Kun syö hyvin, työntekokin maistuu

– Vähän surullinenkin tutkimustulos on, että vain noin joka viides suomalainen syö suositusten mukaan. Olemme Eat@Work-hankkeessa halunneet lähteä parantamaan työikäisten ruokailua. Ruokailulla on valtavan suuri vaikutus työhyvinvointiin ja myös elämänlaatuun laajemmin, kertoo hankkeen projektitutkija Susanna Kunvik.

Hankkeessa jalkaudutaan työpaikoille keskustelemaan ravitsemuksesta työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työnantajan kanssa keskustellaan, miten työpaikan ruokailuympäristö saadaan hyvää ravitsemusta tukevaksi. Keskustelussa käydään läpi palaveritarjottavien laatua, sosiaalitilojen viihtyisyyttä ja sitä, kannustetaanko työpaikalla ylipäänsä pitämään ruokatauot yhdessä muiden kanssa.

– On tosi tärkeä juttu missä, miten, mitä ja kenen kanssa työaikana syödään, Kunvik toteaa.

Yksilöllistä ohjausta pieniin, pysyviin muutoksiin

Osallistuville työntekijöille on tehty hankkeen alussa yksilölliset työhyvinvoinnin kartoitukset ja haastattelut.

– Työhyvinvoinnin kartoituksen jälkeen olemme kartoittaneet osallistujien ruokailutottumuksia ja ravintoaineiden saantia. Jokainen työntekijä on saanut yksilöllistä, ennaltaehkäisevää ravitsemusohjausta, jonka yhteydessä heille on sovittu henkilökohtaiset tavoitteet ruokavaliomuutoksiin, Kunvik sanoo.

Osallistujille on vinkattu esimerkiksi ateriarytmistä, välipalojen tärkeydestä ja suolan käytön vähentämisestä. Aterioihin on pyritty lisäämään myös värikkyyttä eli kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Osallistujien on mahdollista osallistua lisäksi pienryhmäkeskusteluihin, joissa käydään läpi ravitsemukseen liittyviä tärkeimpiä asioita ja jaetaan hyviä vinkkejä keskenään. Näitä ryhmiä vetävät myös Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen YAMK-opiskelijat Jenni Syväoja ja Minna Hietamäki.

– Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se on se pyhä kolminaisuus: ruokailu, liikunta ja uni. Jos joku osio ei toimi, se vaikuttaa myös muihin osioihin. Ravitsemus on tärkeä osa työhyvinvointia ja tarkoituksemme on saada aikaan pieniä, yksilöllisiä ja pysyviä muutoksia, Kunvik sanoo.

Ruokailun seurannan tukena osallistujien käytössä on SAMKissa tutkija Antti Koiviston tuottamana kehitetty Eat@Work-applikaatio. Sillä voi pitää ruokapäiväkirjaa, tehdä erilaisia testejä, ja sieltä saa vinkkejä päivittäiseen ravitsemukseen.

Etätyö vaatii itsekuria ruokailuun

Etätyö tuo oman haasteensa ruokailuun. Voi olla hankalaa asettaa rajat sille, onko töissä vai vapaalla. Työpäivät saattavat venyä pitkiksi. Tutkimusten mukaan etätyöskentelyn haasteita ovat tylsistyminen, epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen ja huono ergonomia.

– Etätöissä ruoka saattaa jäädä välipalatyyppiseksi. On myös todettu ilmiö Mindless Eating eli syödään vain rekisteröimättä kunnolla koko ruokailua, vaikka tietokone sylissä töitä tehden, Kunvik sanoo.

Pilottivaiheessa hankkeessa on mukana eri aloilta viisi yritystä, yhden hengen yrityksestä useiden kymmenien henkilöiden yritykseen.

– Organisaatiot ovat todella erilaisia ja se vaihtelee paljon, millä tavoin lähdemme kyseisten yritysten ruokaympäristöä kehittämään. Tarjoammekin varsin yksilöllistä ohjausta, projektitutkija ja hankkeen projektipäällikkö Taina Jyräkoski kertoo.

Hän sanoo, ettei työnantaja välttämättä pohdi riittävästi sitä, että henkilön työtehokin kärsii, jos hän on nälkäisenä töissä tai ei pidä kiinni tauoista.

Kyseessä on ensimmäinen hanke, joka tähtää työhyvinvoinnin lisäämiseen ja työkyvyn parantamiseen ravitsemusohjauksen avulla.

– Tätä aihetta ei ole aiemmin tutkittu. Ehkä saamme nyt heräteltyä myös muita yrityksiä työaikaisen ravinnon tärkeyteen. Toivottavasti saamme hankkeen lopuksi tuloksia, että osallistuneiden henkilöiden omat tavoitteet ovat toteutuneet, Jyräkoski sanoo.

Haluatko kokeilla ruokapäiväkirjan pitämistä?
Lataa maksuton applikaatio Eat@Work (demovaiheessa)