Kansainvälisen yhteistyön avulla kohti tehokkaampaa terveysdatan hyödyntämistä

Etätyöympäristön on suunnitellut ja rakentanut projektipäällikkö Juho Salli, joka vastaa palvelumallin teknisestä toteutuksesta. Etätyöaseman rakentamisessa hyödynnettiin kahden palvelimen infrastruktuuria, ns. bastion host -tekniikkaa, jossa arkaluontoinen data ei ole missään vaiheessa suorassa yhteydessä internetiin. Etätyöaseman käyttö on lisäksi kaksivaiheisen tunnistuksen takana.

– Etummaisen palvelimen takana voi olla satoja, sisäisessä verkossa olevia koneita. Sama malli on siirrettävissä käytettäväksi tulevaisuudessa CSC:n supertietokoneiden kanssa, Salli avaa.

– Datan ymmärtäminen on laajentanut ymmärrystäni siitä, mitä kaikkea tämä voikaan tulevaisuudessa mahdollistaa, Salli kertoo.

Tutkimuksen toisintaminen päämääräksi

Ranskalainen tutkija Benjamin Dalmas pääsee ensimmäisenä testaamaan Sallin luomaa ympäristöä analysoidessaan Aurian tietoaltaasta poimittuja Satasairaalan tietoja. Kyseessä on tutkimus, jossa tutkitaan potilaiden diagnooseja ennen sydämentahdistimen asennusta, ja sen jälkeen. Tahdistimen asennus toimii ns. nollakohtana ja tietojen avulla voidaan analysoida, miten asennus on vaikuttanut tiettyjen diagnoosien esiintyvyyteen. Vierailevana tutkijana Suomeen syksyllä tullut Dalmas toimii kotimaassaan apulaisprofessorina Center for Biomedical and Healthcare Engineering Mines Saint-Etienne:ssa. Hän oli mukana vastaavanlaisen tutkimuksen tekemisessä Ranskassa ja otti yhteyttä Porin yliopistokeskukseen ja SAMKiin, voisiko samanlaista tutkimusta tehdä suomalaisella datalla. Dalmas on yhteistyöstä innoissaan.

– Projekti vaikuttaa erittäin lupaavalta monestakin syystä: hoitokäytännöissä muodostuvan datan kokoaminen, strukturointi ja harmonisointi on pakollinen osa innovatiivista tutkimusta ja monissa projekteissa hukataan liikaa aikaa datan keräämiseen ja etsimiseen. Mahdollisuus tietoaltaan käyttöön tehostaa suuren mittakaavan analyysien käyttöä ja etäpääsy tietoihin mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön ja datan hyödyntämiseen käytettävien tekniikoiden laajempaa käyttöä. Tämä tulee nopeuttamaan prosesseja, joka on hyväksi sekä potilaille että terveysalan ammattilaisille. Tutkijana olen iloinen voidessani olla mukana projektissa, jonka tuloksista monet ihmiset voivat hyötyä, Dalmas kertoo.

Myös projektin päällikkönä toimiva SAMKin tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä, dosentti Anu Holm on kiitollinen saadessaan tiimiinsä kokeneen datatutkimuksen ammattilaisen.

– Tämä yhteistyö on osoittautunut meille erittäin arvokkaaksi nimenomaan opin kautta: jo olemassa olevan tutkimuksen toisintaminen antoi meille selkeän päämäärän. Meidän terveydenhuoltomme ympäristöt ovat hieman erilaisia, emmekä ole kiinnittäneet huomiota mahdollisiin eroihin potilasmateriaalissa, mutta olisi hienoa, jos tutkimuksia voitaisiin valmistuessaan vertailla, kertoo Holm.

– Hakeuduin tekemään töitä terveydenhuollon datatieteen parissa siksi, että on niin paljon asioita, joita voisimme kehittää, jos osaisimme kerätä ja käsitellä fiksusti olemassa olevaa tietoa tietojärjestelmissämme, Dalmas muistuttaa. Kuva: Benjamin Dalmas

Palvelumallin tulikaste

Ranskalaisten tutkimusta vastaavan aineiston kasaaminen ei ollut täysin ongelmatonta: ennen kuin dataa voitiin luovuttaa Dalmasin analysoitavaksi, piti varmistua siitä, että kerätään tutkimuksen kannalta oikeaa dataa, se piti pseudonymisoida ja siihen tarvittiin työkalu. Pseudonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelemistä niin, ettei yksittäisen ihmisen tietoja voi yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Lisäksi maiden erilaiset koodistojärjestelmät ja ajan mukanaan tuomat muutokset koodeihin pakottivat projektin parissa työskentelevät tekemään salapoliisityötä ja sitä kautta oppimaan uutta.

– Tässä monipuolisen tiimimme edut konkretisoituivat, kun kaikkien ammatillista asiantuntemusta tarvittiin asioiden selvittämiseksi, Holm kiittelee.

Sydäntahdistimiin liittyvän tutkimuksen avulla palvelumalli on nyt saanut tulikasteensa: sen avulla on tunnistettu haasteita, tutkimus- ja lupaprosessi on paremmin hallussa ja työmäärän arviointi on helpompaa. Myös datankäsittely ja tietoturvallinen etätyöpöytä on tämän tutkimuksen avulla testattu tositilanteessa. Samanlainen tutkimus voitaisiin toteuttaa minkä tahansa suomalaisen sairaalan tiedoilla. Vastaavanlaisella analyysillä voitaisiin hyödyttää myös muita prosesseja esim. logistiikassa, missä tiedolla johtamisella on suuri merkitys.

– Olen yhdessä Benjaminin kanssa dokumentoinut etätyöpöydän käyttöä, ja sitä kautta saanut alkuun myös tulevan Tutkijan Oppaan, jonka on tarkoitus helpottaa eri tasoisia tutkijoita tulevaisuudessa tietoaltaan hyödyntämisessä, Salli sanoo tyytyväisenä.

Tulevaisuuden sairaala -hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jonka SAMKin ja Satasairaalan tutkijat yhdessä kehittävät terveydenhuollon edistämiseksi. Yhteistyö rakentuu ns. innovaatioalustojen kautta, jotka hyödyntävät Satasairaalalle suunniteltua tutkimus- ja kehityskeskusta eli simulaatiotilaa ja toinen Auria Tietopalveluiden ylläpitämää tietoallasta, joka yhtenäistää tuhansien potilaiden vuosikymmenen aikaiset terveystiedot yhdeksi tietovarannoksi.

Innovaatioalustojen rakentamista rahoittaa Satakuntaliitto (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot:

Anu Holm, projektipäällikkö ja tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä
p. 044 710 3148
anu.holm@samk.fi

Juho Salli, projektipäällikkö, Tekoälystä Satakunnan menestystekijä
p. 044 710 3329
juho.o.salli@samk.fi