Konsta Räsänen tähtää insinööritutkinnolla työhaalareista esimiesfarkkuihin

Konsta Räsänen, 22, opiskelee toista vuotta rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa. Toisena opiskelu-vuotenaan perusopinnot jäävät taakse ja opinnoissa pääsee suuntautumaan oman kiinnostuksen mukaan.

Konsta poseeraa lähikuvassa SAMKin laboratoriotiloissa.
Konsta on valinnut erikoistumisekseen LVI-suunnittelun, johon erikoistunut insinööri suunnittelee rakennuskohteen vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmät.

Konsta on valinnut erikoistumisekseen LVI-suunnittelun, johon erikoistunut insinööri suunnittelee rakennuskohteen vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmät.

Opintoihin sisältyy myös laboratoriotyöskentelyä, johon kuuluu erilaisia mittauksia sekä fysiikan lakien testaamista. Tutkinnon sisällä on mahdollista valita kolmesta erikostumisvaihtoehdosta: LVI-suunnittelu, rakennesuunnittelu ja tuotantopainotteinen työnjohto. Konsta on valinnut LVI-suunnittelun, johon erikoistunut insinööri suunnittelee rakennuskohteen vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmät.

– Haalarihommat eivät enää kiinnostaneet, joten oli aika kouluttautua eteenpäin, Konsta sanoo.

Työhaalareista esimiesfarkkuihin

Konstalla on kokemusta saman alan työtehtävistä jo kolmen ja puolen vuoden ajalta. Hän on peruskoulun jälkeen käynyt ammattiopiston ja valmistunut LVI-asentajaksi Raumalta. Jo hankittu kokemus alalta auttaa hahmottamaan käsiteltäviä aiheita ja järjestelmiä nopeasti. Hän uskoo, että monet aineet ovat haastavampia esimerkiksi lukiopohjaisille. Lukiolaisten vahvuus opinnoissa näkyy sen sijaan matematiikassa.

– Meillä on paljon laskemista. Kaikki liittyy kaikkeen, mutta joskus on vaikeaa ymmärtää, mistä luvut tulevat ja mitä itseasiassa lasketaan, Kosta kertoo.

Toiselta opiskeluvuodeltaan Konsta odottaa eniten kevään harjoittelujaksoa. Harjoittelun tulee sisältää jo työnjohtotehtäviä tai LVI-suunnittelua. Harjoittelupaikka ei ole vielä tiedossa, mutta Konsta toivoo sen löytyvän Porista. Nykyisessä työpaikassa hyödyllisen harjoittelukokemuksen hankkiminen ei ole mahdollista. Tutkintoon kuuluu kokonaisuudessaan neljä harjoittelua, mutta Konsta on hyväksilukenut aiemmalla työkokemuksellaan niistä kaksi. Kolmas ja neljäs harjoittelujakso sisältävät jo esimiestason tehtäviä.

Tulevaisuudessa Konsta haluaisi työskennellä jonkin ison yrityksen LVI-suunnittelijana. Hänellä on kokemusta jo UPM:llä työskentelystä, mikä voisi olla uran kannalta erinomainen vaihtoehto. Tähän asti Konsta on toiminut rivityöläisenä, mutta valmiina insinöörinä hänen paikkansa olisi työnjohdossa. UPM mahdollistaisi myös ulkomailla työskentelyn erilaisissa projekteissa. Konstalla on englannin kieli hallussa, joten ura ulkomailla ei ole pois suljettu. Jatkoa ajatellen omien työaikojen määrittäminen olisi ihanteellista, mutta yrittäjyyttä hän ei vielä näe potentiaalisena vaihtoehtona. Liikaa Konsta ei kuitenkaan suunnittele tulevaa.

– Olen sellainen päivä kerrallaan eläjä, Kosta toteaa.

SAMK – se ainoa oikea valinta

Kun jatkokoulutustapaikkaa oli ajankohtaista hakea, Konsta valitsi SAMKin opintotarjonnan ja sijainnin vuoksi. Valinta koulutusohjelmasta oli selkeä, mutta myös tradenomin opinnot voisivat kiinnostaa jatkossa. Jatko-opintoja suunnitteleville kollegoille ja kavereille Konsta on suositellut jo SAMKiin opiskelemaan lähtemistä.

Parasta SAMKissa on ollut uusi kampus, yhteisöllisyys ja hyvä ryhmähenki. Hän on saanut paljon uusia kavereita ja kokee aiemmassa kaveripiirissä tapahtuneen opiskelujen myötä suuria muutoksia. Korona on muuttanut paljon opiskeluarkea, mutta normaalitilanteessa Konsta koki opiskelun mieluisaksi ja kävi mielellään tunneilla.

Opetukseen Konsta on ollut tyytyväinen ja kokee opintojen etenevän loogisessa järjestyksessä, mutta ajoittain opettajat olettavat asian olevan ymmärretty liian nopeasti. Konstan mielestä joidenkin aiheiden kohdalla vaaditaan enemmän rautalangasta vääntämistä ja asioiden yksinkertaistamista. Parhaiten Konstaa palkitsee tunne, kun jonkin projektin saa vietyä loppuun. Jokainen palautettu tehtävä tuntuu aina askeleelta kohti tulevaisuutta.

– Tiedät olevasi askeleen lähempänä sitä, että pääset lähtemään farkut jalassa töihin, Konsta naurahtaa.

Kosnta kävelee rappusia yhdessä koulutoverinsa kanssa.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelma

  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka koulutusohjelmasta valmistuu nimikkeellä Insinööri (AMK).
  • Koulutusohjelman aloittaa vuosittain 60 hakijaa.
  • Opinnot kestävät neljä vuotta.

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.