Kuukauden kuvassa Jukka Nokua: Osa Magnados-sarjaa

Teokseni ovat abstrakteja maalauksia ja niiden tarkoitus on esittää ei mitään. Tyhjyyden maalaminen herättää usein kysymyksen siitä, että jos maalaan tyhjyyttä, niin miksen sitten jättäisi maalausta täysin tyhjäksi, kirjoittaa SAMKista kesällä 2018 kuvataiteilijaksi valmistunut Jukka Nokua.

15.4.2019 | Teksti: Jukka Nokua | Kuva: Jukka Nokua

Kuukauden kuvassa Jukka Nokua: Osa Magnados-sarjaa SAMK

Jukka Nokua: Osa Magnados-sarjaa, 117 x 150, vesiliukoinen öljyväri, 2019

Teokseni ovat abstrakteja maalauksia ja niiden tarkoitus on esittää ei mitään. Tyhjyyden maalaminen herättää usein kysymyksen siitä, että jos maalaan tyhjyyttä, niin miksen sitten jättäisi maalausta täysin tyhjäksi. Jos minulta kysyttäisiin, että onko lasi puoliksi tyhjä, vai puoliksi täysi, niin vastaisin, että se on aina täysi, vaikka se olisikin nesteestä tyhjä. Lasin sisällä on kuitenkin aina kaasua ja tästä syystä lasi on aina täynnä, tyhjiön saavuttaminen on fysikaalisesti täysin mahdotonta.

Avaruuskaan ei ole tyhjiö, ja se on täynnä pimeää ainetta ja muuta materiaa. Sana tyhjyys rinnastetaan helposti myös tunnetilaan, vaikka kysymyksessä on kuitenkin täysin materiaalinen ominaisuus. Kun buddhalaisten tekstejä aikoinaan alettiin kääntää eurooppalaisten luettaviksi, buddhalaisuuden perimmäinen idea kaikkeudesta käännettiin virheellisesti tarkoittamaan ei mitään. Tämä pikku käännösvirhe synnytti epäsuorasti nihilismin käsitteen ja innoitti monia sen ajan filosofeja, jotka taas vaikuttivat suuresti länsimaiseen kulttuuriin.

Tyhjyyttä ei ole olemassa fyysisesti missään muodossa, enkä viittaa sillä myöskään tunneperäiseen tyhjyyteen. Maalaukseni pyrkivätkin siis tosiasiassa kuvailemaan kaikkea, mutta käännösvirheen takia nimitän sitä mieluummin eurooppalaisittain tyhjyydeksi, koska se on mielestäni vain niin älyttömän hauskaa. Sana kaikkeus voidaan myös väärinymmärtää yltiöpositiiviseksi asiaksi, vaikka sitä se ei myöskään ole.

Tyhjyyttä ei ole olemassa fyysisesti missään muodossa, enkä viittaa sillä myöskään tunneperäiseen tyhjyyteen.

Aihepiirinä tyhjyys, tai kaikkeus voidaan mieltää mittavan isoksi kokonaisuudeksi, joten olen rajannut tyhjyyden tulkitsemisen oman sisäisen estetiikan varaan, joka ei nojaa valmiiseen kuvastoon millään tavalla. Se on minulle kaikista mieluisinta ja samalla myös haastavinta taidemaalarina, kun en voi nojata teostani minkään valmiin idean varaan.

Isot kokonaisuudet ovat kiinnostaneet minua aina. On mielenkiintoista nähdä mitä ne pitävät sisällään. Keskityn aina mieluummin kokonaiskuvan hahmottamiseen kuin jumittuisin pikkujuttuihin. Tästä syystä tykkään työskennellä isojen maalauskokonaisuuksien parissa. Esimerkkinä tästä ajattelusta: jos jostain asiasta näkee pelkästään negatiiviset puolet, näyttäytyy se myöskin sellaisena. Samoin pelkkään positiivisuuteen väkisin keskittyminen voi aiheuttaa negatiivisten asioiden kieltämisen kokonaan, vaikka niihin olisikin tarvetta puuttua. Havaintovirheet voivat muokata todellisuudenkuvamme kummalliseksi.

Koen joka kerta oivaltamisen tunteita työskennellessäni ja maalaan koska se on kivaa. En koe tarvetta vakavamieliselle pönöttämiselle sen vuoksi, että sanomani otettaisiin vakavasti. Taidetta on täysin mahdollista myös tehdä ilman pitkällisiä pohdiskelujakin ja olisi sääli, jos kaikki suoritetut toiminnot tarvitsisivat niin sanotun järkiperäisen perustelun, kun kuitenkin taiteilijana ollessa pelkkään intuitioonkin luottaminen voi viedä pitkälle. Asioihin voi toki syventyä tarkemmin, jos kokee sen tarpeelliseksi itselleen ja taiteelleen, tai katsojan roolissa ollessaan.

Tällä hetkellä työskentelen työhuoneellani Varikkogallerialla Seinäjoella ja asiat ovat lähteneet ihan hyvin käyntiin. Silloin kun en ole työhuoneellani, keskityn muihin asioihin. Tällä hetkellä olen jo pitkään valmistellut tulevaa visual novelliani, nimeltään Chaos must be accepted, josta löytyy ilmainen ladattava demo netistä. Se ei liity varsinaisesti taiteeseeni, mutta huomaan, että taidekoulusta on selvästikin ollut hyötyä sen tekemisen suhteen. Kuvataiteilijan koulutus mahdollistaa monipuolisen osaamisen visuaalisella puolella ja sitä ominaisuutta kannattaa myöskin hyödyntää.

Jukka Nokua, s. 1991 Kauhavalla, valmistui Kankaanpään taidekoulusta 2018 ja asuu nykyään Seinäjoella.

Lisää aiheesta

KuukaudenKuva MikaelKorkee Tuntemattomat Vesi Ja Taivas Netti
| Kuvataide

Kuukauden kuvassa Mikael Korkee: Unknown Pieces – Water and Sky

– Merilevää, ajopuita, kalannahkaa, simpukoita. Harrastukseni sukelluskalastus on ollut portti näiden materiaalien maailmaan. Sukelluskalastamalla saalistettu kala tulee osaksi teostani parkittuna kalannahkana. Kerään merilevää ja ajopuita merestä, aivan kuin keräisin satoa mielenmaisemastani, kertoo kuvataiteilija Mikael Korkee.
SAMK kuukauden kuva Anni Hurmila: Etäisyyksiä
| Kuvataide

Kuukauden kuvassa Anni Hurmila: Etäisyyksiä

– Perinteinen maalaaminen on minulle tärkein työskentelytapa. Haluan kuitenkin laajentaa maalausteni esittämistapaa perinteisestä pohtimalla mitä kaikkea maalaus voi olla ja millä tavoin se voi asettua tilaan. Viime aikoina maalaukseni ovat asettuneet installaatioiksi esimerkiksi lattialle, kirjoittaa SAMKista kuvataiteilijaksi valmistunut Anni Hurmila.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA