Datan avulla potilaalle parempaa hoitoa

Tulevaisuuden Sairaala -projektissa tehtävä tutkimustyö vaatii monialaista yhteistyötä, sillä datan analysointi vaatii ymmärrystä yksikön toimintatavoista. Satasairaalan hyvinvointianalyytikko Minna Ampio on tärkeä lenkki tekoälyn tutkimusryhmän vetäjän Anu Holmin ja tuntiopettaja Juho Sallin tehokkaassa tiimissä.

14.4.2021 | Teksti: Petra O'Rourke | Kuva: Seppo Ampio, Petra O'Rourke

Minna Ampio kuvattuna Porin kirjurinluodolla.
Hyvinvointianalyytikko toimii oppaana käytännön työn ja tilastotieteen välissä molempiin suuntiin. Minnan työhön kuuluu tuoda datatietoisuutta ja kertoa sen mahdollisuuksista, visualisoida dataa ja opettaa ihmisiä käyttämään sitä konkreettisesti. Tavoitteena on opettaa muitakin hyödyntämään olemassa olevaa dataa mittarina oman työnsä arvioimiseen. (Kuva: Seppo Ampio)

Tietoaltaaseen tallennettua terveysdataa voidaan hyödyntää toukokuussa 2019 voimaan tulleen Toisiokäyttölain mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Holmin vetämän projektiryhmän pöydällä on tällä hetkellä mm. Satasairaalan päivystyksen 116 117 -puhelinneuvonnan vaikuttavuuden arviointiin liittyvä tutkimus.

– Olemme Juhon kanssa tehneet tutkimusta siitä, noudattavatko puhelinneuvontaan soittaneet potilaat saamiaan ohjeistuksia. Ja jos eivät, niin mistä tämä johtuu ja mitä potilaalle tapahtui. Tavoitteena on selvittää onko neuvonnassa kehitettävää, terveydenhuoltojärjestelmässä aukkoja vai ovatko potilaat vain itsepäisiä, avaa tutkimusta hyvinvointianalyytikko Ampio.

– Vastuullani on poimintojen tekeminen tietoaltaasta Minnan toimittamien tietojen mukaisesti. Käytössämme on puolen vuoden puhelutiedot, eli noin 10 000 puhelusta kirjatut tiedot. Tämä on todellista prosessimallinnusta! Minnan datan kontekstiosaaminen on ratkaisevassa osassa, sillä kirjauseroja on paljon ja työ vaatii paljon ristiintarkistamista ja salapoliisityötä, Salli muistuttaa.

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Sama neuvontapalvelujärjestelmä on käytössä koko Suomessa. Neuvontapalvelut käyttävät jokaisen sairaanhoitopiirin omaa tietokantaa, johon kirjaavat nykyään myös ensihoitajat. Tämä vähentää asiakkaan pompottelua eri palveluntarjoajien välillä, tehden samalla vertailun sairaanhoitopiirien välillä helpompaa. Yhtenäiseen kirjausjärjestelmään ja sairaanhoitopiirien vertailtavuuteen pyritään myös soteuudistuksessa.

 

Oikeat kirjaukset ratkaisevia

Organisaatioiden johdoilla on usein tahtotila tiedon hyödyntämiseen, mutta käytänteet, järjestelmät ja talojen kulttuurit eivät välttämättä tue sitä. Kirjaamisen merkitys ja väärinkirjaamisen vaikutusten tiedostaminen pitää jalkauttaa hoitajatasolla.

– Tähän asti hoitajat ovat kirjanneet senhetkistä potilastyötä varten, lokiksi potilaan voinnista ja omasta tehdystä työstä. Ei olla edes ajateltu mihin kaikkeen sitä tietoa voitaisiin hyödyntää, ei sitä ymmärretä oikein vieläkään. Kirjaaminen on edelleen vähän välttämätön paha, ja jos järjestelmä antaa myöden, sinne kirjataan vieläkin aivan pakolliset tiedot. Ymmärrän hyvin senkin, koska on paljon muuta ajateltavaa, kertoo ennen hoitotyössä ollut Ampio.

Lääkkeeksi hän mainitsee jatkuvat kirjaamiskoulutukset, joita hän itsekin on ollut suunnittelemassa.

– Sähköpostilla jalkauttaminen ei onnistu, koska ne hukkuvat tietotulvaan.  On tärkeää tuoda esille konkreettisesti kirjaamisesta saadut hyödyt. Esimerkiksi lastenpoliklinikalla huomattiin, että kirjaamalla vanhempien akuuttien soittojen syyt ja keskittymällä riittävään ohjeistukseen näissä asioissa kotiutustilanteessa, puheluita saatiin vähennettyä. Kiinnittämällä huomiota kirjaamisen positiivisiin vaikutuksiin, se saadaan helpommin osaksi arkityötä, Minna Ampio huomauttaa.

– Usein virheellisesti ajatellaan, että tiedolla johtaminen on ulkoistetun tekoälyohjelmiston käyttöönottoa, sen sijaan että hyödynnetään jo käytettävissä olevaa tietoa. Tällä tavoin tieto palautuu tiedon tuottajalle ja sitä kautta syntyy aito ymmärrys datan keräämisen tärkeydestä, muistuttaa Anu Holm.

 

Lähikuvassa Anu Holm ja Juho Salli.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä Anu Holm ja tutkijaopettaja Juho Salli tekevät yhdessä tärkeää tutkimustyötä.

Yhdessä olemme enemmän

Monialainen yhteistyö Satasairaalan ja SAMKin välillä on mutkatonta ja antaa paljon tekijöilleen.

– Tämä on ollut mielenkiintoista! On hienoa, että voin roikkua tässä mukana! Oppilaitosten ja sairaaloiden yhteistyö tulee tiivistymään tulevaisuudessa yhä enemmän, ei ainoastaan harjoittelupaikkoina, vaan testbed-tyyppisen toiminnan muodossa. Yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia, mutta tuo myös asiantuntijoille kaivattua tuoretta näkökulmaa ja lisäarvoa työlleen. Sairaalan oma tutkimustoiminta on vuosien saatossa tasaisesti pienentynyt rahoituksen puutteessa ja kulttuurin muuttuessa, Ampio kertoo.

Hän muistuttaa, että ketterän toiminnan takia yhteistyön aikana esille tulleiden kirjaamismuutosten avulla on pystytty hyvin nopeasti korjaamaan tilannetta. Se vaikuttaa suoraan potilaiden saaman palvelun ja hoidon laatuun.

– On innostavaa tehdä hedelmällistä tutkimustyötä, joka palvelee käytännön tarvetta. Myös datan avulla tunnistettu hukka tai tehostamisen tarve edistää palvelupolkujen laatua, vaikka ei olla tekemässä konkreettista potilastyötä, Anu huomauttaa ja kertoo salaisen haaveensa

– Tänä ja ensi vuonna rakennetaan johdon työpöytää datan hyödyntämiseen. Toivon, että seuraavaksi hoitajat saisivat lukujen muodossa tiedon kirjaamisen konkreettisesta vaikutuksesta potilaan hyvinvointiin, hän hymyilee.

 

Lisätietoja Tulevaisuuden sairaala -hankkeesta: https://www.roboai.fi/tulevaisuuden-sairaala/

 

Lisätiedot:

Anu Holm, tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä
p. 044 710 3148
anu.holm@samk.fi

 

EU, Vipuvoimaa, Satakuntaliitto, Satasairaala ja SAMK logot.

14.4.2021 | Teksti: Petra O'Rourke | Kuva: Seppo Ampio, Petra O'Rourke

Lisää aiheesta

Kuvassa opiskelijat ohjaavat mobiilirobotin käsiohjauksella hissiin.
| Teknologia

Kohti tulevaisuuden sairaalaa

Satasairaalan ja SAMKin testbed-toiminnan pilotointi aloitetaan sairaalan tarvelähtöisellä mobiilirobottikokeilulla. Kokeilussa testataan robotin soveltuvuutta tilauksesta tehtävään, asiakaskohtaiseen lääketilaukseen.
| Hyvinvointi ja terveys

Kansainvälisen yhteistyön avulla kohti tehokkaampaa terveysdatan hyödyntämistä

Kulunut kevät on ollut Tulevaisuuden sairaala -projektille tehokas. Suurimmat askeleet on otettu Aurian tietoaltaan ympärille rakennettavan teknologian edistymisessä: toimivan tietoturvallisen etätyöskentelyaseman valmistuminen ulkopuolisen tutkijan hyödynnettäväksi on tulevan palvelumallin kannalta tärkeää.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMKissa lehtorina toimiva Anne Sankari kirjoittaa uudessa blogissa kirjoittamisesta ─ välillä ammattikorkeakouluopiskelun näkökulmasta, välillä yleisemmin.
https://tekstisankari.samk.fi

Muistatko, milloin liityit Twitteriin? Minä muistan! RoboAI 2 vuotta Twitterissä! 563 twiittiä robotiikkaa, automaatiota, tekoälyä ja hyvinvointiteknologiaa. Tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta yhteistyössä @SatakunnanAMK ja @TampereUni sekä yritykset! #TwitterMerkkipäiväni

Palveluliiketoiminnan osaamisalueella on lähdetty kehittämään digitalisaation ja liiketoiminnan rajapintaan liittyvää opetus- ja TKI-toimintaa.
https://www.samk.fi/uutiset/katseet-kohti-digitaalista-transformaatiota/

Hyvää kansainvälistä sairaanhoitajien päivää. Teette arvokasta työtä!

Happy International Nurses Day. Your work is invaluable!

#samk #kansainvälinensairaanhoitajapäivä
#InternationalNursesDay #IND2021 #FlorenceNightingale