Verkko-opettajan arjessa vuorovaikutus on tärkeää

Lehtori Jonna Koivisto on pitkänlinjan samkilainen. Nykyään hän työskentelee SAMKin Kuninkaisten kampuksella lehtorina tradenomi (AMK) -tutkintoon johtavassa verkkokoulutuksessa. Koivisto toimii työssäkäyvien aikuisten opettajana, ja hänelle tärkeää on olla opiskelijoiden tukija, kannustaja ja valmentaja.

Lehtori Jonna Koivisto Porin kampuksen edustalla.

– Olen työskennellyt opetustehtävissä verkko-opetusta toteuttavassa tiimissä ensin HR-tehtävien ohella, ja päätoimisesti syksystä 2018 lähtien. Opetustyön lisäksi vastaan esimiestyön ja johtamisen suuntautumisesta.

Jonna Koivisto toimii työssäkäyvien aikuisten opettajana, ja hänelle tärkeää on olla opiskelijoiden tukija, kannustaja ja valmentaja. Hän kokee olevansa asiakaspalveluammatissa.

– Opiskelijani ovat usein samanlaisessa elämäntilanteessa kuin minäkin: he yhdistävät työtä ja lapsiperhe-elämää. Tämän lisäksi he vielä opiskelevat. On tärkeää olla empaattinen ja kannustava. Tehtäväni on luoda oppimispolkua ja ohjata opiskelijoita kohti valmistumista. Tämä heijastuu vuorovaikutukseeni. Pidän tiiviisti yhteyttä opiskelijoihin erilaisia kanavia pitkin, joten vuorovaikutuksesta ei ole työssäni pulaa.

Verkko-opettajan työ on moninaista

Vaikka verkossa opettaminen mahdollistaa joustavat työajat, aloittaa Jonna työpäivänsä pääsääntöisesti aamuisin, kun ala-asteikäiset lapset ovat lähteneet kouluun. Työpäivä alkaa jouhevasti edellisenä työpäivänä tehdyn todo-listan avulla.

– Poimin päivän työlistasta tehtäviä aina sen mukaan, mikä on oma fiilikseni. Työpäivä päättyy, kun olen tehnyt kaikki suunnittelemani tehtävät.

Jonnan työpäivä sisältää paljon itsenäisesti tehtävää työtä, kuten opintojaksojen suunnittelua, oppimistehtäviä arviointia, opiskelijoiden ohjausta sähköisesti sekä oman osaamisen ylläpitämistä.

– Lisäksi työaikaa kuluu verkkoluentoihin, joita toteutan aina uusien opintojaksojen alkaessa, sekä opinnäytetyöseminaareihin. Pääsääntöisesti teen töitä päivisin, mutta opinnäytetyöseminaareja on säännöllisesti myös ilta-aikaan.

Verkko-opetus pitää sisällään myös yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa.

– Itse mieluiten soitan opiskelijoille, sillä siten asioiden hoitaminen on usein nopeampaa. Lisäksi ohjausta esimerkiksi opinnäytetyöhön on mielestäni helpompi antaa puhuen kuin kirjoittamalla esimerkiksi sähköposteja.

Minitauot rytmittää päivää

Tietokoneen äärelle uppoutuu helposti. Jonna rytmittää työpäiväänsä usein 5-10 minuutin minitauoilla.

– Minitauoilla teen esimerkiksi kotitöitä tai piipahdan kotipihassa virkistäytymässä. Lounasta syön lähes aina kotona yksin, samalla päivän lehteä lukien. On myös hienoa, että voin yleensä olla vastaanottamassa lapsia heidän tullessa iltapäiväkerhosta kotiin, ja jatkaa tämän jälkeen työntekoa.

Jonnalle on motivoivaa, että työaika on joustava.

– Voin valita työtehtäviä myös oman sisäisen kellon tai energiatason mukaan. Aina tämä ei tietystikään onnistu, mutta silloin selviän kollegojen antamalla tuella.

Kollegoiden vertaistuki on tärkeää

Jonna käy Teamsin välityksellä paljon erilaisia keskusteluja kollegojensa kanssa. Keskusteluissa käsitellään joko työasioita tai kevennetään tunnelmaa huumorin keinoin.

– Tiimissämme on hyvä yhteisöllinen meininki. Jos itse on väsynyt tai kuormittunut työstään, niin viestintä kollegojen kanssa auttaa. Vertaistukea tai apua saa nopeasti. Vaikka olen fyysisesti yksin kotikonttorilla, niin henkisesti en yksinäisyyttä koe.

Oma asianmukainen työtila takaa rauhallisen työskentelyn

Hyvän työtilan löytämisessä on Jonnalla ollut haasteita. Kolmen vuoden kotona työskentelyn jälkeen sekin on vihdoin järjestynyt.

– Ensimmäiset kaksi vuotta työskentelin ruokahuoneen pöydän ääressä tai sohvalla, ja työnteko keskeytyi ikävästi muiden perheenjäsenten tullessa kotiin. Lisäksi ergonomia ei ollut paras mahdollinen, vaikka mieheni teki minulle myös korokkeen pöydälle ja tämä mahdollisti työskentelyn myös seisten.

Nyt Jonnalle on rakennettu yläkertaan työpiste, jonka hän on saanut työnantajalta myös telakan, näppäimistön ja isomman näytön.

– Enää en juuri tee töitä muualla, sillä nautin omasta työskentelypisteestä ja hyvästä ergonomiasta. Harmittaa, etten ollut välineistön saatavuudesta jo aiemmin tietoinen ja hoitanut asiaa kuntoon.

Vinkit onnistuneeseen etätyöskentelyyn?

  1. Kunnollinen työpiste, joka on viihtyisä ja jossa ergonomia on hyvä.
  2. Tauot. Koska häiriötekijöitä kotona ei juurikaan ole, niin töihin tulee helposti upottua. On tärkeää virkistää ajatteluaan pitkin päivää, sillä ei kukaan ole aivotyössä tehokas tuntikausia putkeen.
  3. Oman työpäivän tuunaaminen. Tee päivästäsi sellainen, että se motivoi sinua. Itselleni sopii, että vaihtelen työ- ja kotiasioiden hoitamista pitkin päivää. Kauniilla säällä käyn myös aina ulkona kesken päivän.

Jaa tämä sivu

Susanna Kunvik (oikealla) toimii SAMKissa erikoistutkijana sekä projektipäällikkönä RAVI- ja Mind Nutrition tutkimushankkeissa. Kuvassa myös Mind Nutrition -tutkimushankkeen tutkija ja ravitsemusasiantuntija Elina Nevala.

SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik mukana luomassa Suomeen ensimmäistä työikäisten ruokasuositusta

Suomeen laaditaan ensimmäistä kertaa työikäisten ruokasuositus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työikäisten terveyttä ja työkykyä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä on aloittanut suositusten valmistelun, ja mukana on myös SAMKin erikoistutkija Susanna Kunvik.

CERNin edustajat Jan Janke (vasemmalla) ja Matthias Braeger saapuivat Poriin viime vuoden lopulla tutustumaan tiloihin ja keskustelemaan tapahtuman järjestelyistä. Kuvassa myös tapahtumaa koordinoiva opettaja Sara Kfouri Koskinen SAMKIsta.

CERN Spring Campus ensi kertaa Suomeen – SAMK isännöi tapahtumaa toukokuussa

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN järjestää vuotuisen CERN Spring Campus -tapahtuman ensi kertaa Suomessa. Toukokuussa 2025 SAMK isännöi tätä merkittävää kansainvälistä tapahtumaa, joka keskittyy tietojenkäsittelytieteisiin ja moderniin teknologiaan.

Tanja Vaitiniemi SAMKin kampuksen käytävällä.

Samkilainen kasvo: Tanja Vaitiniemi rakentaa siltoja SAMKin ja yritysten välille

SAMK tekee vuosittain yhteistyötä yli 800 yrityksen ja yhteisön kanssa. Uusi kumppanuusohjelma on yhteistyön laajin ja syvällisin muoto. Mitä tämä oikein tarkoittaa, kumppanuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi?