Putkimiehestä insinööriksi

Jere Kuljula, päätti ottaa seuraavan askeleen elämässään ja hakea SAMKiin 2019 keväällä. Jere opiskelee nyt kolmatta vuotta rakennus ja -yhdyskuntatekniikkaa ja on erikoistunut LVI-suunnitteluun.

Jere Kuljula istuu pyöreän pöydän vieressä ja katsoo kannettavaa tietokonetta.

Jere suosittelee alaa niille, joita kiinnostaa rakennus ja -yhdyskuntatekniikka sekä insinööriopinnot.

Jere Kuljula, puolivartalokuva

Jere Kuljula

LVI-asentaja

Rakennus ja -yhdyskuntatekniikan opiskelija

Pori

– En halunnut olla ”se perusjamppa”, joka tekee töitä asennuksen parissa, vaan haluan vastuuta.

Kun Jere aloitti opintonsa SAMKissa, hän oivalsi, että haluaisi mahdollisesti perustaa oman yrityksen. Ajatus vahvistui opintoihin sisältyneiden yrittäjyysopintojaksojen jälkeen. Tulevaisuuden suunnitelmien lisäksi ammattikorkeakoulu on tuonut muutakin sisältöä Jere elämään.

– Parasta opinnoissa on ollut keskiviikot, Jere naurahtaa.

– On saanut uusia kavereita ja päässyt haastamaan itseä vaikeiden opiskelutehtävien myötä. Palkitsevinta on onnistua tehtävässä, mikä tuntui aluksi mahdottomalta.

Kiinnostus omaa alaa kohti teki tulevaisuuden polkua selkeämmäksi

Aikaisemman työkokemuksen myötä LVI-alalla työskennellyt Jere on saanut hyväksiluettua esimerkiksi opintojen harjoitteluita. Käytännön asiat ovat LVI-alalta olleet tuttuja, mutta haastavinta opinnoissa on hänen mukaan ollut matematiikka ja fysiikka.

– Välillä tehtävät tuntuvat erittäin vaikeilta, mutta niissä onnistuminen on palkitsevaa. Nykyään asiat sujuvat jo paremmin ja ymmärsin että LVI-alaan tarvitaan muutakin kuin käytännön tietoa ja taitoa. Haluan nähdä mitä on perusasentamisen takana, kun suunnitellaan kohteita.

Opintoja on jäljellä noin puolet ja katse Jerellä on tulevaisuudessa.

– Oon viiden vuoden päästä LVI-insinööri ja töissä jossain isommassa roolissa, tai alan yrityksessä. Haluan olla muutakin kuin ihminen, joka kävelee koulusta todistus kourassa hyödyntämättä opintojani.

Jere suosittelee alaa niille, joita kiinnostaa rakennus ja -yhdyskuntatekniikka sekä insinööriopinnot. Hän kokee, että ammattikorkeakoulututkinto antaa huomattavasti paremmat eväät tulevaisuuden työelämään kuin ammattikoulututkinto.

Lue lisää rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opinnoista

Jaa tämä sivu

SAMKissa on tällä hetkellä kymmenen laillistujaa, joille on tehty henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Artikkelissa haastateltu Getrude Kamamba on kuvassa "tutkittavana".

Kansainvälisille sairaanhoitajille sujuvampi tie suomalaiseen työelämään

Suomalaisen terveydenhuollon osaamista vahvistetaan uudenlaisella yhteistyöllä. SAMK on mukana hankkeissa, joissa kehitetään toimintamalleja EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille henkilöille.

Sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat osaamisaluejohtaja Heikki Haaparanta (vas.), kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi sekä Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi.

Vatajankoski rakentaa SAMKin kanssa kestävää energia-alan osaamista

SAMK ja Vatajankoski ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka tähtää osaamisen vahvistamiseen ja yhteisten kehityshankkeiden toteuttamiseen.

CERNin edustajat Jan Janke (vasemmalla) ja Matthias Braeger saapuivat Poriin viime vuoden lopulla tutustumaan tiloihin ja keskustelemaan tapahtuman järjestelyistä. Kuvassa myös tapahtumaa koordinoiva opettaja Sara Kfouri Koskinen SAMKIsta.

CERN Spring Campus ensi kertaa Suomeen – SAMK isännöi tapahtumaa toukokuussa

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN järjestää vuotuisen CERN Spring Campus -tapahtuman ensi kertaa Suomessa. Toukokuussa 2025 SAMK isännöi tätä merkittävää kansainvälistä tapahtumaa, joka keskittyy tietojenkäsittelytieteisiin ja moderniin teknologiaan.