Älyvaatteet ja robotit työkavereiksi sotealalle – Aktiivisten ammattilaisten merkitys keskeinen

Vallitseva koronakriisi on aikaansaanut pakollisen digiloikan ja viimeistään nyt on ketterästi lähdetty pohtimaan ja kokeilemaan uudenlaisia tapoja toimia sosiaali- ja terveysalalla. Kriisin aikana on kohdattu monia haasteita, joihin ei etukäteen ole varauduttu. Teknologian rooli näiden haasteiden ratkaisussa on ollut keskeinen. RoboRFID-projektiryhmä tekee sote-ammattilaisten keskuudessa tarvekartoitusta ja toivoo kyselyyn vastauksia erilaisissa tehtävissä toimivilta. 

9.9.2021 | Teksti: Mirka Leino ja Krista Toivonen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto | Kuva: Pauli Valo

Kuvassa etualalla mobiilirobotti ja vihreäasuinen hoitaja. (kuva 1)
Hoitaja noutamassa mobiilirobotin tuomia tarvikkeita. (kuva 1)

Teknologian hyödyntäminen ei onneksemme rajoitu pelkkään kriisiaikaan. Ikääntyvä väestö ja jatkuva palvelutarpeiden kasvu ajaa yhteiskuntaa väistämättä kehittämään uusia keinoja laadukkaan elämän ja palveluiden toteutumiseksi. Sote-palvelujärjestelmän rakenteelliset muutokset tekevät tilaa uudelle ajattelulle ja luovat mahdollisuuksia. Muutos vaatii kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä erityisesti totuttuihin toimintatapoihin ja välineisiin. Teknologian sekä eri lähteistä kertyvän tiedon (asiakastieto, laitteiden ja sovellusten tuottama tieto, avoin data) hyödyntäminen nähdään tässä yhtenä keskeisenä välineenä. Teknologia ei ratkaise ongelmia yksin, vaan tarvitaan soteammattilaisia, jotka ohjaavat teknologian oikeassa muodossa oikeaan paikkaan ja muovaavat teknologian tuomia hyötyjä osaksi uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluita. Mahdollisuuksia on paljon, mutta ilman aktiivisia soteammattilaisia teknologian hyötyjä ei kyetä valjastamaan, eivätkä ne sulaudu osaksi käytännön työelämää.  

– Tavoitteenamme on osallistaa palveluntuottajia aktiivisiksi osapuoliksi teknologiakehitykseen. Teknologia tulee räätälöidä ja paketoida sopivaksi palveluksi. ”Me insinöörit” tarjoamme ratkaisuja, mutta ratkaisujen sulauttaminen osaksi toimivaa sote-palvelua vaatii tuon alan asiantuntijat mukaan kehittämistyöhön, yliopettaja Sari Merilampi, Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmän vetäjä, Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo. 

Sari viittaa Suomen Akatemian rahoittamaan projektiin, jossa robotiikkaa ja älyvaateteknologiaa kehitetään kriisinaikaisen toimintavarmuuden tueksi sote-kentälle. Mistä sitten on kyse?  

Robotiikan ja älyvaatteiden synergia avuksi terveydenhuoltoympäristöihin  

Robotiikka tekee juuri nyt laajaa läpimurtoa kaikille muillekin elämän osa-alueille kuin vain teollisuuteen. Robotiikan saralla tehdään joka päivä uusia löytöjä, jotka työntävät meitä väistämättä kohti tulevaisuutta, jossa kaikki tylsät, monotoniset ja vaarallisetkin työt tehdään robottien toimesta ja me ihmiset voimme keskittyä mielenkiintoisiin ja ihmisen “näppituntumaa” vaativiin työtehtäviin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja viestimiseen. Vai kuka on kouluttautunut hoitotyöhön siirtääkseen tietoja järjestelmästä toiseen tai kuljettaakseen liinavaatteita, hoitotarvikkeita tai lääkkeitä osaston, potilashuoneen ja varastojen välillä? 

Pandemia-aika on herättänyt meidät miettimään, miten töitä voisi tehdä vaarantamatta itseämme, työkavereitamme, potilaitamme tai asiakkaitamme, mutta samalla niin, että kaikki tärkeät asiat tulevat tehdyiksi ajallaan. Robotiikka voisi ratkaista monia edellä mainituista haasteista. Tulevaisuudessa itsenäisesti toimiva robotti voi olla kenen tahansa meistä työkaverina ja se voidaan esimerkiksi lähettää hakemaan puhtaita liinavaatteita varastosta, mittamaan potilaan lämpöä, sykettä tai muita peruselintoimintoja, kuljettamaan näytteitä laboratorioon tai vaikka desinfioimaan kokonaisen leikkaussalin.  

Robottien tehtäviä terveydenhuollon ympäristöissä suunnitellaan koko ajan. Jo nyt on selvää, että robotit voivat esimerkiksi desinfioida hoitovälineitä, lajitella niitä oikeisiin kohteisiin ja pakata ne täysin steriileissä olosuhteissa. Robotit voivat myös antaa levottomalle ihmiselle vaikka rauhoittavan hieronnan ja soittaa samalla lempeää musiikkia. Tai robotti voi auttaa kirurgia suorittamaan ääretöntä tarkkuutta ja huomiokykyä vaativan leikkauksen. Robotti voi myös kuljettaa ruokaa ja lääkkeitä (kuva 1) ja samalla välittää etäviestejä huoneisiin, joissa on karanteenissa tai eristyksessä olevia ihmisiä. Nyt, kun koronapandemian aiheuttaman kriisiajan erityistarpeet ovat karulla tavalla realisoituneet meidän kaikkien arjessa, olemme varmasti valmiimpia miettimään ja suunnittelemaan robottien hyödyntämistä työelämässä muun muassa tartuntariskin ja aikaa vievien rutiinitehtävien vähentämiseksi. 

Lähikuvassa vihreäasuinen hoitaja.

Hoitaja pukeutumassa RFID-tägein varustettuihin suojavarusteisiin. (kuva 2)

Älyvaatteita on kehitetty kymmeniä vuosia, ja viime aikoina olemme alkaneet nähdä kaupallisia sovelluksia terveydenhuollon ja hyvinvoinnin alueilla. Älyvaatteiden avulla on mahdollista seurata kehon toimintoja kuten sykettä, lämpötilaa, liikkumisen määrää tai unen laatua, varoittaa lääkkeiden tai syömisen unohtamisesta sekä hälyttää apua kaatumisen tai muun avuntarpeen vuoksiTieto on saatavilla henkilölle itselleen ja tarvittaville asiantuntijoille. Työntekijöiden työasentoja ja oikeiden suojavarusteiden pukemista (kuva 2) puolestaan pystytään tarkkailemaan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden varmistamiseksi. Näin tieto saadaan vaaratilanteessa nopeasti paitsi työntekijälle itselleen myös kaikille tarvittaville henkilöille, kun älyvaatteet toimivat yhdistettynä organisaation tieto- ja turvajärjestelmiin. Kun älyvaatteista saatu tieto yhdistetään robottien mahdollisuuksiin, pystytään muuttuviin tilanteisiin reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti.  

Ennen kuin tähän päästään, meillä on kuitenkin paljon tehtävää. Sen lisäksi, että meidän pitää miettiä, mitä kaikkea haluamme robottien tekevän ja miten robotit suunnitellaan ja ohjelmoidaan suoriutumaan niistä tehtävistä, meidän pitää selvittää, mikä on meille ihmisille tärkeää työtä ja mihin tehtäviin voimme ottaa robotit avuksi. On myös tärkeää, että älyvaatemittauksia ei tehdä mittaamisen ilosta, vain koska teknologia mahdollistaa sen, vaan oleellista on löytää ne sovellukset, joiden avulla terveydenhuollon asiakkaita ja henkilökuntaa voidaan aidosti auttaa toimimaan jokapäiväisessä toiminnassaan ja joiden avulla toiminnan jatkuvuus mahdollistetaan myös kriisitilanteessa. Kun vielä huomioitavana ovat tietoturvaan liittyvät säädökset sekä eettisten näkökulmien huomiointi kehitystyön jokaisessa vaiheessa, on selvää, että tämä uudenlainen teknologia vaatii moniammatillista osaamista taakseen. 

Miten sote-ammattilainen voi vaikuttaa tulevaisuuden työnsä sisältöön? 

On tärkeää, että edellä mainittua teknologiaa kehitetään käyttäjät edellä, toteaa akatemiatutkija Johanna Virkki Tampereen yliopiston Älyvaatteiden tutkimusryhmän vetäjä. Keskeisenä toimena on aitojen, käytännön työelämässä esiintyvien haasteiden ratkaiseminen. Tämä vaatii asiantuntemusta kentällä toimimisesta. Projektiryhmässä on mukana sote-ammattilaisia, jotka haastavatkin kentällä erilaisissa toimintaympäristöissä toimivia kollegoitaan mukaan kehittämistyöhön. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on kyselyn avulla tehtävä tarvekartoitus.

 

Projektiryhmä toivoo, että kaikki aiheesta kiinnostuneet tai vaikka mietteliäästi aiheeseen suhtautuvat, terveydenhuoltoympäristöissä työskentelevät ammattilaiset käyvät vastaamassa kyselyyn täällä: https://tki.samk.fi/roborfid-kysely.

 

Kyselyyn vastaaminen ei vaadi teknologiaosaamista, tarkoituksena on tunnistaa kehitettäviä kohteita. Vastausten pohjalta toivomme löytävämme aineksia prototyyppien kehittämiseksi. Toinen tavoite on innostaa sote-toimijoita mukaan myöhemmin järjestettäviin yhteiskehittämisen työpajoihin, selventää fysioterapeutti (yamk), projektitutkija Taina Jyräkoski.   

Jatkoa on siis luvassa, ja innostuneita sote-toimijoita toivotaan runsaasti mukaan kehittämistoimintaan. Yhdessä kehittäminen on mainio keino vaikuttaa tulevaisuuden työn sisältöön. Vain olemalla osa kehitystä voi varmistaa teknologian olevan hyvä renki, ei isäntä. 

 

Älyvaatteet ja robotit hyvinvoinnin tukena -demovideo (youtube.com)

Lisätietoja RoboRFID-hankkeesta (roboai.fi)

 

Suomen Akatemian rahoittamassa RoboRFID-hankkeessa kehitetään hyvinvointia ja terveyttä edistävää robotiikka- ja älyvaateteknologiaa sekä yksilön, organisaation että yhteiskunnan tarpeisiin. Hankkeen keskeisenä näkökulmana on varmistaa, että teknologiat toimivat yhteen, sillä juuri teknologiayhdistelmillä pystytään vastaamaan kriisien aikaisiin haasteisiin.  

Hankkeessa kehitettävä vaatteisiin ja ympäristöön integroitu sensoriteknologia tuottaa tietoa esimerkiksi ihmisen terveydentilasta, sijainnista, suojaimien käytöstä ja havaituista riskeistä. Teknologian tuottama tieto on kaiken keskiössä. Erilaisia tietolähteitä yhdistämällä voidaan reagoida oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Teknologia voidaan uudenlaisten valmistusmenetelmien myötä tehdä huomaamattomaksi, jolloin se ei häiritse eikä sitä myöskään tarvitse muistaa ottaa mukaan. 

 

logoyhdistelmä, jossaTampereen yliopiston, Suomen Akatemian ja SAMKin logot.

9.9.2021 | Teksti: Mirka Leino ja Krista Toivonen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto | Kuva: Pauli Valo

Lisää aiheesta

Prizztechin Niina Holappa ja SAMKin Sari Merilampi
| Teknologia

RoboAI-viikko: Hyvinvointiteknologiamessut verkkoon – Tavoitteena kansallisesti laajempi kohderyhmä

Vuoden kiinnostavin hyvinvointiteknologian tapahtumakokonaisuus Hyvinvointiteknologiamessut avaa RoboAI-viikon esitellen monipuolisesti teknologian ja digitaalisten palveluiden tilaa nyt ja tulevaisuudessa. Kaksipäiväinen verkkotapahtuma on monialainen ja sisältö sopii hyvin myös maallikoille.
Krista Toivonen RoboAI:n laboratoriossa.
| Teknologia

Opettajat janoavat teknologiatietoa – HyteOpe terveys- ja hyvinvointiteknologiakoulutuksella varmistetaan ajantasainen opetus

Teknologia näkyy yhä vahvemmin perus- ja ammattiopetuksen opetussuunnitelmissa. Opettajia tuetaan tarjoamalla ammattitaitoa lisääviä SAMKin lisäkoulutuksia osana RoboAI:n STEM-toimintaa. Syksyllä 2019 alkaneessa opetushallituksen rahoittamassa HyteOpe-koulutuksessa sote- ja tekniikan alan ammatilliset opettajat saivat tärkeitä työkaluja terveys- ja hyvinvointiteknologian opettamiseen.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Syksyn 2021 korkeakoulujen yhteishakuun jätettiin valtakunnallisesti yhteensä noin 34 400 hakemusta. Kaikkien haussa olleiden AMK-tutkintojen keskuudesta yhdeksänneksi suosituin oli SAMKin Liiketalouden verkkototeutus. @yleuutiset #katsetulevaisuuteen
https://yle.fi/uutiset/3-12102237

SAMKiin oli syksyn hauissa yhteensä 3033 hakijaa. Valtakunnallisessakin vertailussa huippusuosituksi nousi Liiketalouden verkkototeutus, johon oli yli tuhat hakijaa. #yhteishaku #katsetulevaisuuteen
https://www.samk.fi/uutiset/syksyn-haut-paattyivat-liiketalouden-verkkototeutus-edelleen-huippusuosittu/

Kuvataiteen opiskelijat ovat luoneet taideteoksia, jotka johdattelevat katsojansa seikkailulle tulevien mestareiden mielenmaisemaan. Näyttely on avoinna SAMK Taidekoulun kampuksen galleriassa lokakuun alkupuolelle asti. #katsetulevaisuuteen #kuvataide
https://www.samk.fi/uutiset/kahden-kerroksen-vakea-taidekoulun-sadonkorjuu/

Huittisista Urjalaan johtava Taikayöntie on yksi maamme virallisista matkailuteistä. Reitti halutaan uuteen kukoistukseen. SAMKin vetämä ideointitilaisuus pidetään Punkalaitumen kunnantalossa torstaina 30.9. @kokemaenjoki #samk #katsetulevaisuuteen
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2021/09/14/taikayontie-uuteen-kukoistukseen-ja-matkailukartalle/

Uunituoreessa videossa esitellään, miten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on arvioitu KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeen pilottikohteissa. #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #katsetulevaisuuteen #kestävästiamk
https://youtu.be/nNZTPqrNjeA