Kuukauden kuvassa Jenni Välikangas: Hyvä Luoja, lupaan etten kutsu tänne enää ketään
Kuvitusmaisella tyylilläni kuvaan ja käsittelen usein henkilökohtaisen maailmani kokonaisuuksia fiktiivisten olentojen ja tapahtumien kautta. Aiemmin pelkäsin tapani olevan jotenkin huono, mutta opinnäytetyöni tekeminen sai minut ymmärtämään sen olevan vähintäänkin mielenkiintoinen. Teoksen ääreen voi palata uudelleen ja löytää jotain, mitä ei vielä edellisellä kerralla nähnyt, kirjoittaa SAMKista kuvataitelijaksi kesällä 2019 valmistunut Jenni Välikangas.

Jenni Välikangas: Hyvä Luoja, lupaan etten kutsu tänne enää ketään, akvarellit, guassi, muste, vesiliukoiset puuvärit, geelikynä, kultamaali
Olen aina rakastanut piirtämistä ja sarjakuvia, ja se näkyy elementtinä vahvasti teoksissani. Maalaaminen on tullut kuvioihin vasta paljon myöhemmin, vaikka olenkin aina ihaillut akvarellien herkkyyttä ja myöhemmin, niihin hurahdettuani, niiden yllättävää haastavuutta. Haasteet ja uuden oppiminen ovatkin minulle yksi innoittaja, kun mietin uusia ideoitani.
Tällä kertaa tällainen innoittava haaste oli teoksen värikylläisyys, koko ja perspektiivien kanssa leikkiminen. Ajatus työhön lähti miettiessäni, kuinka olen kyllästynyt omiin ahdistuksiini ja pelkoihini ja siitä, kuinka niitä käsittelisi ilman turhaa vakavuutta tai rypemistä. Ensimmäinen askel oli ylittää ajatuksesta kumpuava jännitys marssittaa kaikki se ulos, mutta pian tunne muuttui itseään ruokkivaksi positiiviseksi kutkutukseksi, kun luonnospaperit ja pää alkoivat täyttyä ideoista paikkoihin, hahmoihin ja esineisiin.
Esimerkiksi kameleilla, lintu- ja lammaskasvoisilla hahmoilla sekä hevosilla on vahvat tunneyhteydet suruun, ylpeyteen, kauneuteen sekä ahneuteen.
Ajatusten myötä myös työn koko kasvoi siitä, millaiseksi sen olin ensin ajatellut. Teoksen suunnittelu vei tällä kertaa noin puolet koko työajasta. Konkreettinen tekeminen alkoi tilan muovaamisesta tietokoneella, ja sen siirtämisestä piirtoheittimen avulla paperille. Tämän jälkeen aloin piirtää hahmoja, ja siitä siirryin tussaamiseen ja maalaamiseen.
Teoksessa on näkyvillä paljon henkilökohtaista, vuosien varrella kehittynyttä symboliikkaani. Esimerkiksi kameleilla, lintu- ja lammaskasvoisilla hahmoilla sekä hevosilla on vahvat tunneyhteydet suruun, ylpeyteen, kauneuteen sekä ahneuteen.
Katsojan halusin voivan etsiä työstä aina jotain uutta ja voivan samaistua työn tunnelmaan siitä, miten elämä välillä – ihan ehkä konkreettisestikin – tuntuu siltä, että mitkään asiat eivät ole omissa käsissä.
Jenni Välikangas, s. 1992 Kokkolassa. Välikangas valmistui kuvataiteilijaksi SAMKin kuvataiteen koulutusohjelmasta kesällä 2019.
Yhteiystiedot: jenni.valikangas@gmail.com

Osa teoksesta.
Lisää aiheesta
Uusimmat uutiset
SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA
Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error