Ensimmäinen askel kohti uutta osaamiskeskittymää

– Koulutus synnyttää koodareita, joilla on kyky soveltaa tekoälyn viimeisimpiä työkaluja eri käyttötarkoituksiin sekä aito halu ja motivaatio kokeilla uutta ja tehdä siitä omansa, kertovat koulutusta suunnitelleet tutkimusjohtaja Petteri Pulkkinen ja erityisasiantuntija Jussi Bergman.

Uusi tekoälykoulutus pohjautuu vahvaan ohjelmointiosaamiseen, jonka päälle rakennetaan tekoälyosaamista. Tärkeintä on osata käyttää ja soveltaa olemassa olevia työkaluja ja menetelmiä. Koulutus koostuu monesta suuremmasta kokonaisuudesta, kuten data-analytiikka, big data, pilvipalvelut, luonnollisen kielen käsittely, modernit kielimallit ja koneoppiminen. Tekoälyn uusimmista suuntauksista opiskelijat tutustuvat jo vakiintuneisiin työkaluihin, esimerkiksi generatiivisten verkkojen hyödyntämiseen.

Rutiiniksi oppijan taito

– Tärkeintä on oppia havainnoimaan tilaisuuksia tekoälylle millä alalla tahansa. Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät ratkaisemaan ongelmia ja innovoimaan uusia yritysideoita, kun tietopohja kasvaa, Bergman listaa odotuksiaan ja jatkaa: – Opiskelijan on tärkeää oppia ymmärtämään, millainen oppija hän itse on, ja opetella uuden teknologian haltuun ottaminen itse olemassa olevan tiedon avulla, omalla tavallaan.

Luokassa on jo käytössä Flipped Learning -menetelmä, jossa opiskelijoiden pitää myös itse selvittää asioita. Tärkeimmät asiat opetetaan, mutta vastuu syvemmästä soveltamisesta jää opiskelijalle.

– Ihminen, joka pystyy ottamaan selvää uudesta asiasta, katsoo aiheeseen liittyvät videot ja tekstit ja voi harjoittelemalla hypätä kiinni asioihin, vaikka ei olisikaan asiantuntija. Sellaisia työntekijöitä etsitään, joilla on tämä taito. Tämä on tekoälymaailmassa, data-analytiikassa ja ohjelmoinnissa joka päivästä ja osa arjen rutiineita, muistuttaa Bergman.

Tukea innovaattoreille

Monella opiskelijalla on jo nyt tekoälyn soveltamiseen liittyviä bisnesideoita ja heillä on ymmärrystä, miten tekoälyä voi yhdistää muuhun osaamiseen. Opiskelijoiden innovatiivisuutta ja yrittäjälähtöisyyttä tukee myös SAMKin oma sijoitusrahasto, joka rahoittaa varhaisen vaiheen innovaatioita sekä kasvattaa ja kuljettaa nuoria innovaatioita eteenpäin.

Yritystoiminnan ja työllistymisen tukemisen sekä alueen yritysten mukaan ottamisen toivotaan helpottavan opiskelijoiden sopeutumista ja juurruttamista alueelle myös valmistumisen jälkeen. Sen merkitys alueen kehitykselle on valtava.

– Oikeiden olosuhteiden luominen ns. osaamiskeskittymälle on avainasemassa. Olemme kouluttajina yksi pala suuremmassa paletissa, johon tarvitaan mukaan myös paikalliset yritykset sekä maakunnan ulkopuoliset yritykset. Täytyy osoittaa, että yritystoiminnan tai toimipisteen perustaminen Satakuntaan, kehäkolmosen ulkopuolelle, olisi järkevää, selittää Pulkkinen.

Yritysyhteistyöstä käytännönläheisyyttä

Yritykset ovat olleet erittäin kiinnostuneita SAMKin kansainvälisestä AI-koulutuksesta ja odottavat linjan tarjoavan ainakin osittaista ratkaisua tekoälyalan rekrytointiongelmaan. Yritykset ovat olleet valmiita tiiviiseen yhteistyöhön tarjoamalla omaa osaamistaan myös opetukseen yritysprojektien muodossa. Tämä mahdollistaa molempia osapuolia motivoivan tavan tehdä yhteistyötä, kun yritykset tuovat opetukseen ajantasaisia ja käytännönläheisiä projekteja ja opiskelijat saavat suoran kontaktin mahdollisiin tuleviin työnantajiin.

Samalla opiskelijat saavat hyvin realistisen kuvan siitä, millaista käytännön työ tekoälyn ja data-analytiikan parissa on ja mitä se vaatii.

– Tämä koulutusohjelma on haastava ja varsinkin alussa vaatii opiskelijoilta paljon motivaatiota ja aikaa. Tämä ei vaadi matemaattista neroutta, vaan vahvoja perslihaksia, kiinnostusta ja sitkeää yrittämistä, vain ahkerat pärjäävät. Ja kiitoksena seisoo lopussa sellainen käytännön osaaminen, jota voi kyllä arvostaa, tietävät Bergman ja Pulkkinen.

Lisätietoja kansainvälisestä AI-koulutusohjelmasta:

Tutkimusjohtaja
Petteri Pulkkinen
p. 044 710 3296
petteri.pulkkinen@samk.fi Erityisasiantuntija
Jussi Bergman
p. 045 1211 477
jussi.bergman@samk.fi