuvataide

Kuukauden kuvassa Dino Vapaavuori: Your dad just calls me Katya

- Olen inspiroitunut sosiaalisesta mediasta ja popkulttuurillisista ilmiöistä, kijoittaa Dino Vapaavuori Kuukauden kuva -sarjassa. Hän käyttää tällä hetkellä eniten instagramia esittelemään taidettaan, gallerian sijaan. Hän haluaa taiteensa olevan kaikkien nähtävissä ja jopa ostettavissa tulosteina.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA