Tutkimus

Automaatiolla laatua, tehokkuutta ja säästöjä

Automaation tutkimusryhmä jatkaa sitä innovatiivista, yrityksistä esiin tulleisiin haasteisiin vastaavaa automaation soveltavaa tutkimusta, jota ryhmän jäsenet ovat jo vuosia tehneet erilaisissa projekteissa sekä tutkimus- ja osaamiskeskittymissä. Tutkimusryhmän tavoitteena on olla maakunnallisesti, kansallisesti ja muutaman vuoden sisällä kansainvälisestikin tunnettu automaation asiantuntija.

Tutkimusryhmän vahvuuksiin kuuluvat hyvät yhteydet alueen teollisuuteen ja muiden ammattikorkeakoulujen automaation tutkimus- ja kehittämisryhmiin, monipuolinen kokemus erilaisista teollisuuden ja hyvinvoinnin sovelluksista, ketteryys tarttua uusiin tehtäviin nopeallakin aikataululla sekä sinnikkyys tutkia monia vaihtoehtoisia teknologioita/menetelmiä ja löytää niistä tapauskohtaisesti toimivin ratkaisu.

Toiminta painottuu automaatioteknologioiden soveltavaan tutkimukseen

Painopisteitä ovat tuotteiden ja tuotannon laadunvarmistus, tuotannon tehostaminen niin energian kulutuksen kuin materiaalien kulutuksenkin näkökulmasta sekä tuotannon sisäisen logistiikan kehittäminen nopeammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tutkimusryhmä keskittyy kaikessa työssään resurssiviisauden eteenpäin viemiseen sekä ihmisen ja teknologian saumattoman ja turvallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen.

Ydinosaamisalueet

• Konenäkö (perinteiset konenäköjärjestelmät, älykamerajärjestelmät, 3D-kuvaus, infrapunakuvaus ja spektraalikuvaus sekä valaistustekniikat)
• Älykäs robotiikka
• Tuotannon simulointi
• 3D-tulostus
• Sulautetut järjestelmät

Näiden lisäksi osaamista löytyy tunnisteteknologioista (RFID ja NFC), anturointi-, mittaus- ja ohjausjärjestelmistä sekä langattomista järjestelmistä.

Toimintatapoja

• Osallistava tuotekehitys ja tutkimus
• Uusien teknologioiden demonstraatiot
• Case-kohtainen teknologiakehittäminen ja pilotoinnit kumppaneiden todellisissa kohteissa
• Kansainvälinen teknologiatiedon haku ja teknologiatiedonsiirto
• Teknologiaosaamisen integrointi kiinteästi uusien insinöörien koulutukseen ja sitä kautta uusien osaajien tunnistaminen niin ryhmän jäseniksi kuin alueen yrityksillekin (opinnäytetyöt, opiskelijaprojektit, opiskelijat asiantuntijuuden harjoittelijoina projekteissa)

Yhteyshenkilö

Mirka Leino
044 710 3182
etunimi.sukunimi@samk.fi

Esteettömyys liittyy sinuunkin, mutta miten?

Meistä jokainen kohtaa esteitä päivittäin, toiset enemmän, toiset vähemmän. Este voi olla esimerkiksi hakemasi tiedon puuttuminen Internet-sivuilta, opasteiden puuttuminen, niiden epäloogisuus tai epäsopivuus omiin tarpeisiin, fyysiset esteet ympäristössä, aistien kuormittuminen liian voimakkaiden ärsykkeiden vuoksi, sosiaaliset haasteet toimiselle tai esimerkiksi omien psyykkisten rajoitteiden tuomat esteet osallistumiselle.

”Esteettömyys ei tarkoita isoja kustannuksia tai arkkitehtuuriin sopimattomia ratkaisuja.”

Esteettömyys liittyy siihen, miten voit toimia ja liikkua erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa sekä siihen, miten erilaiset liikkujat ja toimijat on otettu huomioon. Esteettömyys ei tarkoita isoja kustannuksia tai arkkitehtuuriin sopimattomia ratkaisuja. Esteettömyyden lähtökohtana onkin hyvä suunnittelu, jolla varmistetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön soveltuvuus kaikille. Ympäristössä, jossa esteettömyys toteutuu luonnollisesti, jokainen voi tuntea olonsa tasavertaiseksi, eivätkä ratkaisut leimaannu vain tiettyjä käyttäjäryhmiä hyödyttäviksi.

”Tällä hetkellä nousussa aistiystävällisyys sekä liikuntapaikkojen esteettömyys”

SAMKin Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä on toteuttanut esteettömyyden soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä vuodesta 2008 lähtien. Tutkimusryhmän toiminnan lähtökohtana ovat vahvan alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön jatkuminen, esteettömyyskoulutuksen järjestäminen, innovaatioiden kehittäminen sekä valtakunnallinen ja kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö. Esteettömyys- ja saavutettavuus -tutkimusryhmän aikaisemmat saavutukset toimivat vahvana pohjana ja referenssinä sekä ohjaavat ryhmän tulevaisuuden sisällöllisiä tavoitteita, kuitenkaan rajoittamatta uusien aluevaltausten tekemistä. Tällä hetkellä nousussa olevia aihealueita ovat aistiystävällisyys sekä liikuntapaikkojen esteettömyys.

Esteettömyys on aiheena osaamisalueita ylittävä kokonaisuus, minkä vuoksi ryhmä toteuttaa monialaista yhteistyötä sekä suhtautuu avoimesti uusiin avauksiin. Tutkimusryhmän vahvuutena ovat monipuolisuus, avoimuus, innovatiivisuus sekä aktiivisuus ja ryhmän osaamisalueina ovat esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäksi mm. fysioterapia, kasvatustiede, erityiskasvatus ja soveltava liikunta. Lisäksi tutkimusryhmä tekee kehittämisyhteistyötä esteettömyyden parissa toimivien valtakunnallisten ja kansainvälisten järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa, mikä vahvistaa tutkimusryhmää.

Tutkimusta, kehittämistä, innovaatioita, koulutusta

Tutkimusryhmä on toteuttanut yhdeksän vuoden aikana yli 10 ulkoisen rahoituksen hanketta ja ollut mukana asiantuntijoina useissa aihealueen hankkeessa. Hankkeet ovat liittyneet muun muassa asumiseen, vapaa-aikaan, Internet-sivuihin, matkailuun, liikuntateknologiaan, pk-yritysten toiminnan kehittämiseen ja liikuntapaikkoihin.

Tutkimusryhmän kehittämää koulutusmateriaalia ja osaamista hyödynnetään SAMKin opintojaksoissa ja kouluttajina toimivat tutkimusryhmän asiantuntijat. Lisäksi esteettömyyttä, osallisuutta ja palveluiden saatavuutta Satakunnan alueella tukee tutkimusryhmän järjestämä esteettömyysaiheinen täydennyskoulutus.

Tutkimusryhmän toimintaa ja hankkeita:

• Sataesteetön-hanke 2009-2011
  • Kaikkien Yyteri (Esteetön vapaa-aika), Design for All -palkinnon voittaja
  • Kaikkien Koti (Esteetöntä asumista ja arjen apuvälineitä esittelevä tila)
• Innoke-hanke 2011-2013
• Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä sen nykyisessä muodossa 2013-
• Kansainvälinen vesi- ja luontoliikuntatapahtuma International Outdoor Symposium 2013
• Sähköinen esteettömyyskartoitustyökalu OIVA-työkalu 2013-
• Wheeleri – liikkumaan aktivoiva innovaatio pyörällisten apuvälineiden käyttäjille 2013-
• "Esteettömyys ja osallistuminen" – interaktiivinen oppimisympäristö -hanke 2013
• Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden: tarkistuslista avuksesi (2014)
• Kotiuttamistyökalu osana OIVA-työkalua 2014
• Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi (LIEKA) 2013-2014
• LIEKA II: Suomen liikuntapaikkojen esteettömyyden tila / Liikuntapaikkarakentaminen 2014-2015
• CoastAL Toimiva arki ja saavutettavuus -liittoumahanke 2014-2015
• Toimiva arki ja saavutettavuus (OKM) -hanke 2014-2015
• Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa –seurantahanke / LIEKA III 2016-2017
• Kaikille avoimet liikuntamahdollisuudet Satakunnassa / KAISLA -hanke 2016-2017
• Kokeilimo-hanke (Satakuntaliitto, AIKO-rahoitus
• Aistiesteettömät asumisratkaisut hanke (OKM) + Asuntomessut 2018 – yhteistyö

Käynnissä nyt:

• SataSport – Satakunnan korkeakoululiikunnan kehittämishanke (OKM) 2018-2021)
• Malli liikuntapaikkojen esteettömyystiedon keräämiseen (2019-2021)
• Kati Karinharju, väitöskirjatutkimus, The University of Queensland, Australia

Tutkimusryhmä vuokraa/lainaa liikunnan toimintavälineitä:

Talveen:

• Maastopyörätuoli Hippocampe 1 kpl (M-koko, maasto- ja pallorenkaat, niskatuki, käsituet, valjaat, sukset renkaiden päälle, kantokassi)
• Hiihto-/luistelukelkka Offcarr Slittino
• Snow-Comfort kelkka 2 kpl
• Hemihanska
• Kamupulkka 3 kpl selkänojalla, 2 kpl ilman
• Tyhjiötyyny 30cm x 40 cm ja 40 cm x 60 cm + pumppu

Kesään

• Maastopyörätuoli Hippocampe 1 kpl (M-koko, maasto- ja pallorenkaat, niskatuki, käsituet, valjaat, sukset renkaiden päälle, kantokassi)
• Ilmatäytteinen kajakki (yksikkö- ja kaksikkopäällinen, istuimet, 2 kpl melat, pumppu, kantokassi)
• Sivukellukkeet tavalliseen kajakkiin
• Pelastusliivit 1kpl 20-30kg, 2 kpl 30-40kg, 1 kpl 40-60 kg
• Kelluntaliivit 2 kpl +40kg
• Tyhjiötyyny 30cm x 40 cm ja 40 cm x 60 cm + pumppu
• Hemihanska

Tiedustelut: riikka.tupala(a)samk.fi, 044 710 3486.

Tule tutustumaan!

Kiinnostaako asumisen esteettömyys? SAMK-kampus Porin kampuksella, osoitteessa Satakunnakatu 23 sijaitsee asumisen esteettömyyttä, kalusteratkaisuja ja apuvälineitä esittelevä mallitila. Varaa oma tutustumisaikasi: riikka.tupala(a)samk.fi, 044 710 3486. Pääset tutustumaan Kokeilimo-tilaan virtuaalisesti 360-kuvista koostetun interaktiivisen tutustumiskierroksen kautta. Virtuaalikierroksen ovat työstäneet yhdessä Santeri Saari, Anja Poberžnik, Sinikka Paukkunen ja Kirsti Virta.
360-virtuaalikierros: www.thinglink.com/card/1370352861543661570

Kokeilimon www-sivut: www.kokeilimo.fi

Uusimmat julkaisut

Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden: tarkistuslista avuksesi

Esteettömyys edellä. Näin toteutettiin tapahtuma kaikille

Välineitä esteettömyyden arviointiin ja kehittämiseen liikuntapaikkarakentamisessa : LIEKA II -hankkeen loppuraportti

Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa –seurantahanke / LIEKA III 2016-2017

Yhteyshenkilöt:

Kati Karinharju, etunimi.sukunimi@samk.fi

Riikka Tupala, 044 710 3486, etunimi.sukunimi@samk.fi

Muut tutkimusryhmän jäsenet: Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Sirpa Jaakkola-Hesso, Mari Törne, Hanna Hannukainen.

Hyvinvointia edistävä teknologia

Tavoitteena on sairauden hoidon sijasta tutkia ja kehittää yksilön hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ratkaisuja teknologian tarjoamin keinoin.

Osaaminen perustuu monitieteisyyteen ja kansainvälisyyteen

Tutkimusryhmän toimintamuodot ovat:

• Teknologiaratkaisujen kehittäminen ja muokkaus
• Palvelumuotoilu
• Seuranta- ja arviointimenetelmäkehitys (käyttäjä- ja käytettävyystutkimus, esteetön teknologia)
• Toimialarajat ylittävä osaamisen- ja tiedonsiirto

Monitieteisyyden lisäksi vahvuuksiin kuuluu nivoutuminen perinteisen tietojärjestelmätieteen lisäksi automaatioon ja sähkötekniikkaan. Teknologian ydinosaamisalueita ovat mobiili-, peli- sekä automaatioteknologia (tunnisteteknologiat, konenäkö, anturointi- ja mittalaitteet, sekä kokonaisjärjestelmät). Lisäksi tutkimusryhmällä on vahvaa teknologian käytettävyys- ja käyttäjätutkimusasiantuntemusta. Kokonaisvaltaisessa kehitystyössä on mukana erityisesti hyvinvointi- ja terveysalan asiantuntijoita (hoitotyö, fysioterapia, vanhustyö, esteetömyys ja etiikka) sekä liiketoiminnan ja palvelumuotoilun osaajia. Kansainväliset tutkijajäsenet tuovat merkittävää lisäarvoa ja osaamista tutkimusryhmän toimintaan.

Tutkimusryhmä toimii tulkkina yksilöiden ja palveluntarjoajien välillä sekä muovaa palveluista ja niihin liittyvistä teknologioista käyttäjälähtöisiä.

Tutkimusryhmä noudattaa Design for Somebody -filosofiaa, jolloin yksilöllinen tarve otetaan kehitystyön keskiöön. Yksilöllisen asiakastarpeen tunnistamiseksi ja tulkitsemiseksi tutkimusryhmällä on käytössä teknologia-asiantuntijoiden lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita niin tutkimuksen, koulutuksen kuin työelämän alueilta. Asiakastarpeeseen vastatakseen kehitystyö tehdään kiinteässä yhteistyössä hyödyntäjäosapuolien ja organisaatioiden kanssa.  Seuranta- ja arviointimenetelmiä kehittämällä voidaan myös todentaa teknologiaratkaisujen potentiaalia, todellista hyödyntämistä, saavutettavuutta ja pitkäaikaista vaikutusta.

Tutkimusnäkökulmasta tutkimusryhmän toiminta painottuu teknologian kehitykseen liittyvään tutkimukseen (teknologian muokkaaminen uusille sovellusalueille, uusien menetelmien hyödyntäminen teknologiaratkaisujen toteutuksessa), teknologin saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvään tutkimukseen, käyttäjätutkimukseen, teknologia- ja palveluratkaisujen terveys ja hyvinvointivaikutusten tutkimukseen, teknologian palvelumuotoilu- ja innovaatiotutkimukseen sekä eettisiin asioihin.

Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimus vaatii monialaista tietojen jatkuvaa päivitystä ja ketteryyttä vastata muuttuvaan kysyntään ja olosuhteisiin. Tutkimusryhmä vastaa tähän monialaisella ja dynaamisella henkilöstöllä. Ryhmä vahvistaa ja päivittää tietotaitoaan verkottumalla yritysten ja yhteisöjen sekä muiden tutkimusryhmien ja tutkimusta tekevien organisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi tavoitteena on opiskelijoita osallistamalla kehittää heistä tulevaisuuden hyvinvointiteknologian asiantuntijoita.

Uusimmat julkaisut

Hyvinvointia edistävä teknologia julkaisut (PDF)

Yhteyshenkilö

Sari Merilampi
044 710 3171
etunimi.sukunimi@samk.fi

Ikääntyvien palvelut

Tutkimusryhmän tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palveluiden ja koulutusten kehittäminen yhdessä ikääntyneiden, palveluja tarjoavien yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen, muiden koulutusorganisaatioiden ja opiskelijoiden kanssa.

Kotiin annettavat ja kotoa käsin saavutettavat palvelut tulevat olemaan ensisijaisia. Siksi myös tutkimusryhmä osaltaan suuntautuu kehittämään ikääntyneiden kotihoitoa ja omaishoitoa vaikuttaviin, laadukkaisiin ja ihmislähtöisiin palveluihin. Erityisenä kohderyhmänä muistisairaiden ihmisten hyvien ja vaikuttavien hoito-ja hoivakäytäntöjen ja alueellisten mallien kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä.

Tutkimusryhmän toiminta perustuu monialaiseen osaamiseen gerontologisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen alueella.

Keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet:

• koti- ja omaishoitoa tukevien toimintamallien, työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittäminen
• muistisairaan ihmisen hyvän arjen tukemista edistävien käytäntöjen kehittäminen
• etiikka ja arvoperusta, eettisesti kestävä hoito- ja hoivatyöntekijöiden toiminta
• gerontologisen osaamisen vahvistaminen koulutuksessa

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon palvelukseen valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

https://vetojapitokotihoito.samk.fi/

Yhteyshenkilö:

Sari Teeri
p. 044 7103423
sari.teeri@samk.fi

Logistiikka

Logistiikka-tutkimusryhmän päätavoitteena on kehittää yrityksen toimitusketjua ja toimintaprosesseja sekä optimoida kustannuksia kokonaisvaltaisesti; lisäarvon tuottaminen, jolloin sekä tuotteen tai palvelun tuottaja että loppukäyttäjä hyötyvät. Tämän lisäksi tavoitteena on tukea yrityksiä ja julkishallinnon yhteisöjä heidän logistiikan tavoitteiden saavuttamisessa, kuten toimitusketjun riskien hallinnassa sekä jakeluketjun ja varastoinnin optimoinnissa.

Osaaminen

Tutkimusryhmässä toiminta keskittyy neljän tutkimuskokonaisuuden ympärille, joissa tehdään yhteistyötä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa:
1. materiaalivirtojen ja toimitusketjun hallinta
2. toimitusketjun riskienhallinta
3. ekologiset kuljetukset
4. meri- ja satamalogistiikka.

Tutkimusryhmän toiminta painottuu enimmäkseen käytännön soveltavaan tutkimukseen. Tutkimusryhmän tärkeä aihealue on yrityksen toimitusketjun materiaalivirtojen hallinta uusille markkinoille, jossa tavoitteena on löytää uusia keinoja saattaa (meri)teollisuuden alihankkijayritykset ja (meri)teollisuuden ostajat samaan verkostoon.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta ryhmän toimissa huomioidaan teknologian kehittyminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Logistiikan kehittäminen nopeammaksi ja kustannustehokkaaksi ympäristönäkökohdat huomioiden on tärkeä tutkimusalue, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä SAMKin muiden tutkimusryhmien, kuten automaatio ja robotiikka, kanssa.

Logistiikkaa kehittävä tutkimus vaatii monialaista osaamista ja jatkuvaa tietojen päivitystä, jotta voidaan vastata muuttuvaan kysyntään ja olosuhteisiin. Tutkimusryhmä vastaa tähän vahvistamalla ja päivittämällä tietotaitoaan verkottumalla yritysten ja yhteisöjen sekä muiden tutkimusryhmien ja tutkimusta tekevien organisaatioiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa ja tukea opiskelijoita osallistumaan tutkimustyöhön ja kehittää heistä tulevaisuuden logistiikan asiantuntijoita.

Yhteyshenkilö

Riitta Tempakka
044 710 3639
etunimi.sukunimi@samk.fi

Matkailuliiketoiminta

Tutkimusryhmä keskittyy matkailuelinkeinon osaamisen ja koulutuksen sekä liiketoiminnan kehittämiseen, verkostojen koordinointiin ja yrittäjyyden aktivointiin. Tutkimusryhmän tavoitteena on tukea ja vahvistaa Satakunnan matkailuelinkeinon kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä huomioimalla nopeasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset.

Tutkimusryhmä koordinoi paikallisia, maakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita. Hankkeiden tavoitteet liittyvät mm. yritysten liiketoiminnan uusiutumiseen (tuotteistaminen, kohderyhmien tunnistaminen, myynti, markkinointi), Satakunnan kehittämiseen kansainvälisesti vetovoimaisena matkailukohteena, opetussuunnitelmien uudistamiseen kansainvälisessä yhteistyössä, kestävän matkailun kehittämiseen sekä verkostoyhteistyön lisäämiseen. Matkailussa tärkeät teemat kuten luonto, ruoka, merellisyys ja vastuullisuus ovat avainsanoja tutkimusryhmän toiminnassa. Monet hankkeet edistävät sinistä ja vihreää kasvua.

Esimerkkejä tutkimusryhmän koordinoimista hankkeista:

• Interreg Central Baltic BOOSTED: Boosting Tourism Business Growth through Higher Vocational Education
• Interreg Central Baltic NatureBizz: Business and Wellness from Green Economy Growth
• Satakunnan matkailun kansainvälistymishanke (Maaseuturahasto)
• Science meets Regions -tapahtuma (Euroopan komissio)
• Satakunnan maaseutumatkailun koordinaatiohanke 2 (Maaseuturahasto)
• BlueSata – Vesistöistä palveluliiketoimintaa Satakuntaan (Maaseuturahasto)
• Kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu (Satakuntaliitto)
• OutdoorsSatakunta: Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontokohteena (Satakuntaliitto)
• Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa (Maaseuturahasto)
• Lukuisia mikroyrittäjien yritysryhmähankkeita ja kansainvälisten hankkeiden valmisteluhankkeita

Lataa esite: SAMK Matkailun tutkimusryhma

Yhteyshenkilö:
Tutkimusryhmän vetäjä, tutkijayliopettaja
Sanna-Mari Renfors
044 710 3821
etunimi.sukunimi@samk.fi

Mielenterveys

Tutkimusryhmä edistää mielenterveyttä tukevien rakenteiden ja ilmiöiden tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja pohjoismaisten toimijoiden kanssa, painopistealueena erityisesti lapset ja nuoret.

Mielenterveyttä voidaan tarkastella elämänkaaren eri vaiheissa kehittyvänä ilmiönä, käsitykset siitä ovat pitkälti sopimuksenvaraisia ja kulttuurisidonnaisia. Positiivinen eli voimavarakeskeinen mielenterveyden käsite korostaa mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa, mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksien puuttumista.

Mielenterveys on elämäntaidollinen ja kokemuksellinen ilmiö, jota ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistämällä sekä vahvistamalla sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat, epäsuotuisissa ne voivat kulua uusiutumista enemmän.

Lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu sekä mielenterveydelliset ongelmat ovat lisääntyneet länsimaissa niin lasten ja nuorten itsensä kokemana kuin ulkoisestikin arvioiden viimeisten vuosikymmenten ajan. Samoin lapsille ja nuorille määrättyjen psyykenlääkkeiden käyttö sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin myönnettyjen hoitotukien määrät ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tämä aiheuttaa merkittävän, sekä taloudellisen että laadullisen, yhteiskunnallisen haasteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Lasten ja nuorten oikein kohdennetulla, oikea-aikaisella ja laadukkaalla mielenterveyttä sekä voimavaroja tukevalla työllä voidaan ennaltaehkäistä aikuisiän psyykkisiä häiriöitä ja edistää mielenterveyttä. Tutkimusten mukaan mm. fyysinen kunto, henkinen tasapaino, tyytyväisyys itseensä, läheisiltä saatava apu ja tuki sekä hyvät suhteet kouluun ja opettajiin edesauttavat hyvinvoinnin kokemista nuoruusiässä.

Keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet

• Medikalisaation haasteet ja mahdollisuudet psykiatrisessa hoitotyössä
• Mielenterveystyön palvelujärjestelmä, voimavarakeskeisyyttä tukevat hoito- ja palvelumuodot
• Mielenterveyttä edistävät, vahvistavat ja haavoittavat tekijät sekä toimintamallien, työkäytäntöjen ja –menetelmien kehittäminen em. ilmiöiden ympärillä
• Hoitotyön koulutuksen kehittäminen lasten ja nuorten mielenterveyden parissa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi.

Yhteyshenkilö

Minna Kahala
044 710 3129
etunimi.sukunimi@samk.fi

Sisäympäristö

Tutkimusryhmän päätutkimusaiheita ovat vesijärjestelmät ja vedenkäsittely sekä sisätilojen hygieeniset ja energiatehokkaat ratkaisut. Toiminta keskittyy vesijärjestelmien sekä rakennusten sisäympäristön tutkimiseen ja kehittämiseen. Sisäympäristö kattaa rakentamiseen, asumiseen ja LVI-talotekniikkaan liittyvät vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä pinnat.

Keskeisiä tavoitteita ovat sisäympäristön terveellisyys ja sen parantaminen, energiatehokkuus, taloteknisten ratkaisujen kestävyys ja kehittäminen sekä sisäympäristöön ja LVI-talotekniikkaan liittyvän eurooppalaisen standardisoinnin ja tuotehyväksynnän kehittäminen.

Tutkimusryhmässä yhdistyy laaja vesialan  (mikrobiologinen, kemiallinen ja materiaalitekninen) sekä talotekninen osaaminen. Tutkimuksia toteutetaan perinteisten menetelmien lisäksi ennen kaikkea täyden mittakaavan pilottikohteissa Living Lab -teeman mukaisesti. Tutkimusryhmä muodostaa kansainvälisen, poikkitieteellisen kokonaisuuden, jossa yhdistyy luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus talousvedestä, sisäilmasta ja sisäpinnoilta. Tutkimusprojektit toteutetaan erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituksia hyödyntäen alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kanssa.

Katso uudet julkaisut Vesi-Instituutti WANDERin sivuilta

Yhteyshenkilö

Martti Latva
044 710 3060
etunimi.sukunimi@samk.fi

Tekoälyn tutkimusryhmä – ihmis- ja keinoälyä teollisuuden ja sairaaloiden hyödynnettäväksi

Tutkimusryhmä soveltaa tekoälyä, laskennallista älykkyyttä, optimointimenetelmiä ja data-analytiikkaa erityisesti kahden tyyppisiin ongelmiin:

1. ongelmiin, jotka edellyttävät (ihmiseltä) kognitiivisia taitoja, korkeaa tajuntaa ja ymmärrystä (esim. päätöksenteko, oppiminen ja hahmontunnistus)
2. ongelmiin, jotka ovat niin monimutkaisia, ettei (ihmisen) aivokapasiteetti ei riitä niitä järkevästi ratkaisemaan (esim. lääketurvallisuus, konttien pakkaaminen ja työvuorojen suunnittelu).

Ongelmia mallinnetaan sekä matemaattisesti että tietorakenteellisesti, joka mahdollistaa organisaatiossa kertyvän tiedon hyödyntämisen mallien testaamisessa. Ryhmän osaamista ovat erityisesti

• edistyneet tilastomenetelmät ja data-analytiikka
• matemaattinen optimointi
• machine learning (koneoppiminen)
• deep learning (syväoppiminen)
• edistyneet tietokanta- ja ohjelmointitekniikat
• pilvipalveluymmärrys.

Tekoälyn tutkimusryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä asiakasrajapinnan ja muiden RoboAI-tutkimusryhmien kanssa kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja ratkaisujen toteuttamisessa. Esimerkkejä käynnissä olevista tutkimusprojekteista:

• Lääkeriskiarviointi
• Kliinisten tietoaltaiden hyödyntäminen
• Älykkäät hankintaprosessit
• Logistiikan optimointi
• Työvuororakenteiden ja työvuorojen optimointi

Yhteyshenkilö

Anu Holm
p. 044 710 3148
anu.holm@samk.fi

Työvoiman toimintakyvyn edistäminen

Tutkimusryhmän tarkoitus on toimia laajasti työkykyä edistävässä ja ylläpitävässä toimintaympäristössä, huomioiden erityisesti teollisuuden ja tuotantotalouden työn muutosten vaatimukset työssä.  Tutkimusryhmän toiminnan kohteena ovat niin työlliset kuin työttömät.

Työkykytalo kuvaa hyvin tätä laajaa lähestymistapaa. Terveys ja toimintakyky ovat talon perusta Työterveyslaitoksen määritelmässä. Fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan.

Tutkimusryhmässä lähestymme työkykyä laajasti, sen käsittäessä yksilötasolla henkilön voimavarat suhteessa työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin. Paneudumme myös työn voimavarojen tutkimukseen ja kehittämiseen.

Tutkimusryhmämme vahvuus on monitieteisyys ja jo vuosia toteutunut T&k – työ pk-yritysten ja esimiestyön tukemisessa, vaikeasti työllistettävien työllistämisen tukemisessa, ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevien nuorten terveyden edistämisessä liikunnan keinoin sekä nuorten työnhakutaitojen kehittämisessä ja sosiaalisen median käytössä työvoimaa palkattaessa. Työhyvinvoinnin osa-alueella olemme mukana kehittämässä erilaisia työhyvinvoinnin edistämisen tukimuotoja esimiestyössä ja organisaatioissa yleisesti. Vapaaehtoistyön tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tutkimme ja kehitämme myös vapaaehtoistyön johtamista ja laadun valvontaa.

Tutkimusryhmän työ linkittyy suoraan sosiaali- ja terveysalan ylempiin korkeakouluopintoihin SAMKissa, joiden opiskelijoiden opiskelun tavoitteena on kehittää niin lähiesimiestyötä, työyhteisöjen omaa kehittämistä ja työntekijöiden osallisuutta kehittämiseen.

Tutkimustiimimme työskentelee seuraavissa kehittämishankkeissa (ks. myös SAMKin hankesivut):

Opinportailta työelämään Satakunnassa ESR-hanke käynnistyi 2.9.2019 ja loppuu 31.12.2021. Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajataustaisten, muiden koulutuksessa aliedustettujen ja kv-tutkinto -opiskelijoiden valmistumisen varmistaminen, työllistymisen edistäminen sekä työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen. Lue lisää hankkeesta.

FEELIX: Tulevaisuuden työtaidot – Future work skills -hanke toteutetaan ajalla 1.4.19 – 31.3.2022. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeen päätavoitteena on kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta kehittää tulevaisuuden työtaitoihin keskittyvää, oppimisvaikeuksia kokevien nuorten vertaisryhmätoimintaa. Kohderyhmänä ovat lisäksi ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat.

Nimi FEELIX tulee sanoista Future, Empowerment, Employment, Learning, Innovation and factor X. Kaikessa oppimisessa tarvitaan riittävien voimavarojen lisäksi myös luovuutta. Muuttuja X kuvaa tarpeita, joita kohderyhmällä on, mutta joita emme vielä tiedä.

Sirpaleinen, virtualisoituva ja muutosjoustavuutta edellyttävä työelämä haastaa. Samoin on tarve tutustua työn uusiin muotoihin ja niiden turvalliseen kohtaamiseen. Feelix-toiminta tuo tasa-arvoa ja tulevaisuudenuskoa eri taustaisille nuorille ja siirtymävaiheessa oleville.

FEELIX-vertaisryhmiä pilotoidaan Valo-valmennusyhdistyksen kohteissa, pääasiassa Raumalla, Porissa, Kankaanpäässä, Sastamalassa ja Tampereella. Ryhmissä tutustutaan tulevaisuuden työtaitoihin ja saadaan kannustusta vertaisuudesta.

Hankkeessa tuotetaan Feelix-vertaisryhmätoiminnan malli, joka keskittyy tulevaisuuden työtaitoihin täydentämään erityisesti nuorten siirtymävaiheiden palveluita. Ryhmien ohjaukseen ja sisältöihin liittyvää aineisto tallennetaan hankkeen kuluessa www.feelix.fi -sivustolle.

Hankkeessa on mukana yhteistyötahoja Ruotsista, Belgiasta, Bulgariasta. Kansainvälisten kumppaneiden parhaita käytäntöjä sekä Feelix-ryhmien tuloksia käsitellään puolivuosittain pidettävillä Tulevaisuuden työtaidot -päivillä.

Katso hankkeen nettisivut.

SOTE-alan ammatillisen jatkuvat oppimisen tiekartta  (SOTETIE)

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) –hanke käynnistyi syyskuussa 2019 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hankkeessa kehitetään sähköinen tiekartta, joka tekee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksen tarpeen arvioinnin ja opintojen löytämisen nopeaksi ja helpoksi. SOTETIE -hanke vastaa sosiaali- ja terveysalan muuttuvaan osaamistarpeeseen, jonka taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja asiakkaiden palveluntarpeen muutos.

Hankkeessa on mukana 16 korkeakoulua eri puolilta Suomea. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat työelämän organisaatiot, jotka edustavat laajasti sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia. Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille joustavaa työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli, sähköinen tiekartta. Tiekartan avulla ammattilaisten osaamisen päivittäminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin tulee helpoksi ja joustavaksi. Tiekartan avulla osaamista pystytään arvioimaan ammattilaisen, työyhteisön ja organisaation tasolla sekä verkko-opintotarjontaa löytämään ja opintoja toteuttamaan sujuvasti.

Lue lisää.

Kestävä keikkatyö (ESR -hanke 1.3.2020-28.3.2023)

Päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy. Osatoteuttajat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen korkeakoulusäätiö, Oulun yliopisto. Hanke tehdään yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen, Henkilöstöpalveluyritysten liiton, yrittäjäjärjestöjen, ammattiliittojen sekä keikkatyötä käyttävien ja välittävien yritysten kanssa.

Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä, hyvinvointia ja tasa-arvoa tuottamalla ratkaisuja kestävän keikkatyön toteuttamiseen. Tavoitteena on vahvistaa työturvallisuus-, työterveys -ja työhyvinvointi (TTT)-johtamista ja -osaamista pk-yrityksissä, sekä yhteistyötä keikkatyön eri osapuolten välillä ja sitä kautta yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen Kestävä keikkatyö -malli ja digitaalinen palvelu keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja välittävien yritysten käyttöön TTT-tekijöiden vahvistamiseen ja edelleen kehittämiseen. Työturvallisuuskeskus huolehtii mallin ylläpidosta ja kehittämisestä hankkeen päättymisen jälkeen.

Foorumix - Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena -hankkeessa pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita satakuntalaisissa pk-yrityksissä. Kokemusten perusteella luodaan malli, jonka avulla työpaikoilla voidaan perustaa työssäjaksamista ja tuottavuutta edistäviä vertaisfoorumeita, jotka jäävät pysyviksi rakenteiksi yrityksiin. Hanke tekee aktiivisesti näkyväksi, miten paljon voimaa esimiesten keskinäisellä verkostoitumisella voi olla sekä esimiesten että samalla kokonaisten työyhteisöjen hyvinvoinnille. http://www.foorumix.fi/

Työpeili-hankkeessa kehitetään uusi ryhmämuotoinen yrityspalvelu - Työpeili-konsepti. Se kehitetään erityisesti yksinyrittäjille sekä mikro- ja pienyrityksille, jotka nykyisin vähiten hakeutuvat palveluiden pariin. Työpeilin ajatus kiteytettynä on reflektoiva vertaisryhmässä tapahtuva kehitysprosessi, johon kytkeytyy asiantuntijaosuuksia. http://www.foorumix.fi/

SomeBody® menetelmäksi kuntien hyvinvointityöhön (THL tutkimushanke 1.1.2018 – 31.10.2020)  – hankkeessa tutkitaan ja kehitetään menetelmää. Hankkeessa keskitytään lasten ja nuorten kehotietoisuuteen, tunne-elämään, keskittymiseen, itsesäätelyyn, ruokasuhteeseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyen ongelmien vähentäminen edellyttää ehkäisevään lasten, nuorten ja vanhempien voimavaroja tukevaan työskentelyyn panostamista. Hankkeessa levitetään, juurrutetaan, tutkitaan ja edelleen kehitetään käytännössä hyväksi menetelmäksi em. ongelmiin todettua SomeBody. Lisäksi kehitetään vanhemmuutta tukeva PerheSomeBody ja syömisen taitoa tukeva SomeBodyyn soveltuva ruokamoduuli sekä arvioidaan menetelmien hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksia.

Vivien - VIctim VIolence Educational Network project to improve the ability to assist women victim of violence (DG Justice 2018 -) – hankkeessa tavoitteena on ammattilaisten osaamisen kehittyminen, jotka ovat ensimmäisessä vaiheessa kohtaamassa naisia, joilla on väkivallan kohtaamisen riski tai joihin on kohdistunut väkivaltaa. Hankkeessa on seitsemän kumppania neljästä EU – maasta (Bulgaria, Italia, Kroatia, Suomi). Hankkeessa keskitytään ammattilaisten koulutukseen niin väkivallan ehkäisyssä kuin väkivallan uhrien hoidossa ja kohtaamisessa.

Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi (DIVIDE) ESR- hanke käynnistyi 1.32017 ja toteutui kolmen maakunnan alueella, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Satakunnassa. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeen tavoitteet tiivistyivät kolmen pääteeman, dialogisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen, digitalisaation hyödyntämisen sekä vertaisverkoston rakentamisen ympärille.

Tutustu hankkeen blogiin

Tutustu julkaisuun

Hanke on päättynyt.

Tutkimustiimi
Kaarina Latostenmaa
Merja Koivuniemi
Merja Manni
Riitta Kärkkäinen
Tapio Myllymaa
Tomi Kuusimäki

Tutkimusryhmään vetäjä
Anne Kärki
anne.karki@samk.fi
044 7103471

ÄLYKKÄÄT ENERGIARATKAISUT SAMKISSA

Älykkäiden energiaratkaisujen tutkimusryhmän tavoitteena on jakaa sekä lisätä tietämystä samalla rikkoen vanhentuneita uskomuksia ja myyttejä uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta, ekologisesta asumisesta ja niiden kannattavuudesta Pohjoismaissa tutkimusprojektien ja koulutuksen keinoin.

Tutkimus keskittyy neljään pääasiaan

• uusiutuvien energioiden integroiminen rakennuksiin ja kokonaisvaltainen optimointi
• ekologinen asuminen ja energiatehokkuuteen tähtäävät ratkaisut
• älykkäät mittaus- ja ohjausratkaisut kaikenlaisille energiaratkaisuille
• aurinkoenergiateknologian koulutus

Näillä aloilla yritysten kanssa yhteistyössä toteutetut projektit tähtäävät uusiutuvien energioiden ja energiatehokkuuden yleisen tietotaidon kehittämiseen. Tutkimusprojektien tavoitteena on lisäksi tunnistaa sekä aktivoida uusia liiketoimintamalleja UE- ja ICT -teknologioiden saralla.

Tavoitteista

Uusiutuvien energiajärjestelmien optimointi on avainasemassa saatettaessa järjestelmiä, erityisesti aurinkoenergiajärjestelmiä, hinta-laatusuhteeltaan kannattaviksi ja pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi.

Ekologisen asumisen ja energiatehokkuuden ratkaisut voivat syntyä pienistä ja yksinkertaisista asioista, kuten energian kulutuksen seurannasta ja sen näyttämisestä kodin omistajille tai keskitetyistä ratkaisuista asuinalueilla kuten sadeveden keräämisestä kukkien kasteluun.

Älykkäät mittaus- ja ohjausratkaisut mahdollistavat uusiutuvien energioiden järjestelmien hyödyntämisen täysin uudella, älykkäällä, tavalla.

Opiskelijat, suuri yleisö sekä yritykset saavat koulutusratkaisujemme avulla tietoa aurinkoenergiasta kehittääkseen omaa tietoaan, taitoaan sekä liiketoimintaansa.

SolarForum-yhteisö

Tiimi on luonut ja ylläpitää SolarForum-yhteisöä, josta yritykset, tutkijat, kouluttajat, opiskelijat sekä suuri yleisö voivat saada tietoa aurinkoenergiasta sekä kaikista tiimin tutkimusprojekteista. Web-sivuillamme julkaistaan myös tietoja aurinkoenergiajärjestelmien tuotoista Satakunnan alueella. Tuottotiedot päivitetään reaaliaikaisesti ja ne sisältävät hetkellisen tehon lisäksi kokonaisvaltaiset energiatuotot kyseisen järjestelmän osalta. Voit seurata meitä ja tutkimustamme osoitteessa www.solarforum.fi

Uusiutuvien energioiden hybiridi-laboratorio

Uusiutuvien energioiden hybiridi-laboratorio Satakunnan ammattikorkeakoululla on varustettu monipuolisella laitteistolla. Laboratoriota käytetään mm. lämmön tuoton ja varastoinnin, sähkön sekä jäähdytyksen tutkimukseen. Kotitalouden energian käytön simulointia ajetaan laboratoriossa 24/7.

Laitteisto ja data

• useiden aurinkosähkö ja -lämpö -järjestelmien tuottaman datan etäseuranta, kerääminen ja visualisointi Satakunnan alueella
• 3,8kW:n aurinkosähköjärjestelmä tuoton, varastoinnin ja kallistuskulmien tutkimukseen
• uusiutuvien energioiden hybridilaboratorio (aurinkolämpö, aurinkosähkö, pellettipoltin, akusto)

Yhteyshenkilö     

Meri Olenius
044 710 3345
etunimi.sukunimi@samk.fi

Älykkäät kaupunkialueet (Smart Urban Business)

Tutkimusryhmän omat sivut

Älykkäät kaupunkialueet (Smart Urban Business) -tutkimusryhmän toiminta keskittyy SAMKin strategian eri aloja yhdistäviin teemoihin ”resurssitehokkuus ja älykkäät alueet sekä toiminnot”. Tutkimusryhmä yhdistää ympäristötekniikan, merenkulun ja logistiikan sekä palveluliiketoiminnan elementtejä kaupunkialueiden tutkimukseen. Käynnissä olevia projekteja on Itämeren alueella, EU:ssa ja eteläisessä Afrikassa.

”Tutkimusryhmän toiminnan kantava ajatus on poikkitieteellisyys ja kansainvälisyys.”

Keskeiset tutkimus- ja kehittämiskohteet

• Piensatamien turvallisuuden, resurssitehokkuuden ja markkinoinnin kehittäminen Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa (PortMate-projekti)
• Keskisen Itämeren alueen pienten ja keskisuurten yritysten vientiä Namibian kautta eteläiseen Afrikkaan (SME Aisle -projekti)
• Suomen ja Ruotsin välisen meriliikenteen tehostaminen (Efficient Flow -projekti)
• Itämeren suojelu käsittelemättömiltä jätevesipäästöiltä kaupunkialueiden tulvatilanteissa (NOAH-projekti)
• Meriklusterin energiatehokkuuden kehittäminen Satakunnassa (SataMari-projekti)
• Antimikrobiologiset pinnoitteet terveydenhoitoon liittyvien infektioiden vähentämiseksi (COST AMiCI -projekti)
• Eurooppalainen uusiutuvan merienergian yhteistyöverkosto (COST WECANet -projekti)
• Ilmasto- ja säävuorovaikutuksien ymmärtäminen ja mallintaminen (COST DAMOCLES -projekti)
• Tehokas päästöjen hallinta meriliikenteessä (Green Ship -projekti)
• Mielenterveyden edistäminen merenkulkualalla (PROMETHEAS-projekti)
• Satakuntalaisten yrityksien tuotteet ja palvelut varmistavat huoltovarmuuden koronakriisissä (SataVarmuus-projekti)
• Laivojen rakentamisen ennakkotestaamisen digitaalinen laboratorio (LaivaDigiLab-projekti)

Julkaisut (ryhmän nettisivuilla)

Yhteyshenkilö

tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola, FT
044 710 3063
etunimi.sukunimi@samk.fi

Merikuljetus on Suomen vientiteollisuudelle elinehto. Kaupallisesti kestävä ja turvallinen meriliikenne on paitsi kansallinen, myös globaali intressi, jossa älykkäillä alus- ja meriväyläratkaisuilla tulee olemaan merkittävä rooli. Nykyaikaiset logistiikkaketjut hyödyntävät tehokkaasti uusia teknologioita tilannetietoisuuden ylläpitämisessä, tiedonkulussa ja ympäristövaikutusten minimoinnissa. Kustannustehokas vientiteollisuus edellyttää kehittyneitä merenkulun palveluita, jotka kytkeytyvät saumattomasti osaksi logistiikkaketjua parantaen turvallisuutta ja energiatehokkuutta.

Meriteknologian tutkimusryhmän toiminta keskittyy teollisuuden logististen tarpeiden tukemiseen merikuljetuksia tehostamalla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä vuoropuhelua teollisuuden, merenkulun ja logistiikkaketjun toimijoiden, tutkimuksen ja koulutuksen välillä.

Tutkimustyön ydinosaamisalueet on jaettu neljään kokonaisuuteen:

Tekniset ratkaisut

Teknologisesti kehittyneet merilogistiikan prosessit vaativat kokonaisvaltaista ja monialaista tarkastelutapaa. Lineaariset syy-seuraussuhteet eivät sovellu tulevaisuuden logistisen prosessin tarkasteluun, sillä kehittynyt tilaus-toimitusketju on tulevaisuudessa enemmän kuin osiensa summa. Teknisten ratkaisujen hyödyntäminen merenkulussa jakaantuu aluksiin sekä satama- ja väylärakenteeseen. Teknisten ratkaisujen mallintaminen ja käyttötapauskohtainen simulointi parantavat kuljetusprosessein kustannustehokkuutta ja ennustettavuutta. Yhdistämällä automaatio- ja merenkulkusimulaation niiden olennaisilta osin mahdollistaa yksittäisen teknisen osakokonaisuuden tarkastelun laajemmassa järjestelmässä.

Riskienhallinta

Älykkään tilaus-toimitusketjun mallintaminen merenkulun osalta paljastaa eri osa-alueiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja edesauttaa monimutkaisen prosessin kehittämistä ja hallintaa. Mallinnus edellyttää tiivistä yhteistyötä muun tilaus-toimitusketjun ja teollisuuden kanssa poistaen siiloja ja sosioteknisiä kuiluja eri osajärjestelmien väliltä. Uusien teknologioiden myötä turvallisuuden haasteet kasvavat. Digitalisaation integroiminen logistiseen ketjuun edellyttää riskien tehokasta tunnistamista ja hallintaa. Mallinnuksien perusteella laadittujen käyttötapausten systeemilähtöinen riskianalyysi mahdollistaa monimutkaisten kuljetusjärjestelmien eri osakokonaisuuksien kriittisen tarkastelun.

Ympäristötehokkuus

Kansainväliset säädökset edellyttävät merenkululta tehokkaita toimia ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Tulevat ympäristövaatimukset muokkaavat aluksen rakentamista ja sen operointia. Teknisesti kehittyneillä logistisilla ratkaisuilla kyetään tehostamaan operatiivisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi kuljetusyksiköiden kulkunopeuksia optimoimalla ja odotusaikoja minimoimalla. Logistisen prosessin optimoinnilla on suora vaikutus ympäristöön ja tuottavuuteen. Logistiikan prosessien tehostaminen vaatii tehokkaampaa tiedonkulkua tilaus-toimitusketjussa. Ympäristölainsäädännön kiristyvät vaatimukset edellyttävät logistiikkaketjun kokonaisvaltaista ymmärrystä, joka saavutetaan tarkastelemalla merenkulkua kiinteänä osana laajempaa tiedonkulun ja toimintojen kokonaisuutta.

Palvelukonseptit

Odotukset ja vaatimukset logistiikan prosessille kasvavat, kun teknologian odotetaan oikeutetusti tehostavan kuljetusprosessia ja sen ennustettavuutta. Siksi tilaus-toimitusketjun kokonaisvaltainen osallistaminen muutosprosessiin ja sen tutkimukseen on keskeistä. Osallistamalla teollisuuden partnerit tuotekehitykseen ja tutkimukseen ymmärrämme tulevaa muutosta ja aktiivisesti osallistumme uudistusten suunnan ja laajuuden määrittelyyn. Kuljetusprosessin asiakaslähtöisyyden tulee kasvaa. Kyky skaalautua ohi paikallisen toimintaympäristön on kaupallisesti kestävän palvelurakenteen ehto. Paikallinen lähestyminen auttaa määrittämään vaikutusalueen logistisen rakenteen ja teollisen profiilin merkityksen palvelun laajentamisessa. Toimiva palvelukonsepti voidaan luoda ainoastaan tutkimuksen ja teollisuuden saumattomalla yhteistyöllä.

Painoalueiden tutkimuksessa tehdään monialaista yhteistyötä meriklusterin teollisuuden ja muiden merilogistiikan tutkimusryhmien kanssa.