Yhteishaku kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin on päättynyt

Kevään ensimmäinen yhteishaku on päättynyt. SAMKissa oli haettavana kahdeksan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja kolme ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta.

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulupaikkaa tavoitteli koko Suomessa noin 32 400 hakijaa, mikä on puolet vastaavasta luvusta viime vuonna. EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat suomalaisissa korkeakouluissa lukukausimaksuja. Nyt päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa he maksavat ensimmäistä kertaa myös 100 euron hakemusmaksun, mikä on osaltaan karsinut hakijoita. SAMK tiedottaa haun tuloksista myöhemmin, kun kaikki hakemukset on käsitelty ja hakemusmaksun maksaneiden hakijoiden määrä on selvillä.

SAMKissa oli haussa seuraavat ammattikorkeakoulututkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat (Bachelor): Mechanical Engineering, Physiotherapy, Mechatronics, Artificial Intelligence (Data Engineering), International Business, Nursing, Logistics ja International Tourism Management.

Lisäksi haussa oli kolme ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta (Master): Sustainable Business Management (on campus), Maritime Logistics Management (part-time/online) ja Sustainable Business Management (part-time/online).

Jaa tämä sivu

SAMKissa vietettiin kesäkuussa valmistumisjuhlaa eli publiikkia.

SAMKista valmistui kesäkuussa yhteensä 274 opiskelijaa

SAMKista valmistui kesäkuussa yhteensä 274 opiskelijaa. Valmistuneista 57 suoritti YAMK-tutkinnon. SAMK onnittelee kaikkia valmistuneita.

YAMK-opinnäytetyö: Sairaala Novan kuulokeskus siirtyy digiaikaan – uusi digihoitopolku kuulokojekuntoutukseen

Hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelmasta valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin digihoitopolku Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan kuulokeskukseen työikäisille potilaille, jotka saivat ensimmäisen kuulokojeensa.

Kuvassa kädet pitelevät näyttöä, josta heijastuu puu. Taustalla näkyy silmä.

Opinnäytetyö: Ilmaisullisten terapioiden ulottuvuudet digitaalisen kuvan tarkastelussa

Ilmaisullisten terapioiden jatkumoa on tutkittu laajasti perinteisten kuvataidemateriaalien näkökulmasta, mutta olisiko se mahdollista ottaa käyttöön myös digitaalisessa kuvataideterapeuttisessa toiminnassa?