Opinnäytetyö: Koronapandemia haastaa organisaatiokulttuuria
Tradenomiksi (AMK) joulukuussa valmistuva Niko Laurila selvitti opinnäytetyössään hajautetun työn vaikutuksia organisaatiokulttuuriin. Aihe oli varsin ajankohtainen, sillä koronapandemian vuoksi työtä tehdään suomalaisissa yrityksissä entistä enemmän hajautetusti.

Tuloksista selvisi, että hajautetun työn lisääntyminen on tehnyt kohdeorganisaatioiden organisaatiokulttuurista osittain muodollisempaa ja vähemmän yhteisöllisempää. Sen sijaan tasa-arvon sekä rohkeuden ja vastuun kantamisen koettiin lisääntyneen pitkään jatkuneen hajautetun työn seurauksena.
Koronapandemian myötä iso osa suomalaisista yrityksistä siirtyi hajautetun työn tekemiseen. Ylen uutisten mukaan 1 yli miljoona suomalaista on siirtynyt tekemään töitä hajautetusti koronakriisin aikana ja tästä joukosta puolet on ilmaissut haluaan jatkaa vastaavaa työskentelyä myös jatkossa. Laurilan mielenkiinto opinnäytetyössä olikin, miten jatkuvasti lisääntyvä hajautetun työn tekemisen malli vaikuttaa organisaatiokulttuuriin, sillä vahvalla organisaatiokulttuurilla on tutkimusten mukaan todettu olevan positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaatioiden tuottavuuteen.
Spontaanius ja rentous ovat vähentyneet
Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan organisaatiossa vaikuttavien ihmisten keskinäisiä suhteita ja se voidaan jakaa Edgar Scheinin klassikoksi muodostuneen mallin mukaan 2 kolmeen erilaiseen tasoon: näkyviin rakenteisiin, arvoihin ja normeihin sekä pohjimmaisiin perusoletuksiin.
Tasa-arvoisuuden koettiin sen sijaan lisääntyneen, jota selitettiin erityisesti sillä, että kaikilla oli käytössään samanlaiset virtuaaliset viestintäkanavat, jotka mahdollistavat esimerkiksi kaikkien kuuntelun tasapuolisesti. Viikoittaiseksi, tai jopa päiväkohtaiseksi muodostuneet virtuaaliset tiimipalaverit edistävät tasa-arvoa ja saattavat jatkossa muodostua automaattiseksi kulttuuriin kuuluviksi rakenteiksi.
Rohkeus ja vastuunkato ovat lisääntyneet
Tuloksissa nousi esiin myös hajautetun työn tekemisen vaikutus työntekijöiden rohkeuteen ja vastuunkantoon. Kun esimies ja tiimin jäsenet ovat fyysisesti kaukana, nousee viestimisen kynnys. Tällä saattaa olla vaikutuksia siihen, että työntekijät tekevät nopeammin ja rohkeammin päätöksiä itse.
Asian kääntöpuolena on kuitenkin yksinäisyyden tunteiden lisääntyminen ja yhteisöllisyyden heikentyminen. Yksinäisyyden tunteet korostuvat erityisesti niillä työntekijöillä, jotka kokevat sosiaaliset kontaktit muihin ihmisiin erityisen tärkeäksi. Riittämätön viestintä lisää ihmisten yksinjäämisen kokemusta entisestään, joka korostaa esimiesten ja johdon toimintaa.
Hajautettu työ asettaa esimiestyölle uudenlaisen haasteen erityisesti viestinnän, kommunikoinnin ja yhteishengen ylläpitämisen suhteen. Hajautetussa työssä tulisikin esimiehen ja johdon kiinnittää erityisen suurta huomiota työntekijöiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden tunteen ylläpitämiseen, joka edistää vahvan organisaatiokulttuurin kehittymistä uuden työn tekemisen aikakaudella.
- Ylen kysely. (5.4. 2020). Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Yle uutiset. Haettu 3.12.2020 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-11291865
- Schein, E. (2017). Organizational culture and leadership (Fifth edition.). Hoboken: Wiley.
Opinnäytetyön tekijä
Niko Laurila, Turussa asuva kohta valmis Tradenomi (AMK). Hän matkusteli opintojen aikana seitsemässä eri maassa ja suoritti osin matkustelun aikana verkko-opintoja.