Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi

Toteutusaika 1.1.2018–31.12.2020

Rahoittaja OKM Erityisavustus

Kumppanit SeAMK, Laurea, Haaga-Helia, Karelia, LAMK, Lapin AMK, Metropolia, TAMK, TuAMK, SAMK, XAMK ja Aalto yliopisto

Kuvaus

Hankkeen keskiössä on avoimuuden kehittäminen amkien TKI-toiminnassa, oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä. Tavoitteena on vahvistaa avoimen toimintakulttuurin osaamista sekä aineistojen kestävää käyttöä ja tulosten vaikuttavuutta. Fokus on datojen, julkaisujen ja tulosten avaamisessa sekä yhteistyötapojen kehittämisessä.

Hanke edistää tiedon liikkumista ja hyödyntämistä toimien osaamisen lähteenä ja kasvun pohjana.

Hankkeessa luodaan työkaluja, joiden avulla TKI-toimintaa ja siihen liittyvää oppimista ja osaamista voidaan muuttaa entistä avoimemmaksi ja siten parantaa tiedon liikkumista yhteiskunnassa. Päämääränä on päästä yhdensuuntaisesta toimintatavasta vuorovaikutukseen, yhteiskehittämiseen (co-creation) ja innovaatioekosysteemin mukaiseen toimintaan. Tämä kasvattaa ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä, tehostaa TKI-työn laatua ja luotettavuutta sekä lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

SAMKin tavoitteena on edistää amkien kansallisen palveluverkoston kehittämistä ja luomista, joka tukee tiedon ja osaamisen liikkumista ammattikorkeakoulujen välillä ja edistää avointa tki-integroitua oppimista. Tavoitteena on myös osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen keskusteluun avoimen toimintakulttuurin edistämiseksi.

Hankkeen tavoitteet toteutetaan seuraavan viiden työpaketin avulla:

• Avoimen toimintakulttuurin vahvistaminen
• Avoimuuden palveluverkoston (helpdesk) käynnistäminen
• TKI-integroidun oppimisen avaaminen
• Aineistojen kestävä käyttö
• Kohti avoimia innovaatioita

Lisätietoja hankkeesta

3D-tulostuskokeiluilla uusia innovaatioita – personoinnilla, joustavuudella ja on-site -tuotannolla tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia

Hanke toteutetaan 1.8.2017–31.8.2018.

Kumppanit ja rahoittajat:

3D-tulostus on erittäin mielenkiintoinen valmistustapa, jolla voidaan joustavasti valmistaa hyvinkin persoonallisia tuotteita. Kehittynyt 3D-tulostus luo aivan uusia mahdollisuuksia tuotannon digitalisointiin, resurssitehokkuuteen sekä teollisuuden valmistustekniikoiden uudistamiseen. Satakunnan teollisuuspilotin suunnitelmien mukaan Satakunnassa on tärkeää panostaa teollisuuden uudistamiseen sekä olemassa olevan infrastruktuurin ja osaamisen varaan rakennettavaan uuteen toimintaan.

3D-tulostuskokeiluilla uusia innovaatioita  -hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan 3D-tulostukseen soveltuvia materiaaleja, jotka kestävät suomalaiset sääolosuhteet ympäri vuoden. Samalla kokeillaan monimateriaalitulostusta sekä isompien kappaleiden tulostamista ko. materiaaleilla. Hankkeen kolmannella kokeilulla selvitetään, onko mahdollista 3D-tulostaa tekstiilituotteeseen elektronisia funktionaalisia osia sekä selvitetään vaatimuksia valmistuksessa käytettävälle laitteistolle ja materiaaleille.

Kun 3D-tulostusteknologian hyödyt ja haasteet tunnetaan paremmin, voidaan alalle houkutella lisää yrityksiä luomaan uusia innovaatioita. Tämän hankkeen uskaliaiden kokeilujen ja asiantuntijoiden pitkäjänteisen kehittämisotteen integrointi edesauttaa osaltaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja vahvistaa sitä kautta alueen muutosjoustavuutta. Hankkeen kokeilujen perusteella voidaan tunnistaa monipuolisia 3D-tulostusmentelmiä sekä esitellä niistä kustannustehokkaimmat tuotantokäyttöön valjastettaviksi.

3D-tulosteita

Lisätietoja:

projektipäällikkö Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu, mirka.leino(a)samk.fi

professori Jukka Vanhala, Tampereen teknillinen yliopisto, Kankaanpään yksikkö, jukka.vanhala(a)tty.fi

Hankkeen rahoittaja

Leader Pyhäjärviseutu

Hankkeen toteutusaika

01.06.2017 - 31.12.2019

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

12 unelmaa -yritysryhmähanke on kolmen euralaisen, matkailusta uutta kasvua hakevan mikroyrityksen tarpeista lähtevä hanke. Hanke keskittyy uusien hyvinvointimatkailutuotteiden tuotteistamiseen sekä näiden markkinoinnin ja myynnin edistämiseen: päätavoitteena on 12 unelmaa hyvinvointimatkailun tuoteperheen lanseeraus ja yritysten profilointi hyvinvointimatkailupalveluja ympäri vuoden tuottavina yrityksinä.

Yrittäjät kouluttautuvat hyvinvointimatkailun tuotteistamisen osaajiksi ja lisäävät osaamistaan erilaisten ammattikurssien avulla. He teettävät erilaisia markkinointimateriaaleja kuten uusia valokuvia ja videoita sekä esitteitä yrityksistään ja tuotteistaan sekä tekevät yhdessä markkinointitoimenpiteitä. Lisäksi yritykset syventävät markkinatuntemusta ja testaavat uusia tuotteitaan uusille valituille kohderyhmille.

Aistiystävälliset asumisratkaisut

Hankkeen rahoittaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

Projektipäällikkö
Hanna Hannukainen, hanna.hannukainen@samk.fi, 044 710 3109

Toteutusaika
15.2.2018 – 30.6.2019

Tiivistelmä

Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeen tavoitteena on laajentaa esteettömyyden käsitettä/ajatusta kohti aistit huomioivaa kokonaisuutta. Kulutamme ison osan päivästämme erilaisissa hälyisissä ja aisteja kuormittavissa ympäristöissä niin päiväkodeissa, oppilaitoksissa kuin työpaikoissakin. Vastapainona näille usein aisteja kuormittaville kokemuksille tarvitsemme aikaa rauhoittumiseen ja palautumiseen. Koska aivomme väsyvät liiallisesta aistimustulvasta, tarvitsemme aikaa päivän aikana opitun sisäistämiseen. Koti on luonteva ympäristö palautumiseen ja rauhoittumiseen, ja sen takia hankkeemme keskittyykin erityisesti aistiesteettömiin asumisratkaisuihin. 

Tutkimusten mukaan arviolta 15-20 % ihmisistä on erityisherkkiä (highly sensitive), mihin liittyy usein alttius kuormittua voimakkaasti ympäristön ärsykkeistä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että aistien poikkeava toiminta ja ylikuormittuminen ovat yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen (esim. aistikuormitus saattaa purkautua haastavana käyttäytymisenä). Luomalla aistiystävällisiä ympäristöjä voidaankin vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, auttaa henkilöitä palautumaan nopeammin ja saamaan omat voimavaransa paremmin käyttöön. Samalla voimavaroja vapautuu uuden oppimiselle ja vastavuoroiselle vuorovaikutukselle.

Kokonaisuudessaan tavoitteenamme on saada kokemusta ja kehittävää tietoa erilaisten tilojen suunnittelusta ja muuntamisesta aistiystävällisiksi ja soveltaa tätä tietoa erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Tavoitteenamme on myös välittää tätä tietoa paitsi asumisratkaisuja tekevien ammattilaisten myös laajemman yleisön tietoisuuteen. Käytännössä siis osallistumme erilaisten tilojen puitteissa aistiystävällisten ratkaisujen etsintään ja koostamme kehittämistyön tuloksista informatiivisen ja erilaisia käyttäjiä palvelevan julkaisun. 

Hankkeen muutostyöt keskittyvät kolmeen osa-alueeseen:
- Porin asuntomessuille valmistuva aistiesteetön omakotikohde
- Kehitysvammapuolen asumispalveluyksikkö
- Muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä muistisairaan kotona asumista simuloiva Kaikkien koti -mallitila

Aivoterveys erikoistumiskoulutuksen 30 op toteutus

Hankkeen rahoittaja

OKM/erityisavustus

Projektipäällikkö

Sari Teeri, sari.teeri@samk.fi, 044 710 3423

Toteutusaika

1.1.2019–31.12.2021

Osatoteuttajat

Savonia, HAMK, LAMK, Saimaan AMK, Lapin AMK, Turun AMK ja TAMK

Tiivistelmä

Monialainen ja moniammatillinen Aivoterveys erikoistumiskoulutus toteutetaan kahdeksan ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyönä.  Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan, liikunta-alan ja kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan opistoasteen koulutuksen suorittaneille ammattilaisille. Koulutuksen kehittäminen ja toteutus tehdään yhteistyössä 28 työelämää edustavan organisaation tai järjestön kanssa, joissa puolletaan koulutusta ja sen tuottamaa osaamista.

Hankkeen tavoitteena on syventää aivoterveyden edistämiseen liittyvää monialaista osaamista sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialalla ja edistää yhteistoimijuutta eri toiminta- ja palvelukokonaisuuksissa ja niiden välillä. Tavoitteena on vahvistaa osaamista eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien aivoterveyttä ja löytää ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen uusia innovatiivisia keinoja ja ratkaisuja. Erikoistumiskoulutus vastaa työelämän tarpeeseen, kansallisesti asetettuihin NQF:n 6-7 mukaisiin tasokuvauksiin. Koulutus toteutuu pääosin verkossa ja lähiopetusta on 10 päivää. Opintojen alussa tehdään henkilökohtainen työelämälähtöinen oppimissuunnitelma.  Oppiminen integroidaan opiskelijan työyksikköön ja alueellisten verkostojen toimintaan, jolla lisätään opiskelijan ja työyhteisön osaamista sekä vahvistetaan alueellista ja kansallista vaikuttamista.

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida asiakaslähtöisesti aivojen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä toimintakykyä ja voimavaroja, ymmärtää ennaltaehkäisyn ja osaa soveltaa tietoa asiakkaan ja hänen omaisensa hoidossa ja ohjaamisessa, osaa hyödyntää lääkkeettömiä interventioita aivoterveyden edistämisessä, kuten liikunta, kulttuuri, taide ja musiikki. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa kehittää työn kognitiivista ergonomiaa, toteuttaa näyttöön perustuen asiakaslähtöistä monialaista ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutumista, toimii aivoterveyden asiantuntijana monialaisessa työyhteisössä ja verkostoissa, osallistuu asiakaslähtöisten, aivoterveyttä edistävien palveluprosessien suunnitteluun, toteutukseen ja palvelun kehittämiseen.

ALL IN –
Satakunnan kaikkien opiskelijoiden yhteinen yrityskiihdyttämö

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus / ESR

Projektipäällikkö
Pia Marjanen, pia.marjanen(a)samk.fi, 044 710 3356

Toteutusaika
1.9.2015–28.2.2018

Hankkeen osatoteuttajat
SataEdu, WinNova, Turun yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Tiivistelmä
ALL IN -hankkeen ansiosta Satakuntaan synnytetään uusi toimintaympäristö, kaikille opiskelijoille yhteinen yrityskiihdyttämö. Yrittäjämäinen toiminta juurrutetaan kaikkiin oppilaitoksiin. Korkeakouluille ja ammattioppilaitoksille luodaan yhteinen mentoriverkosto. Hankkeessa on yhteistyökumppaneina yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, ammatillinen 2.aste ja yrittäjät.

Ammattioppilaitoksille rakennetaan ja jalostetaan heille soveltuvat yrityskiihdyttämön käytänteet yhdessä oppimalla ja yhteisesti kehittämällä. Mallina käytetään Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämöä, joka on osoittanut toimivuutensa noin 20 vuoden olemassa olonsa aikana. Toimintaa kehittävä jatkuva arviointi varmistaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden.

Yrittäjyysopintojen laadun parantaminen ja yhtenäinen ammattimainen toteutus tuovat sekä tehokkuutta että lisäarvoa opiskeluun ja samalla kanavan yrittäjyyteen aidosti kiinnostuneille opiskelijoille. Yhteinen yrityskiihdyttämö edistää opiskelijoiden työelämään siirtymistä, tehostaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä, vähentää keskeyttämisiä ja kasvattaa opiskelijoiden aktiivista sekä realistista asennetta.

AMiCI – Anti-Microbial Coating Innovations to prevent infectious disease

Rahoittaja: EU

EU-rahoitusohjelma: Horizon 2020/COST

Projektipäällikkö

Minna Keinänen-Toivola

+358 44 710 3063

Toteutus: 2016–2020

Infektiot ja tartuntataudit ovat jatkuva uhka ihmisten terveydelle. Euroopan tautien ehkäisyn ja valvontakeskus (ECDC) arvioi, että yli 4 miljoonaa ihmistä saa vuosittain terveydenhuoltoon liittyvän infektion. AMiCI verkostoi eri sidosryhmiä eri maista ja aloilta kuten asiantuntijaorganisaatiot, mikrobilääkkeiden ja pinnoitteiden valmistajat ja jalostajat, sekä organisaatiot, jotka noudattavat kansainvälisten standardien mukaisia hygieniakäytäntöjä. Keskeisenä tavoitteena on arvioida antimikrobisten pinnoitteiden vaikutuksia tartuntojen ehkäisemisessä ja tehosta torjua hoitoon liittyviä infektioita, erityisesti  vastustuskykyisiä bakteereita.

AMiCI-konsortiossa on jäseniä 26 maasta kaikkialta Euroopasta http://www.cost.eu/COST_Actions/ca/CA15114. AMiCi:a johtaa Zuedin ammattikorkeakoulu Alankomaista, joka on SAMK:n strateginen kumppani. Puheenjohtaja on Francy Crijns, FT Zued AMK:sta ja varapuheenjohtaja Minna Keinänen-Toivola, FT SAMKista. SAMKista projektiin osallistuu henkilöitä sekä Teknologia- että Hyvinvoinnin-osaamisalueilta

COST on ainutlaatuinen väline eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien ja tutkijoiden yhdessä kehittää omia ideoita ja uusia aloitteita kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. COST projektit pohjautuvat kansallisesti rahoitettujen tutkimusprojektien eurooppalaiseen verkottoimiseen.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017-2019

Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toteutusaika: 1.1.2017-31.12.2019

Koordinaattori: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Projektipäällikkö: Anne-Maria Kanerva, anne-maria.kanerva@samk.fi Puh. 044 710 3418

Kuvaus

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankeen 2017-2019 tavoitteena on uudistaa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja ja niissä käytettäviä menetelmiä ja opintopolkuja sekä parantaa korkeakoulujen välistä ja toisen asteen koulutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä.

APOA, Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa

Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankkeen koordinoija

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Toteutusaika (SAMK)
1.3.2018 – 31.12.2020

Projektipäällikkö
Katja Lempinen  katja.lempinen@samk.fi ,p.  044 710 3323

Lyhennelmä

APOA on 11 suomalaisen korkeakoulun yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää oppimisanalytiikan käyttöönottoa ja käyttöä mukana olevissa korkeakouluissa sekä laajemmin Suomen ammattikorkeakoulukentällä.

Konkreettisina koko hankkeen tavoitteina ovat

• selvittää oppimisanalytiikan hyödyntäjien (henkilökunta, tukipalvelut) tarpeet
• pilotoida ja kehittää AMKeissa käytettäviä digitaalisia ympäristöjä oppimisanalytiikan hyödyntäjien tarpeiden pohjalta
• pilotoida ja arvioida oppimisanalytiikkaa soveltavia oppimis- ja opintoprosesseja sekä -ratkaisuja
• luoda suositukset oppimisanalytiikan tehokkaaseen hyödyntämiseen ammattikorkeakouluissa
• lisätä ammattikorkeakoulun henkilön osaamista oppimisanalytiikan edistyneessä käytössä

SAMKissa projektia koordinoi Opetuspalvelut.

Koko hankkeen sivut

SAMKin hankkeen sivut

Arkimentori – Arkioppiminen osaksi koulutusta

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY- keskus, Euroopan sosiaalirahasto

Hankkeen toteutusaika
1.3.2018 - 31.10.2019

Projektipäällikkö
Riitta Tempakka, riitta.tempakka@samk.fi, puh. 044 710 3639

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on kehittää Satakunnan alueen mikro-ja pk-sektorin yritysten ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä mentorointimalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, eri insinöörialojen rajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät mentorointikäytännöt alan yritysten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten käyttöön ilman työläitä suunnitteluprosesseja.

Mentorointimallin kehittämisessä sekä yrityksiltä kerättävien osaamisen ylläpidon ja jatkuvuuden kipukohtien koonnissa ja tuottamisessa keskitytään suoraan työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Keskiössä ovat yritysten tarpeet, jotta löydetään oikeita osaamisia, ja kehitetään uusia, yhtenäisiä ja innovatiivisia mentoroinnin toteuttamistapoja ammatillisen insinööriosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla. Mentorointimallin avulla saadaan siirrettyä osaamista yrityksen sisällä kokeneilta osaajilta uusille henkilöille, ja näin varmistetaan osaamisintensiivinen työvoima suoraan yrityksen osaamistarpeeseen.

Mentorointimallin soveltuvuutta pilotoidaan alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen mikro- ja pk-yrityksissä. Pilottiin valitaan osallistujat työelämästä hankkeessa määriteltyjen kriteerien mukaan. Mallin avulla lisätään yritysten osaamisen siirtoa ja ammatillista insinööriosaamista. Hankkeen tulosten kautta rakentuva osaaminen ja mentorointimalli mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille uudenlaisen osaamisen jatkuvuuden ja jakamisen sekä osaavan työvoiman saannin.

Tuloksena syntyy mentorointimalli, yhtenäinen toimintamalli, yhteistyö yritysverkoston ja korkeakoulun välillä lisääntyy ja ammatillinen insinöörikoulutus pystyy vastaamaan paremmin alan ja yritysten tarpeisiin ja kehitykseen. Hankkeen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yrityksissä ja insinöörikoulutuksessa. Mentorointimalli mahdollistaa monialaisen ammattiosaamisen koulutuksen järjestämisen joustavasti yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaation kanssa. Hankkeen jälkeen mentorointimallia voidaan hyödyntää eri alojen yrityksissä laajasti.

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus (30 op) tunnistettuun sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeeseen vastaamiseksi -hanke

Hankkeen rahoittaja

OKM/erityisavustus

Projektipäällikkö

Minna Huhtala, minna.huhtala@samk.fi, 044 710 3473

Toteutusaika

1.1.2019–31.12.2020

Osatoteuttajat

DIAK, Yrkeshögskolan Arcada, Centria AMK, Hämeen AMK, Jyväskylän AMK, Kaakkois-Suomen AMK,
Kajaanin AMK,  Karelia AMK, Lahden AMK, Lapin AMK, Laurea,  Metropolia, Yrkeshögskolan Novia, Oulun AMK, Saimaa AMK, Savonia,  SeAMK, TAMK,  Turun AMK, Vaasan AMK

Tiivistelmä

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus -hanke vastaa osaajapulaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksista johtuviin osaamistarpeisiin. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen (30 op) toteutus on valtakunnallinen, kuten myös erikoisosaamisen tarve. Ammattikorkeakoulut ovatkin tehneet sopimuksen sosiaali- ja terveysalan yhteisestä, 30 opintopisteen laajuisesta erikoistumiskoulutuksesta, joka laajentaa ja syventää ammattikorkeakoulututkinnon, muun korkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon jälkeen ammatillista osaamista erikoisosaamiseksi. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen ala (koulutusvastuu) on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (AMK).

Asiakas- ja palveluohjauksesta tehtyjen selvitysten, työelämätahojen, ELY-keskusten ja TE-toimistojen sekä työntekijäjärjestöjen asiantuntijoiden kuulemisten perusteella erikoistumiskoulutuksessa on kolme osa-aluetta 1) asiakas- ja palveluohjauksen käytännöt, menetelmät ja prosessi sote-palveluissa, 2) monialainen ja -ammatillinen yhteistyö, verkostotyö ja toimiminen palvelujen yhdyspinnoilla ja 3) asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen, palveluinnovaatiot sekä asiakastyön tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi.

Erikoistumiskoulutus lisää ja syventää sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittavaa ammatillista osaamista. Koulutuksen suorittaneilla on vahva ammatillinen osaaminen 1) asiakas- ja palveluohjauksen asiakastyöhön, 2) monialaiseen ja -ammatilliseen yhteistyöhön sekä palvelujen yhdyspinnoilla työskentelyyn, 3) palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseen sekä 4) palveluinnovaatioiden rakentamiseen ja 5) työskentelyyn taustaorganisaatiossaan ja toiminta-alueellaan aktiivisena kehittäjänä ja asiakas- ja palveluohjauksen uusien työmuotojen ja -menetelmien jalkauttajana. Koulutuksen suorittanut henkilö voi toimia vaativissa palvelujen ja palvelujen yhteensovittamisen tehtävissä muun muassa palveluohjaajana, case managerina ja palvelujen integroijana.

AuNe, Automation in Network -hanke

Toteutusaika 1.2.2018-31.10.2020

Rahoittaja OKM Erityisavustus

Hallinnoija Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätietoja       Timo Suvela, puh. 044 710 3275

Hankkeessa uudistetaan ja tehostetaan automaatiotekniikan opetusta ja opiskelua ammattikorkeakouluissa tuottamalla korkeakoulujen yhteistyössä 60 op interaktiivista opetusmateriaalia, interaktiivinen oppimisympäristö ja verkkolaboratorioiden konsepti.

Hankkeen päätavoite on toteuttaa automaatioalan (ICT, kappaletavara- ja prosessiautomaatio) ja konetekniikan opiskelijoille ja yritysten henkilökunnalle nykyaikainen digitaalinen verkko-oppimisympäristö FILE ja verkkolaboratorioiden konsepti FIINLab. Verkko-oppimisympäristö FILEssä ja verkkolaboratorio FIINLabissa opiskelijat sekä oppilaitosten ja teollisuuden henkilökunta voivat opiskella, toteuttaa yhteisiä projekteja ja ideoida uutta. Suomen valmistava teollisuus tarvitsee digitaalisesta murroksesta selvitäkseen nopeasti digitaalisen ajattelutavan omaavia uusia insinöörejä ja työelämässä olevien henkilöiden osaamistason nostamista.

Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat automaatioalan (ICT, kappaletavara- ja prosessiautomaatio) ja konetekniikan opiskelijat. Tuotetut interaktiiviset verkkomateriaalit ja oppimisympäristöt ovat kaikkien AMKien (myös hankkeeseen osallistumattomien AMKien) vapaasti käytettävissä.

Hankkeen toissijaisen kohderyhmän muodostavat lukiot, ammattioppilaitokset ja yliopistot sekä yritykset. Tuotetut interaktiiviset verkkomateriaalit ja oppimisympäristöt ovat kaikkien edellä mainittujen tahojen vapaasti käytettävissä esim. avoimen AMKin kautta. Hankkeen tuotokset ja avoin toimintakulttuuri johtavat syvempään yhteistyöhön toimijoiden kanssa. Tarpeet opitaan tuntemaan paremmin ja niihin osataan vastata jatkuvan parantamisen toiminnalla. Tuotokset sopivat myös kansainvälisille opiskelijoille, koska niitä toteutetaan myös englanniksi.

Hankkeen työpakettien tarkoituksena aiheuttaa pysyviä muutoksia suhteessa nykytilaan. Muutokset voivat olla joko välittömiä tai pitkän aikavälin muutoksia. Alla luetellut muutosvaikutukset perustuvat kunkin työpaketin sisältöihin, tuloksiin ja niiden synnyttämiin uusiin toimintakonsepteihin.

Suomi 100 -hengessä hankkeen valmisteluvaiheessa kaikki 14 AMKia ovat olleet yhteydessä alueensa yrityksiin ja esitelleet hankkeen ideaa. Tuloksena AMKit ovat saaneet 100 yrityksen tuen AuNe-hankkeelle. Kun hanketta on esitelty yrityksille, ne ovat innostuneet uusista mahdollisista yhteistyömuodoista, joita AuNe-hanke tarjoaa.

Bachelor & Meister -kaksoistutkinto (Bachelor & Meister)

Rahoittaja
Erasmus+

Projektipäällikkö
Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Toteutusaika
1.9.2017 – 31.8.2020

Hankkeen osatoteuttajat

Koordinaattori: Hanse-Parlament, Germany

Toteuttajat:

Hochschule 21 gemeinnützige GmbH (HS21), Germany
Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (SAMK), Finland
Uniwesytet Przyrodniczy w Poznaniu (PULS), Poland
Wielkopolska Izba Rzemieslnicza w Poznaniu (WIR), Poland
Vilnius Gediminas Technical University (VGTU), Lithuania

Lyhennelmä

Bachelor & Meister -hanke pyrkii vastaamaan pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin kehittämällä kaksoistutkintoa, jossa käytännön ammattitaidot ja teoriaosaaminen yhdistyvät. Tavoitteena on luoda koulutusohjelma, joka antaisi sekä ammatin että jatkomahdollisuuden yliopistoihin ja samalla tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden saada työntekijöitä, joilla olisi sekä tarvittava käytännön ammattitaito että riittävä teoriaosaaminen. Tämän lisäksi tavoitteena on lisätä Bologna-yhteensopivuutta ja saada tutkinnolle täysi kansainvälinen tunnustus, parantaa koulutuksen laatua ja vähentää tutkintojen hyväksilukuun liittyviä ongelmia.

BaltSe@nioR 2.0

Hankkeen rahoittaja
Interreg Baltic Sea Region -ohjelma

Hankkeen projektipäällikkö / koordinaattori
Koordinaattori:  Poznan University of Life Sciences, Poland, project manager:  Beata Fabisiak, beata.fabisiak(a)up.poznan.pl, +486 1848 7475

SAMKin osatoteutuksen koordinaattori: Anja Poberznik, anja.poberznik@samk.fi, 044 710 3158

Toteutusaika 1.1.2019-30.9.2021

Hankkeen osatoteuttajat

Poznan University of Life Sciences, Puola

Development Centre UMT, Tanska

Satakunta University of Applied Sciences, Suomi

Ukmergė District Municipality Administration, Liettua

Võru County Vocational Training Center, Viro

Technical University of Munich, Saksa

ITMO University, Venäjä

Art Academy of Latvia, Latvia

Hanseatic Parliament, Saksa

Saue Municipality, Viro

University of Skövde, Ruotsi

Kuvaus

BaltSe@nioR 2.0 is unifying various actors (municipalities, universities, businesses, NGOs) representing all 8 BSR countries and Russia to work together to help the Region to cope with the aging challenge by providing more senior-friendly public spaces.

Europe is the world’s oldest region with 23 of 25 world’s oldest countries - 5 BSR nations are among 10 oldest in the world! As global aging accelerates we face huge social and economic challenge. Companies are forced to modify their market offer and adjust it to the needs of senior customers. Also public space (theatres,libraries,museums;restaurants;outdoor,etc.)and public senior houses need to evolve. Being prepared for those changes means transforming them into a great business opportunity for BSR enterprises and public institutions.

Modern public spaces should reduce ageism and be friendly to all. Nevertheless, when public space is considered, economy is the biggest obstacle. Knowing BSR is a furniture powerhouse of the EU, generates though enormous possibilities. We will show BSR furniture manufacturers how to develop interesting business ideas facing the aging challenge and responding public space requirements by using potential of BSR creative industries and crosssectional specialization including implementation of IT solutions to produce smart furniture. We will develop new knowledge on seniors needs while using furniture in the public spaces and the needs of public institutions being owners or managers of public spaces. It will help BSR companies to prepare better offer.

We will prepare an e-book of good examples and success stories presenting aging-friendly public spaces across the BSR. Thus we will give BSR municipalities motivating source of knowledge and inspiration to change their environment into more accessible and thus helping them to provide better services for BSR citizens. We will initiate a networking group focused on designing for seniors, reinforced by trainings to build capacity in the region. We will create durable change by creating model demo spaces in various localizations of BSR to show examples of senior–friendly public spaces. It would not only facilitate knowledge and experience sharing but also build capacities enabling to multiply improvements in other parts of the Region. With new guidelines on senior-friendly, smart public procurement we will open up discussion for the necessity to consider safety and aging-friendly requirements while producing and buying furniture for public spaces. We will promote intergenerational respect, universal design and UN Sustainable Development Goals.

BaltSe@nioR 2.0 will give BSR public institutions and furniture companies inspiration and common identity, enhance their knowledge and competences, and increase their capability to work in transnational environment. Consequently it will enhance their capacity of innovation to create public spaces that are adapted to senior needs, making them and the whole BSR more innovative and accessible.

Bli Proffs!

Rahoittaja: Svenska kulturfonden

Toteutusaika: 1.10.2018-30.9.2021

Projektipäällikkö: Mari Linna, mari.linna(a)samk.fi, 044 710 3472

Tiivistelmä:

Bli Proffs! -hankkeessa luodaan digitaalinen ruotsin vapaasti valittava opintokokonaisuus yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Eri alojen asiantuntijat osallistuvat verkko-opetukseen ja järjestävät opintokäyntejä. Työelämäyhteistyön myötä ammattikorkeakouluopiskelijan motivaatio ja kyky käyttää ruotsin kieltä tulevassa työssä lisääntyy.

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika
1.9.2017-30.9.2019

Projektipäällikkö
Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä
Satakunnan monimuotoiset vesistöt mahdollistavat sinisen biotalouden uusien liiketoiminta-alueiden kasvun ja tarjoavat mittavia mahdollisuuksia aineettomaan arvonluontiin vesistöjen muuttuvan käytön myötä. Vesistöjen ympärille on mahdollista löytää uusia markkinoita, palvelumuotoja ja yrittäjyyttä. Vesistöt ovat keskeisiä myös maakunnan vetovoimaisuuden kannalta.

Hankkeen tavoitteena on aktivoida Satakunnan vesistöissä tapahtuvaa palveluliiketoimintaa ja rohkaista yrittäjiä hyödyntämään sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke tukee sinisen biotalouden palveluliiketoiminnan kilpailukykyä, kehittymistä ja uudistumista vahvaksi sekä monipuoliseksi kasvusektoriksi maakunnassa. Lisäksi hanke lisää tietoa sinisen biotalouden palveluliiketoiminnasta toimialana Satakunnassa sekä edesauttaa uudenlaisen yhteistyön syntymistä alan sisälle.

Hankkeen tuloksena sinisen biotalouden palveluliiketoiminta toimialana ja sen liiketoimintamahdollisuudet sekä profiili on tunnistettu Satakunnassa, tietoisuus toimialasta on kasvanut, yrittäjät ovat aktivoituneet hyödyntämään vesistöjä palveluliiketoimintansa resurssina ja maakunnassa tehtävä yhteistyö teeman ympärillä on tiivistynyt. Lisäksi maakunnassa toimii teeman edistämiseksi monialainen verkosto. Hanke on tyypiltään yhteistyöhanke, jonka sisältöä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi Satakuntaliiton ja SATAVESI-ohjelman kanssa.

Addressing Cyber Security in Maritime Education and Training (CYMET)

Financier

International Association of Maritime Universities (IAMU) and The Nippon Foundation in Japan

Duration

1.5.2018 – 31.5.2019

Project Manager

Partners

Gdynia Maritime University, Poland

Svendborg International Maritime Academy, Denmark

Abstract

Cyber Security is a highly topical and growing issue for sea transportation systems in terms of automation and autonomy, digitalization, IoT and other web-based applications. Marine cyber safety shall be taken more into account in training and RDI of maritime universities. The project will promote maritime safety by increasing the awareness of cyber safety issues related to ships and maritime transport, and the proper consideration of these themes in education and research activities of the IAMU member universities. The project will produce an online portal for IAMU member universities to compile existing material to support education on cyber security topics. A web based training package on cyber security issues for maritime professionals will be created and tested for the use of IAMU member universities. The project will produce also a summary of the current state of maritime cyber safety.

DAMOCLES – Understanding and modeling compound climate and weather events

Financier: EU / Horizon 2020 / COST European co-operation on science and technology

Project Manager: Minna Keinänen-Toivola, minna.keinanen-toivola@samk.fi

Project timeline: 14.9.2018 – 31.12.2022

Abstract

Hazards such as floods, wildfires, heatwaves, and droughts usually result from a combination of interacting physical processes that occur across multiple spatial and temporal scales. The combination of physical processes leading to an impact is referred to as a Compound Event. Examples of high-impact Compound Events include (i) droughts, heatwaves, wildfire and/or air pollution and their interactions involving a complex interplay between temperature, humidity and precipitation; (ii) extreme precipitation, river discharge and storm surge interactions, combining coastal storm processes with fluvial/pluvial and ocean dynamics; (iii) storms including clustering of major events leading to spatial and/or temporal dependence.

Webpage:

Satakunta DigiHealth

Hankkeen rahoittaja

Pirkanmaan liitto/Euroopan aluekehitysrahasto EAKR

Projektipäällikkö

Sari Merilampi, sari.merilampi@samk.fi, 044 710 3171

Toteutusaika

1.1.2019–31.12.2021

Osatoteuttajat

Prizztech (koordinaattori), TTY, WinNova, Sataedu

Tiivistelmä

Satakunta DigiHealth -hankkeessa luodaan digitaalisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamiseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvä ekosysteemi. Ekosysteemi muodostuu laajasta toimijaverkostosta sekä työkalupakista, joka tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja uusien digi- ja teknologiainnovaatioiden suunnitteluun, testaamiseen, kehittämiseen ja palvelumuotoiluun.

Hankkeessa kehitetään täysin uudenlainen palvelupolku teknologiayrityksille uusien innovaatioiden kehittämiseen aina tuotteen suunnittelusta varhaisen vaiheen testauksiin, asiakastestauksiin ja kaupallistamiseen saakka. Uusi toimintamalli nopeuttaa ja tehostaa hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitystä ja palveluiden markkinoille vientiä sekä edistää tarvelähtöisten ja käyttäjäystävällisten teknologiapalveluiden kehittämistä.

Hankkeella edistetään hyvinvointiteknologian ja digipalveluiden hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla. Ekosysteemin toiminta tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille uusia mahdollisuuksia palvelujen ja toimintaprosessien kehittämiseen teknologiakokeiluilla sekä terveysdatan tehokkaammalla hyödyntämisellä. Digi- ja teknologiapalveluiden hyödyntäminen sote-palveluissa parantaa palveluiden saavutettavuutta, laatua ja asiakaskokemusta. Teknologian hyödyntämisellä voidaan myös tehostaa julkisten resurssien käyttöä.

Satakunta DigiHealth -ekosysteemi vahvistaa digi- ja hyvinvointiteknologiapalveluihin liittyvää osaamista ja sen jalkautumista työpaikoille. Käyttäjien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä opiskelijoiden osallistaminen ja moniammatillinen kehittämistyö vahvistavat teknologiaan liittyvää oppimista ja digitaitoja. Hyvät valmiudet hankkia, hyödyntää ja kehittää teknologiaa edistävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.

Hankkeella nostetaan Satakunnan profiilia digitalisaation ja hyvinvointiteknologian maakuntana. Hankkeessa toteutetaan paikallisia, kansallisesti merkittäviä sekä kansainvälisiä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin ja hyvinvointiteknologiaan liittyviä tapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on tuoda esille uusinta tutkimustietoa ja esitellä maakunnassa kehitettyjä digitaalisia ratkaisuja ja hyvinvointiteknologian innovaatioita.

 DigiMieli

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus

Projektipäällikkö
Sari Merilampi, sari.merilampi@samk.fi, 044 710 3171

Toteutusaika
1.2.2018 – 31.8.2020

Tiivistelmä

Digimieli-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan täysin uudenlaisia nuorten mielen hyvinvointia ja työllistymistä tukevia monialaisia palveluita. Uudenlaisena tulokulmana on kehittää nuorten työvoimapalveluja tukevia mielenterveyspalveluja.

Perimmäisenä tavoitteena on nuorten työllistymisvalmiuksien ja työllistymistilanteen parantaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Kehitystyössä voimavarana käytetään erityisesti digitalisaatiota ja uusia teknologioita, jotka mahdollistavat niin matalan kynnyksen työkalujen kuin niitä hyödyntävien palveluiden kehittämisen. Teknologisina kärkinä ovat mobiiliteknologia ja virtuaalitodellisuus (VR).

Hankkeessa pureudutaan erityisesti nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen laatuun ja tarjotaan uusia keinoja tukea työvoimapalveluita matalankynnyksen mielen hyvinvointiin liittyvillä menetelmillä ja palveluilla. Hankkeessa keskitytään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, uraohjaukseen, työn sovittamiseen erityistarpeiden mukaan sekä työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan kohtaamisen edistämiseen. Keskeinen tavoite on myös edistää nuorten kanssa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja verkostojen kehittämistä.

Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevien työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön digitaalisten sovellusten tila ja kehityssuunnat sekä kehitetään mahdollisuuksia kohdentaa ja yksilöllistää palveluja digitalisoinnin keinoin. Lisäksi työkalustoa täydennetään digitoimalla nuorten mielenterveystyössä käytettäviä perinteisiä työkaluja (esim. altistusterapia, käyttäytymisen aktivointi ja vaikuttavuuden seuranta). Hankkeessa tutkitaan pilottien avulla digisovellusten hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toimivuutta palvelujärjestelmässä. Pilotointia tehdään workshop-tyyppisesti sekä osana palveluntuottajien olemassa olevia toimintoja. Sovellusten ja uusien palveluiden kautta erikoissairaanhoidon tietotaitoa voidaan käyttää ennaltaehkäisevän toiminnan hyödyksi ja nuorten työmarkkinaedellytysten kehittämiseen, sekä mielenterveyspalveluja jo käyttävien nuorten työmarkkinaedellytysten ja yhteiskunnallisen osallistumisen edellytysten parantamiseksi.

Hankkeen tuloksena tuotetaan aineksia täysin uudenlaisten palveluiden, tuotteiden ja liiketoiminnan lähtökohdaksi. Pilottitutkimusten tuotoksena syntyy hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä edistäviä palvelukonsepteja, joiden sisällöissä hyödynnetään digitoituja työkaluja. Pilotit tuottavat varhaisia prototyyppejä ja vaatimusmäärittelyitä uudenlaisten sovellusten tuotteistuksen lähtökohdaksi sekä evidenssiä soveltuvuudesta, hyväksyttävyydestä ja toimivuudesta niin mielenterveystyössä kuin yksilöllistetyissä työvoimapalveluissa. Pilottitutkimukset synnyttävät jo hankkeen aikana uutta sisältöä ja hyvinvointia työvoimapalveluiden sekä mielenterveyspalvelujen asiakkaille sekä heille palveluita tuottaville toimijoille. Kokeilut antavat uusia työkaluja ja näkökulmia erityisesti varhaiseen tunnistamiseen, vaikuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Kumppanina hankkeessa on Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian erikoisala, työvoimaratkaisuja tuottava Barona Oy sekä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), jonka toimijoina ovat kunta, TE-toimisto ja Kela.

eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi

Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toteutusaika (SAMK)
1.4.2017 - 30.4.2020

Projektipäällikkö
Heidi Varpelaide, heidi.varpelaide@samk.fi, 044 710 6333

Lyhennelmä

EAMK-hanke teema 2 TYÖELÄMÄLÄHTÖISET OPPIMISEN EKOSYSTEEMIT toimenpide 3 (Huom. SAMK osallistuu hankkeessa tähän)

Tavoite: Työelämälähtöisten oppimisen ekosysteemien analysointi, konseptointi ja jakaminen yhdessä työelämän verkostojen kanssa. Ekosysteemit nopeuttavat siirtymistä korkeakouluopinnoista työelämään ja mahdollistavat joustavia opintopolkuja sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista.

Teeman koordinaattori: JAMK Teeman ydintoteuttajat: Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja osallistuvat AMKit. Yhteensä 6 ammattikorkeakoulua ja yksi yliopisto. Teeman toteuttaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä teeman 3 toimintojen kanssa.

Toimenpide 3: Digitoitu hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen yhteistyössä työelämän kanssa sekä työelämän osaamistarpeiden välittäminen joukkoistamisen avulla
1. Kokeillaan, kootaan, analysoidaan, ja jaetaan digitaalisuutta hyödyntäviä työn opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ratkaisuja,
2. Kartoitetaan olemassa olevat joukkoistamisen mahdollistavat työkalut
3. Valitaan käytettävät työkalut ja kokeillaan työvälineiden toimivuutta työelämäläheisten toimintatapojen luomisessa, digimentoroinnissa ja työelämän osaamistarpeiden tunnistamisessa ja välittämisessä
4. Raportoidaan työkalujen kokeilujen tulokset ja jaetaan ne verkostolle

Ecomuseum - ympäristönä taide

Rahoittaja

Toteutusaika
1.5.2019-31.12.2021

Projektipäällikkö
Saija Mustaniemi

Hankkeen kuvaus
Ecomuseum – ympäristönä taide on Suomen ja Pohjois-Satakunnan osuus kansainväliseen Ecomuseum-hankkeeseen (Hankekumppanit Iso-Britannia, Italia, Tsekki, Ruotsi, Kroatia). Ecomuseum-konsepti tarkoittaa yhteisöllisesti ylläpidettyä ja tuotettua kulttuuriperintötoimintaa jolla ylläpidetään ja jaetaan jonkin tietyn alueen, toiminnon tai ryhmän sisältöjä sekä tarinoita.

Ympäristönä taide -hankkeessa tuotetaan kansainvälisesti sekä paikallisesti jaettavaa ecomuseum-konseptia, joka rakentuu Kankaanpään Taidekehän sekä laajemmin modernistisen taide- ja kulttuuriperinnön sekä näiden toimijaverkostojen ympärille. Julkisen taiteen kokoelma ja tapahtuma-alusta Taidekehä on Kankaanpään ainoa todellinen kulttuurinähtävyys nähtävyys ja sen kehittäminen on alueen matkailullinen ja sosiokulttuurisen hyvinvoinnin ekoteko.

Hankkeessa tuotetaan ja laajennetaan moderniin perinteeseen nojaavan taidekaupungin ja Taidekehän nähtävyyksien (taideteokset, arkkitehtuuri, maisemat, paikat, muut toiminnat) kuvamateriaalia sekä tuotetaan niistä sisältöä valittuihin paikkatietoa hyödyntäviin sovelluksiin ( esim. Citynomadi ja ProLocalis). Karttasovellusten avulla taidekaupunkiin ja Taidekehään tutustumisen kynnystä saadaan madallettua ja poistettua mm. kulttuurillisia sekä sosiaalisia saavutettavuuden esteitä.

Hankkeella on myös vahva brändäämisen ja matkailullistamisen tavoite. Hankkeessa tuotetaan kolmannen ja neljännen sektorin monialaisten toimijoiden kanssa (yhdistykset, sitoutumattomat aktiivit) Taidekehän opaskoulutusta ja tuotteistamista sekä rakennetaan näistä workshopmallista koulutusta. Taidekehän uusia reittejä ja opastussisltöjä yhteiskehitellään ja testataan erityisesti yhdessä paikallisten koulujen (ala-yläkoulut sekä lukio), oppilaitosten kanssa sekä Kankaanpään 4H-yhdistyksen ja Taideyhdistyksen kanssa.

Taidekehän tarinoita, sisältöjä ja tuotteita kehitetään erityisesti eri ikä-ja toimijaryhmien kanssa. Tavoitteena on, että kaikki, iästä tai asemasta huolimatta tuntevat sekä osaavat kertoa ja jakaa taidekaupungin tarinaa alueelle saapuville vierailijoilleen.

Ympäristönä taide toimii tietoa vuorovaikutteisesti vaihtaen sekä Taidekehän ja modernin taidekaupungin tarinaa jakaen myös kansainvälisten hankekumppaneiden kanssa. Hanke tekee benchmarkkingia sekä paikallisen ecomuseum-konseptin markkinointi-ja esittelymatkoja partnerialueille, Ruotsiin, Englantiin, Tsekkiin, Kroatiaan sekä Italiaan.

Myös digitaalisen ja visuaalisen materiaalin muotoilulla, konseptoinnilla ja monikulttuurisella tuottamisella lisätään Ecomuseumin tunnettuutta.
Hankkeen kohderyhmää ovat alueen asukkaat ja erityisesti kohdennettuna lapset- ja nuoret, joille Taidekehän perinnettä, osallisuutta paikallistoimijuuteen ja kulttuuriperinnön tallentamiseen ja tuottamiseen halutaan opettaa. Laajennettua kohderyhmää ovat taidekehän digitalisesta saavutettavuudesta hyötyvät alueen matkailijat sekä matkailijoista hyötyvät yritykset ja muut toimijat.

Laajemmin Ecomuseum on Geopark-tyyppinen konsepti ja maailmalla niitä on jo useampia kymmeniä, Suomessa toiminta ei ole vielä jalkautunutta eikä konseptoitunutta. Kankaanpää olisi tässä kehittämisessä myös edelläkävijänä. Rakennetun kulttuurin Ecomuseumilla olisi vahva yhteys Unescon alaiseen Geoparkiin ja tukisi tämän toimia erityisesti matkailullistamisen sekä erilaistamisen näkökulmista.
Ecomuseum - ympäristönä taide hankkeen toiminta-aika on .

Paikallisia hankekumppaneita ja verkostoja ovat Kankaanpään kaupunginmuseo, Kankaanpään Taideyhdistys sekä 4H-kerho. Hanketta hallinnoi ja tuottaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuvataide Kankaanpää.

ENT+

Rahoittaja: Nordplus Horizontal

Projektipäällikkö: Timo Salomaa, timo.salomaa@samk.fi, 0447103816

Toteutusaika: 1.9.2018 - 31.8.2021

Hankkeen osatoteuttajat:

LT-Vilniaus kolegija / University of Applied Sciences (LT)

FI-Satakunta University of Applied Sciences (FI)

NO-Ungt Entreprenørskap (NO)

NO-Haugaland Vekst IKS (NO-HK)

FI-Headai Oy (FI)

FI-Enterprises in Pori City Association (FI)

LT-The German Baltic Chamber of Commerce (LT)

FI-City of Pori (FI)

Kuvaus:

Entrepreneurship studies are a mandatory part of Bachelor’s Degree Programs in Finland, but not

in Norway and Lithuania at the moment. Many students establish start-ups, but do not have the

knowledge and/or plans for networks and internationalization. There is no program for practical training in entrepreneurship abroad. The objective of this project is to create long-term intrepreneurship program for internationalization, practical training and future employment. First year will include networking and knowledge sharing with the participating Higher Education Institutions, entrepreneurship associations and local companies in Finland, Norway and Lithuania.

Once the joint objectives, online learning material and the facilities are developed (2018), the students can apply for practical training in partner countries (2019). The entrepreneurship facility arrangements, teachers and mentors are provided by the partners and local communities. In 2020 the program is aiming to expand to other institutions and organizations in Nordic Countries and in Baltics.

All partners and institutions have responsibilities and tasks to enhance the content of courses and

produce online material for sharing and further developing. During practical training and possible courses abroad, the support can be provided locally and online. One facility provider will be Robocoast Center of Excellence in Pori. As a result, all participants have more knowledge sharing, cultural experience and how to internationalize in Nordic Countries and in Baltics.

The project will last three years. The implementation methods are collaboration, shared teaching, cultural understanding and couching between the participants.

Eteläisen Pyhäjärviseudun yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Hankkeen toteutusaika
1.11.2017 – 31.10.2019
Projektipäällikkö
Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä
Eteläisen Pyhäjärviseudun yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke on kolmen matkailun mikroyritysten yritysryhmähanke Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Hankkeen yritykset sijaitsevat Euran, Pöytyän ja Oripään alueella. SAMK toimii hankkeen hallinnoijana.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä ja kehittää luonto-, hyvinvointi- ja kalastusmatkailutuotteita alueella. Hankkeessa keskitytään uusien yhteisten ja yrityskohtaisten matkailutuotteiden markkinointiin erityisesti digitaalisissa markkinointikanavissa. Tuotteiden uudistaminen/suunnittelu, pilotointi, markkinointi ja myynti korostuvat kehittymistoimenpiteissä.

Hankkeen kautta yritykset hakevat kasvua yritysten matkailuliiketoimintaan niin kotimaisista kuin ulkomaisista matkailijoista. Hankkeen päätavoitteena on yhtenäistää sekä uudistaa hankeyritysten markkinointimateriaaleja, erityisesti kuvamateriaaleja. Hankkeen avulla hankeyritykset löytävät uusia asiakaskohderyhmiä. Näiden lisäksi yritykset syventävät yritystensä markkinatuntemusta toteuttamalla opintoretken valitsemaansa kohteeseen.

Hankkeen tavoitteena on uudistaa mukana olevien maaseutumatkailuyritysten toimintaa ja siten lisätä yritystoiminnan monipuolisuutta, kasvua ja kannattavuutta.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Elijärven mökkilomat, Lomakeskus Sieravuori ja Toimintaloma. Rahoitus hankkeelle tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

Etänä Enemmän – sotetyö uudistuu

Toteutusaika 1.1.2019 – 31.12.2021

Hankkeen rahoittaja Sosiaali- ja terveysministeriö, ESR

Hankkeen hallinnoija Tampereen ammattikorkeakoulu

Osatoteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätietoja

projektipäällikkö Kimmo Kallama, SAMK, puh 044 710 6102

projektipäällikkö Tarja Heinonen, TAMK, puh. 050 568 5354

Tiivistelmä

Hankkeessa vastataan sotetyön muutokseen etäjohtamista, etätyönohjausta, etävertaistukea, muutosjohtamista sekä etätyötä kehittämällä ja uudelleen muotoilemalla sekä edellä mainittuihin kehittämiskohtiin liittyvää osaamista vahvistamalla. Hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä sote-henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä osallisuutta ja tukea henkilöstöä muutosjohtamisen kautta.

Hankekonsortioon on valittu osatoteuttajat ja toimijat sekä sotemaakuntia, joilla on vahva tahtotila ja tarve kehittää etäpalveluita sekä tässä hankkeessa erityisesti etäjohtamista, etätyönohjausta, etävertaistukea, muutosjohtamista sekä etätyötä muuttuvassa sote -toimintaympäristössä.

Hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä sote- alan henkilöstön työhyvinvointia, työn hallintaa sekä tuottavuutta seuraavien tavoitteiden kautta.

Hanke tuottaa lisäarvoa ja uudenlaista osaamista ja toimintamalleja sekä konkreettisia työkaluja sotealan johdolle sekä koko henkilöstölle muuttuvassa sote-toimintaympäristössä valtakunnallisesti.

EURO-ZA Capacity Building in the Field of Maritime Education

Financier Erasmus+ Programme of the European Union

Duration 15.11.2018 – 14.11.2021

Project Manager Meri-Maija Marva, tel. +358 44 710 3120, meri-maija.marva@samk.fi

Coordinating Institution Nelson Mandela University

Partner Institutions

Satakunta University of Applied Sciences

Hochschule Wismar

Cape Peninsula University of Technology

Southampton Solent University

Durban University of Technology

See the webpage
See the our page on Facebook

Abstract

Due to the globalisation of the maritime industry it is evident that training and education of students is less isolated to particular regions.  As a result many students who begin study in one region often end up working in another region.  This complicates matters when further studies are required.  Students need to return to their original institution of study due to recognition and possible language restrictions.  Therefore the NMU and SAMK after a number of meetings and visits decided to begin a partnership to develop the maritime qualifications and staff and student exchange.  SAMK identified the Erasmus+ programme as an opportunity to incorporate other leading institutions in the maritime training sector from Europe and South Africa.  All the EURO-ZA partners have a long history in maritime education with some European partners over 100 years.  Therefore this is an opportunity to conduct a detailed analysis of the curriculums and facilities to truly evaluate any similarities, differences and opportunity for improvement for both the South African and European partners.  It is noted that the NMU is only starting maritime education but has been involved in Engineering (Mechanical, Electrical, Industrial, Civil and Mechatronics) for decades.  This programme will conduct an extensive evaluation of all six maritime curriculla.  Comparison of these curriculla will lead to an understanding of similarities and differences.  Out of this a comprehensive understanding can be established as to what the strengths and weaknesses are in each institution's curriculum.  Included in the study a detailed evaluation will also be conducted on the different pedagogical processes as well as facilities. The result will enable a possible alignment of qualifications allowing knowledge sharing, student, staff and research exchange ultimately recognising a global standard and an improved product to industry.

The project is also on Erasmus+ pages

FEELIX: Tulevaisuuden työtaidot – Future work skills

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus

Hankkeen projektipäällikkö
Kaarina Latostenmaa, 044 710 3662

Hankkeen toteutusaika
1.4.2019 – 31.3.2022

Tiivistelmä
Nimi FEELIX tulee sanoista Future, Empowerment, Employment,  Learning, Innovation and factor X.  Kaikessa oppimisessa tarvitaan riittävien voimavarojen lisäksi myös luovuutta. Muuttuja X kuvaa tarpeita, joita kohderyhmällä on, mutta joita emme vielä tiedä.

Hankkeen päätavoitteena on kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta kehittää tulevaisuuden työtaitoihin keskittyvää, oppimisvaikeuksia kokevien nuorten vertaisryhmätoimintaa. Lisäksi kohderyhmänä ovat ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat.

Hankkeessa tuotetaan Feelix-vertaisryhmätoiminnan malli, joka keskittyy tulevaisuuden työtaitoihin täydentämään nuorten siirtymävaiheiden palveluja.

• Pääyhteistyökumppanina VALO-valmennusyhdistys

Lisätietoja: Feelix-hankkeen nettisivuilta ja SAMKin tutkimusryhmien sivulta

Foorumix – Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus

Hankkeen projektipäällikkö
Kaarina Latostenmaa, 044 710 3662

Hankkeen toteutusaika
1.2.2015–31.7.2017

Tiivistelmä
Foorumix-hankkeessa pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita satakuntalaisissa pk-yrityksissä. Kokemusten perusteella luodaan vertaisfoorumi-malli sekä materiaalipankki, jotka ovat jatkossa työpaikkojen, yritysneuvojien ja työterveyshuollon käytettävissä. Verkostoitumisella on voimaa. Kun esimiehet säännöllisesti vaihtavat kokemuksia keskenään, heidän osaamisensa ja jaksamisensa kasvavat. Yritysten välisissä ryhmissä vaihtuvat hyvät ideat. Tämä kaikki heijastuu myönteisesti kokonaisten työyhteisöjen hyvinvointiin ja tuottavuuteen!

Lisätietoja: www.foorumix.fi, www.tyomieli.fi, tyokykyopas.samk.fi

Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle

Hankkeen rahoittaja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ESR

Projektipäällikkö
Jaana Ruoho, 044 710 3825, jaana.ruoho(a)samk.fi

Toteutusaika
22.6.2015–21.6.2018

Lyhennelmä
Hankkeen tavoitteena on kehittää korkea-asteen koulutustoimijoiden verkostona Green Care -alalle koulutusmalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, toimialarajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät koulutukset alan yrittäjien, yrittäjiksi aikovien, asiantuntijoiden ja ammattilaisten saataville ilman raskaita suunnitteluprosesseja. Hankkeessa koostettavat ja tuotettavat tiedot Green Caresta ja korkea-asteen koulutuksista mahdollistavat uudenlaisen koulutusmallin kehittämisen. Tavoitteena on luoda vahvaa pohjaa Green Care korkea-asteen koulutuksen kehittämiselle. Koulutusmallissa ja Green Care -tietojen koostamisessa sovelletaan tutkinnon osia ja hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia varantoja, kuten esimerkiksi Green Care Finland ry:n muodostamia koulutussisältöjen perusteita, organisaatioissa olevia koulutussisältöjä, Green Care -koulutusmateriaalia sekä olemassa olevien koulutusmallien hyviä käytänteitä ja verkkokoulutusalustoja.

Green Care -koulutuksesta lisää tietoa:
http://some.lappia.fi/blogs/greencare/

Green Care Merikarvia -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja

Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika

1.4.2017-31.12.2019

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Hanke on neljän merikarvialaisen maaseutumatkailuyrittäjän yritysryhmähanke, jonka tarkoituksena on lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä ja kehittää luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia Green Care-palveluita maaseutumatkailun toimintaympäristössä. Hanketta hallinnoi SAMK ja siihen osallistuvat yritykset ovat Maatilamatkailu Koivuniemen Herra, Mäkipuro Juho / Purolomat, SS Norrgrund Oy ja Viikilän hevostila.

Hankkeen tavoitteena on uudistaa maaseutumatkailuyritysten toimintaa suuntautumalla Green Care-palvelumarkkinoille ja lisäämällä siten yritystoiminnan monipuolisuutta, kasvua ja kannattavuutta. Hankkeessa luodaan uusia palveluita uusille asiakaskohderyhmille ja markkinoille, hankitaan konsultaatiopalveluita omien palveluiden kehittämiseksi, tuotetaan viestintämateriaalia ja toteutetaan myyntikokeilu. Lisäksi yrittäjät parantavat osaamistaan ammatillisten täydennyskoulutusten ja kotimaan opintomatkan avulla.

Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika
1.11.2015-28.2.2018

Projektipäällikkö
Jaana Ruoho, jaana.ruoho(a)samk.fi, 044 710 3825

Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena on aktivoida yrittäjiä hyödyntämään Green Care -toimintaa liiketoiminnan kehittämisessä, tukea yrittäjien verkostoyhteistyötä ja yritysryhmähankkeiden hakuja. Hankkeessa kootaan yhteen Satakunnan Green Care -toimijat ja tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan kehittäjätahojen kanssa. Yhteistyö on monipuolista myös valtakunnallisten Green Care -koordinointihankkeen ja Green Care -koulutushankkeen kanssa. Tulossa on tiedotusseminaareja, opintomatkoja, infoja, uutiskirjeitä ja julkaisuja. SAMKin opiskelijat tekevät hankkeeseen liittyen useita opinnäytetöitä ja projekteja. Kaiken tiedottamisen tavoitteena on edistää liiketoiminnan syntymistä ja kehittämistä Green Care -toiminnan ympärille.

H2020-projektin valmistelu – SAMK

Projektipäällikkö
Cimmo Nurmi

Projektisihteeri
Pia Halttunen

Projektin voimassaolo
1.10.2015 - 31.12.2017

HEALINT

Hankkeen rahoittaja
Erasmus +

Projektipäällikkö
Minna Markkanen, minna.markkanen@samk.fi, 0447103558

Toteutusaika
1.9.2017 - 31.8.2020

Hankkeen osatoteuttajat

THE UNIVERSITY OF NOTTINGHAM, coordinator

MIDDLESEX UNIVERSITY HIGHER EDUCATION CORPORATION

UNIVERSIDAD DE ALICANTE

PANSTWOWA WYZSZA SZKOLA ZAWODOWA W TARNOWIE

KNOWLEDGE INNOVATION CENTRE (MALTA) LTD

PORIN KAUPUNKI

Kuvaus:

In healthcare studies which include professional regulation, student learning in clinical practice is an essential part of the curriculum. Curricula are designed with close input from the national health services, and on graduation, students are expected to have sufficient experience to practice independently within their profession.
Simultaneously, a shortage of healthcare professionals in certain countries (e.g. in 2012, WHO estimated that the UK alone required an influx of around 40,000 nurses) is stimulating mobility. In these cases, healthcare professionals who trained within the system they intend to work in, are able to immediately integrate to deliver care, unlike other professionals coming from abroad, who require extra time and resources to integrate them with national specificities of the health system.

Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen (KA4HR)

Innovative Entrepreneurs and Innovation Support for SMEs: Knowledge Alliance Human Resources and Organizational Development (KA4HR)

Rahoittaja Erasmus +, Key Action 2 Knowledge Alliance

Projektipäällikkö Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Toteutusaika 1.11.2018–31.10.2021

Hankkeen toteuttajat

Koordinaattori: Baltic Sea Academy, Germany

Partnerit:

• Satakunta University of Applied Sciences, Finland
• BIF The Baltic Institute of Finland
• JJM-Rakentajat Oy, Finland
• GUT POLITECHNIKA GDANSKA, Poland
• PCH Pomeranian Chamber of Handicrafts for SMEs, Poland
• Hydromechanika Sp. z o.o. Sp. k., Poland
• CETS Centre for European and Transition Studies, Latvia
• LCCI Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia
• VD Vides Dizains, Latvia
• AZ Arbeit und Zukunft e.V., Germany

Lyhennelmä

Säilyttääkseen kilpailukykynsä tulevaisuudessa Pk-yritysten tulisi pystyä parantamaan innovaatiokykyjään ja osaamistaan niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Inhimillinen pääoma on tärkein yksittäinen resurssi uusien ideoiden ja tuottavuuden kasvun takana. Suurin tarve tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintojen (TKl) kehittämiselle on Itämeren etelärannikon valtioissa. Skandinavian maissa työpaikalla tapahtuva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on jo paljon pitemmällä. Kasvava sukupolvenvaihdosten määrä lisää uusien innovatiivisten yrittäjien tarvetta kaikkialla. Tutkimusten mukaan nuoret yrittäjiksi haluavat tahtovat testata ideoitaan mieluummin omissa start-up -yrityksissään.

Pk-yritysten, järjestöjen, korkeakoulujen ja yliopistojen välinen yhteistyö voi auttaa erityisesti Pk-yrityksille soveltuvien tuotekehitys- ja innovointimenetelmien tutkimuksessa, kehityksessä ja käyttöönoton tuessa sekä PK-sektorin innovaatioiden edistämistä tukevan koulutuksen ja tutkintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Pk-yritysten henkilöstön kehittämiseen keskittyvien ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen sekä elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä muodostamien osaamiskeskittymien kehittäminen on yksi tämän hankkeen keskeisiä toimia. Osaamiskeskittymien muodostamisen lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään erityinen kouluta kouluttaja -ohjelma, kolme erillistä ammatillista jatkokoulutusohjelmaa, ja kaksoistutkinto-ohjelma, jossa yhdistyy ammatillinen ja teoreettinen osaaminen.

Hankeen kohderyhminä ovat Pk-yritysten omistajat ja työntekijät, yrittämisestä ja yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen opettajat, elinkeinoelämän Pk-yrityksiin suuntautuvat ja yrittäjyyttä tukevat järjestöt sekä yrittäjyyttä ja TKl-toimintaa opettavat yliopistot ja korkeakoulut.

Toteutusaika: 1.5.2019-31.12.2020

Hankkeen pääkumppanit:  Huittisten, Loimaan ja Sastamalan elinkeinotoimet

HSL-Robo -hankkeen tavoitteena on kehittää Huittisten, Loimaan ja Sastamalan teknologiayritysten osaamista ja kilpailukykyä. Robotiikka/automatisaatio, konenäkö sekä energiatehokkuus ovat hankkeen ns. isoja teemoja.

Toimenpiteet:

1. Teknologiakävelyt: Robotiikka Akatemian sekä SAMKin asiantuntijat ja opiskelijat suorittavat yrityksissä ns. teknologiakävelyn. Niiden avulla tunnistetaan yritysten tarpeet ja laaditaan konkreettiset demonstraatiot jatkoon. Demonstraatioilla havainnollistetaan kehitettävän teknologian mahdollisuuksia:

• tuotannon, tuotantoketjujen ja logistiikan kustannustehokkuus
• konenäkösovellukset tuotetunnistuksessa ja testauksessa
• uusien automaatiojärjestelmien hankinta ja käyttöönotto
• automaatioasteen nostaminen, robotiikka

2. Energiakävelyt: tunnistetaan energiatehokkuuteen liittyvät kehityskohteet ja laaditaan yrityksille kustannussäästöjä tuova energiasuunnitelma.
3. Koulutustilaisuudet: Teknologiakävelyistä nousseista aihealueista järjestetään koulutustilaisuuksia.

HLS-Robo -hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä, 20 yrityksen teollisuusverkosto Huittisten, Loimaan ja Sastamalan alueille.

Lisätietoja:Projektipäällikkö Mikko Lehtonen, mikko.lehtonen@samk.fi, p.050 569 4894

HYPE – rajat ylittävä hyötypelikoulutus

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (Valtakunnallinen ESR, Hämeen ELY keskus)

Toteutusaika: 1.1.2017–31.12.2019

Projektipäällikkö: Sari Merilampi

sari.merilampi@samk.fi
+358447103171

Muut toteuttajat: Sataedu (Harri Sarri, harri.sarri@sataedu.fi), TTY, Pori (Pauliina Tuomi, pauliina.tuomi@tut.fi)

Yhteistyökumppanina myös KAMKin SeGaBu-hanke (Heli Tolonen, heli.tolonen@kamk.fi)

Kuvaus:

HYPE-hankkeessa luodaan uusia toimintatapoja ja -malleja koulutusasteet, toimialarajat ja organisaatiorajat ylittävän hyötypelikoulutustarjonnan luomiseksi ja räätälöimiseksi elinkeinoelämän tarpeisiin digitalisaation mahdollistamaa ajasta ja paikasta riippumattomuutta hyödyntäen.

Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan erityisesti elinikäisen oppimisen ja henkilökohtaisen osaamispääoman kerryttämisen mahdollistaminen. Perimmäisenä tavoitteena on peliteknologian ja yleisemminkin pelillisyyden hyödyntäminen

1) uusien tarveperusteisten innovaatioiden synnyttämiseksi ja jalkauttamiseksi

2) luovien alojen osaajien työllistymistilanteen parantamiseksi

3) uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi sekä

4) elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Vaikka hyötypelien potentiaali on tunnistettu, aiheeseen liittyvä koulutustarjonta on vielä puutteellinen. Hankkeessa luodaan keinoja yhdistää, täydentää ja järkeistää valtakunnallisesti pirstaloitunutta hyötypelikoulutusta. Päällekkäisen koulutustarjonnan järjestämisen ja "IT -buumin" kaltaisen ylikouluttamisen välttämiseksi keskitytään hyödyntämään ja täydentämään valtakunnallisesti jo olemassa olevaa verkkokoulutusta ja koulutusverkostoa, sekä luomaan Satakunnassa toteutettavan koulutusasteet, sektorirajat ja organisaatiorajat ylittävän pilotin avulla toimintamalleja koulutuksen yhteistoteutukseen.

Opening Indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets IHMEC

Hankkeen rahoittaja
Interreg Central Baltic Programme (European Regional Development Fund)

Linkki hankkeen sivuille: http://ihmec.fi/

Hankkeen projektipäällikkö / koordinaattori, puh, s-posti
Riika Mäkinen, projektipäällikkö, 044 710 3064, riika.makinen@samk.fi

Hankkeen toteutusaika
1.3.2018 – 28.2.2021

Hankkeen osatoteuttajat
Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (koordinaattori, FIN), Satakunnan ammattikorkeakoulu (FIN), Kungliga Tekniska Högskolan (SWE), Uppsala Universitet (SWE), Sihtasutus Tartu Ärinõuandla (EST), Eesti Puitmajaliit (EST)

Lyhennelmä
IHMEC-hankkeessa kolmen Itämeren maan osaamisklusterit tähtäävät yhdessä Lähi-idän rakennusmarkkinoille. Mukana ovat suomalainen sisätilan hygienian klusteri, ruotsalainen materiaaliklusteri ja virolainen puu- ja moduulirakentamisen klusteri. Hankkeessa tuotteistetaan sisätilan hygienian ja hygieniarakentamisen osaamisesta vientiin sopivia kokonaisratkaisuja, joiden avulla voidaan torjua mm. antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä.

IHMEC-hanketta koordinoi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Suomesta mukana on myös Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Suomalaiset ovat edelläkävijöitä sisätilan hygieniaan liittyvissä kysymyksissä. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ovat yhteistyössä laajan yritysverkoston kanssa tutkineet sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja jo vuodesta 2012. Nämä Living Lab -tutkimustulokset on jalostettu yhteistyössä Rakennustiedon kanssa Hygienia sisätiloissa -ohjesarjaksi. RT 91-11249 Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet; RT 91-11250 Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu; RT 18-11267 Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto. Ohjeissa käsitellään kattavasti sisätilan hygieniaan liittyviä asioita, ja ohjeet luovat perustan IHMEC-hankkeessa yritysten kanssa kehitettäville ratkaisuille. Ohjeet ovat keskeinen osa sitä vientiosaamista, jonka avulla hankkeessa toimitaan, ne luovat laadullisen kriteeristön ja tekevät asian näkyväksi.

IHMEC-hankkeessa kansalliset klusterit ja eri partnereiden osaamiset täydentävät toisiaan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu vastaa Lähi-idän vientiohjelman suunnittelusta yhdessä Uppsalan yliopiston kanssa. KTH Royal Institute of Technologyn johdolla eri teknologioita ja materiaaleja koskeva tutkimus- ja referenssitieto kerätään yhteen datapankkiin. Virolaiset puolestaan ovat edelläkävijöitä moduulirakentamisessa, mikä tarjoaa mahdollisuuden eri ratkaisujen integrointiin. SAMKin osaaminen keskittyy hygieeniseen sisätilaan ja Living Lab -tutkimuksiin, joiden avulla hankkeessa luodaan Lähi-itään hygieenisen sisätilan mallitila, jossa asiakkaat pääsevät tarkastelemaan, että mitä hygieeninen tilasuunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen käytännössä tarkoittavat.

Innovatiiviset sukupolvenvaihdokset (INBETS BSR)

Rahoittaja Interreg Baltic Sea Region

Projektipäällikkö Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Toteutusaika 25.5.2017–30.11.2020

Hankkeen osatoteuttajat

Koordinaattori: Baltic Sea Academy, Germany

Partnerit:

• Small Business Chamber Warsaw, Poland
• Vilnius Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Lithuania
• Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia
• Estonian Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Estonia
• St. Petersburg Foundation of SME Development, Russia
• Association of SME Support Centers Kaliningrad Region, Russia
• Foundation Drivhuset Skaraborg, Sweden
• International Business College, Denmark
• Vocational Academy Hamburg, Germany
• Gdansk University of Technology, Faculty of Economics, Poland
• Lithuanian University of Educational Sciences, Lithuania
• Satakunta University of Applied Sciences, Finland
• University of Skövde, Sweden

Liitännäispartnerit:

• Mesterbrev, Norway
• Business Aabenraa, Denmark
• Vaeksthus Syddanmark, Denmark
• Arbejdsgiverne Industri + Handvaerk, Denmark
• Satakunnan Yrittäjät, Finland
• Enterprise Lithuania, Lithuania
• Hanse-Parlament, Germany
• Ministry of Economy, Estonia
• Ministry of Economy, Lithuania
• Ministry of Economy, Latvia
• Russian Presidential Academy of National Economy and Public Administration, Russia
• Office of the Marshall of the Pomorskie Voivodeship, Poland
• Municipality of Skövde, Sweden
• Senate of the Free and Hanseatic City of Hamburg, Germany

Lyhennelmä

Jotta yritysten ja työpaikkojen määrä säilyisi, tulisi Suomessa tehdä lähes 6000 sukupolvenvaihdosta joka vuosi. Nyt niitä tehdään 2000–3000 per vuosi. Tilanne on samankaltainen koko Euroopassa. Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ja edistääkseen yritysten siirtymistä sukupolvelta toiselle Euroopan Unioni on käynnistänyt hankkeita, jotka pyrkivät keräämään eri maiden parhaita käytäntöjä. Hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin vaiheisiin: tiedostaminen, siirto ja jälkihoito.

Inbets BSR -hankkeeseen osallistuu yhdeksän Itämeren rantavaltiota: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä ja Viro. Suomesta hankkeessa ovat mukana varsinaisena partnerina Satakunnan ammattikorkeakoulu ja liitännäispartnerina Satakunnan yrittäjät. Hanke koostuu viidestä erillisestä alaprojektista: polittiiset strategiat ja siirto, siirron ja rahoitukset mallit, kapasiteetin luonti ja viestintä sekä seuraavan sukupolven yrittäjät.

Innovative Business Transfer Models for SMEs in the BSR (INBETS)

Financing

Interreg Baltic Sea Region

Project Manager, tel., e-mail

Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Duration

25.5.2017-30.11.2020

Participants

Lead partner: Baltic Sea Academy, Germany

Partners:
Small Business Chamber Warsaw, Poland
Vilnius Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Lithuania
Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia
Estonian Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Estonia
St. Petersburg Foundation of SME Development, Russia
Association of SME Support Centers Kaliningrad Region, Russia
Foundation Drivhuset Skaraborg, Sweden
International Business College, Denmark
Vocational Academy Hamburg, Germany
Gdansk University of Technology, Faculty of Economics, Poland
Vytautas Magnus University, Lithuania
Satakunta University of Applied Sciences, Finland
University of Skövde, Sweden

The partnership will be supported and completed
Associated partners:
a) local business support organisations that will transfer and implemen results
- Mesterbrev, Norway
- Business Aabenraa, Denmark
- Vaeksthus Syddanmark, Denmark
- Arbejdsgiverne Industri + Handvaerk, Denmark
- Satakunnan Yrittäjät, Finland
- Enterprise Lithuania, Lithuania
b) To reach even more business support organisations and SMEs
- Hanse-Parlament (network of 50 BSOs from all BSR countries), Germany
c) To support the project, its dissemination and adopt the developed political strategies
- Ministry of Economy, Estonia
- Ministry of Economy, Lithuania
- Ministry of Economy, Latvia
- Russian Presidential Academy of National Economy and Public Administration, Russia
- Office of the Marshall of the Pomorskie Voivodeship, Poland
- Municipality of Skövde, Sweden
- Senate of the Free and Hanseatic City of Hamburg, Germany

Abstract

The success of innovative regions depends on sustainable, future oriented enterprises. Small and medium-sized enterprises (SMEs), target enterprises of this project, represent 99% of all businesses in the European Union. A large number of initiatives are available for start-ups and business incubators, meanwhile, there is a clear deficiency of actions for facilitating transfers of business. The number of enterprises entering into the ownership transfer process will rise sharply in the near future. This challenge is faced particularly in the Baltic Sea Region (BSR) countries. Thus, new measures and tools should be developed to increase knowledge about business transfers and to prepare enterprises for efficient transfer processes.

The main objectives of the INBETS BSR project are:
- Strengthening institutional capacity of existing SME promotion institutions in terms of sustained promotion of business transfers in 9 BSR countries
- Better endorsement of SME business transfers by policy and administrations and easier financing
- Sustainable skills of entrepreneurship, increase of entrepreneurial qualifications and increasing the number of candidates willing to take over businesses
- Promoting business transfers during project implementation and ensuring sustained continuation of the implemented measures on a broad basis in all BSR countries.

These objectives will be tackled by:
- Best practice models and guidelines for realisation of business transfers
- Best practice financing models and new innovative strategies for financing of the transfers
- In four BSR countries improvement of existing, in five BSR countries building of new institutional capacities, including coaching of staff and three new tools to support transfers
- Creation and permanent operation of regional promotion structures
- Tools and trainings to attract new entrepreneurs, qualification of future entrepreneurs with focus on take over of SMEs
- Political strategy program with action plans for different target groups.

These objectives will be tackled by reviewing the evidence of current practices and developing best practice and financing models for business transfers. Strategy programmes, promotion plan, tools and training packages are essential during business transfers, and possible approaches will be provided as outcomes of the project.

The lead partner of the project is the Germany based Baltic Sea Academy. The consortium of partners consists of vocational and higher education institutions, chambers of commerce, enterprise associations and centers from Finland, Denmark, Germany, Sweden, Latvia, Lithuania, Poland and Russia. In addition, 14 associate partners representing local business associations, ministries, municipalities and Hansa-Parlament will benefit from the outcomes of the project.

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) will co-create content for several work packages, i.e. Business transfer and financing models, Capacity building and promotion, Next generation entrepreneurs and Political strategies and transfer. SAMK also has representation in the steering committee.

Innovative Rehabilitation Education-Introduction on new master degree programmes in Ukraine (REHAB)

Financier: EU, Erasmus + KA2 – Cooperation for innovation and the exchange of good practices – Capacity Building in the field of Higher education

Coordinator: Latvian Academy of Sport Education, Latvia

Partners: National University of Physical Education and Sports of Ukraine, Testing Board Ukraine, Lviv State University of Physical Culture Ukraine, Ternopil State Medical University Ukraine, Sumy State University Ukraine, Jozef Pilsudsky University of Physical Education in Warsaw Poland, Lithuanian Sports University, European Federation of Adapted Physical Activity Czech Republic, Satakunta University of Applied Sciences Finland

Summary of the project

Ukraine does not have official education for physical therapy and PT services are not provided as part of the health care and rehabilitation system. The need for PT – services has increased because of the military conflict. In 2015 there was the first sign in legislation to start physical therapy programs. Since 2017 the first education programs for physiotherapy started, and so called general physical rehabilitation programs are provided by 62 universities in Ukraine. Part of the content of these programs relate to PT profession.

Goals

• Building professional capacity of the academic and research staff
• Development of the teaching/learning/assessment resources
• Specific educational infrastructure to provide the nationally new professional study program in physiotherapy

1. Structured study program in physiotherapy at partner universities
2. Design and accepted curriculum for bachelor and master study program in physiotherapy
3. Development of professional capacity of the staff in PT
4. Development of innovative study environment

Integration of newly arrived migrants by means of competency assessment and high-quality further vocational training with an official graduation (INTACT)

Financing
Erasmus+

Project Manager, tel., e-mail
Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Duration
15.1.2018 – 14.1.2021

Participants
Lead partner: Hanse-Parlament, Germany
Partners:
- Berufsakademie Hamburg, Germany
- Chamber of Crafts Schwerin or Rostock, Germany
- Institute of Industrial Research of the Chamber of Commerce in Wien, Austria
- t2i technology transfer and innovation, Italy
- International Business Academy, Denmark
- Satakunta University of Applied Sciences, Finland

Abstract

The integration of newly arrived migrants into their host societies is a task many EU member states governments are currently preoccupied with. Especially, the integration of refugees into work life is a crucial element for successful overall integration.The project aims to quickly integrate newly arrived migrants into work life and counteract the increasing shortage of entrepreneurs, through:

• Reliable identification of competences, aptitudes, and predispositions with regards to job opportunities through a two-stage assessment procedure,
• Completion of a high-quality and comprehensive further vocational training program with an officially recognized diploma that corresponds to the results of the competence assessment,
• Individual coaching and placement into long-term SME jobs.

 These measures are directed towards the target groups newly arrived migrants, SMEs, public administrations and other organizations involved in the assessment and recognition of competences, as well as qualification and integration of migrants, and politics on the local, national, and EU level.

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) will co-create content for several work packages. Regional action alliances and international cooperation, Individual competence assessments and integration planning, Development and Implementation of Qualification program, Individual coaching programs and integration into working life, and Transfer, further implementations and policy recommendations.

Further information: Sirpa Sandelin, Project Manager, tel. +358 44 7103227, email: sirpa.sandelin@samk.fi

Integrative Care for Elderly (ICE)

Päivitetään.

I-SPAD Innovative – Simulation Pedagogy for Academic Development

Rahoittaja: EU, Erasmus+

Toteutusaika: 2017-2019

Projektipäällikkö: Mirja Ojala 

Tiivistelmä: The use of simulation in teaching and learning in nurse education is gaining momentum, as a result of a growing body of evidence which notes its efficiency and effectiveness. Simulation resources for nurse education are continually being developed in different countries across the globe. These resources are largely for local use in a respective entity, context or country. This project seeks to address the prevalent lack of universal simulation resources. In essence, through transnational collaboration, this project seeks to develop a simulation kit - comprising three simulation resources- which has universal relevance. The outcomes of this project will showcase Erasmus+ programme's contribution towards enabling nurse education to embrace the prevailing digital era in which it currently exits.

The project, its results, and intellectual outputs will be widely disseminated through various channels and networks of each and every partner. In addition, the project will develop and provide (deliver) an innovative appropriate and adequate training opportunity to two individuals from each of the ten participating partners, towards becoming "Simulation Champions", at a respective partner institution. The introduction of such training and the development and designation of such champions, is believed to hold the key towards the further development, and increased use of simulation, at the partner institutions. This training course will provide a direct opportunity to extend and develop nurse educators' competence.

Information seminars and a conference meeting will serve the purpose of heightening the awareness and the knowledge of educators, students, and relevant stakeholders regarding the use of simulation in teaching and learning. The result and outputs of the project should enhance students' learning , which may in turn translate into enhanced patent care delivery and thus, improved patients' experience and satisfaction. The planned dissemination processes will hopefully translate into a widespread knowledge regarding the project.

ISTLAB – Intelligent Shipping Technology Test Laboratory

Rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Pirkanmaan liitto

Toteutusaika: 1.1.2019-31.12.2021

Projektipäällikkö: Meri-Maija Marva, meri-maija.marva(a)samk.fi, +358 44 710 3120

Osatoteuttajat: Ilmatieteenlaitos ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus

Yhteistyökumppanit: Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Finnpilot Pilotage Oy, Rauman Satama Oy, VTS Finland Oy ja Länsirannikon koulutus Oy WinNova.

Kuvaus:

ISTLAB-hankkeen lähtökohtana on merenkulun yleinen digitalisaation, automaation ja autonomian lisääntyminen. Älykkäät väylät, älykkäät satamat, etäluotsaus ja etäohjattavien ja miehittämättömien laivojen asteittainen käyttöönotto, merkitsevät teknologista murrosta, jonka ennustetaan aiheuttavan lähivuosina ja vuosikymmeninä mullistuksen koko meriklusteriin. Vaikutukset ulottuvat telakkateollisuuteen, meritekniseen teollisuuteen, satamiin, merenkulkualan koulutukseen sekä merenkulun viranomaisten ja luokituslaitosten toimintaan. Suomen ulkomaankaupan tavarankuljetuksista 90-prosenttisesti vastaava merenkulkuala ja suomalainen meriteollisuus tarvitsevat valmiudet tätä historiallista muutosta tukevalle soveltavalle tutkimukselle ja koulutukselle. Alan toimijoilla on kasvava tarve hankkia kokeellista tutkimustietoa kehittyvästä teknologiasta ja rekrytoida palvelukseensa älykkään merenkulun osaavaa henkilöstöä.

Hankkeen tavoite on luoda älykkään merenkulun yhteiskäyttölaboratorio, joka liittää yhdeksi kokonaisuudeksi SAMK:n navigointisimulaattorin, Traficomin Rauman syväväylän syvyysmallin, älypoijun ja virtausmittauksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen navigointijärjestelmätutkimuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Merentutkimuksen aalto- ja jääolosuhdetietojen mittauksen.

Yhteiskäyttölaboratorio sisältää keskitetyn valvonta- ja ohjausyksikön (Monitoring and Control Unit, MCU), johon edellä lueteltujen laitteiden tuottama mittausinformaatio kerätään ja jossa tapahtuu informaation reaaliaikainen tallennus ja esittäminen järjestelmän operaattorille. Laboratorio tulee sisältämään myös analysointivälineet MCU:n käyttöliittymän ja operaattorin toiminnan tutkimiseen (mm. silmänliikeanalysaattori).

Hankkeessa valmistellaan myös etäohjattavan / autonomisen koealuksen hankinta osaksi ISTLAB-laboratoriota, yhteistyössä kansainvälisten ja/tai suomalaisten valmistajien kanssa.

Jämi Maat -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja

Leader Pohjois-Satakunta

Hankkeen toteutusaika

1.5.2017 – 30.6.2019

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Jämi Maat -yritysryhmähanke on kolmen jämijärveläisen matkailun mikroyrityksen tarpeista lähtevä hanke, joka keskittyy hankeyritysten uusien matkailutuotteiden (kiipeilypuisto Jämi Maat, Hakolenkki ja frisbeegolfrata) markkinoinnin ja myynnin edistämiseen.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Skönön Safarit Oy, Villa Jämi Oy ja Jämin lomatalot Oy. SAMK toimii hankkeen hallinnoijana. Hankkeessa yrittäjät kouluttautuvat digitaalisen markkinoinnin osaajiksi, otattavat uusia valokuvia ja videoita hankeyrityksistä ja uusista matkailupalveluista, tekevät erilaisia markkinointitoimenpiteitä (kampanjat) sekä -materiaaleja (esitteet, aluekartat).

Hankkeen toimenpiteiden kautta syvennetään markkinatuntemusta erityisesti kotimaisista matkailijoista sekä lisätään uusien tuotteiden tunnettuutta matkailumarkkinoilla. Kolmen ison uuden tuotteen lanseeraus on hankkeen päätavoite: tarkoituksena on saada matkailijat matkustamaan Jämille ja käyttämään yritysten tarjoamia palveluita kaikkina eri vuodenaikoina.

KIVAKO – Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa

Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Koordinaattori: Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu Oy

Toteutusaika: 1.2.2018-31.12.2020

Projektipäällikkö: Mari Linna, mari.linna@samk.fi Puh. 044 710 3472

Kuvaus:

Hankkeessa kehitetään harvemmin opiskeltujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa korkeakouluissa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä sekä valtakunnallisena että alueellisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle, ja se on avointa valtakunnallisena tai alueellisena yhteistyönä. Lisäksi hankkeessa kehitetään opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä.

Hankkeen rahoittaja
Maaseuturahasto, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset

Projektipäällikkö
Mikko Lehtonen, mikko.lehtonen(a)samk.fi, 050 569 4894

Toteutusaika
15.8.2016–14.8.2018

Hankkeen kumppanit
Huittisten kaupunki (elinkeinotoimi), Huittisten Yrittäjät, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrittäjät, Loimaan kaupunki (yrityspalvelut), Loimaan kauppa ja palvelut yhdistys, Uusikaupunki (yrityspalvelut), Uudenkaupungin Yrittäjät

Tiivistelmä

Kivijalka kuntoon -hankkeen tavoitteena on parantaa kivijalkatoimijoiden liiketoimintaosaamista. Projekti toimii Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.

Hankkeen aikana yrittäjiä ja heidän henkilöstöään koulutetaan ja valmennetaan mm. markkinoinnin, myynnin, viestinnän sekä verkkokaupparatkaisujen saroilla. Tiedottamisen avulla parannetaan kivijalkayrittäjyyden arvostusta toimialueilla.

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE)

Hankkeen toteutusaika 2018–2024

Rahoittajat

EU LIFE-ohjelma, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Energiavirasto, Sitra, Pirkanmaan ELY-keskus, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi

Toteuttajat

SYKE, Luke, Ilmatieteen laitos, TUT, Hyvinkää, Iilaakso Oy, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulun ammattikorkeakoulu, Porvoo, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy, Päijät-Hämeen Liitto, Varsinais-Suomen ELY, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tammisaaren Energia, Tampere, Turku, RTT ry, Pirkanmaan liitto, Uudenmaan liitto, Helsinki.

Satakunnan alueella hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Projektipäällikkö Meri Olenius, meri.olenius@samk.fi, 044 710 3345

Kuvaus

CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke edistää ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia kuuden vuoden ajan, vuosina 2018-2024. Käytännön ilmastotoimien edistämisen ohella hankkeessa järjestetään koulutusta, luodaan yhteistyöverkostoja ja levitetään hyviä käytäntöjä koko Suomeen. Hankkeessa on mukana 22 toimijaa: kuntia ja kunnallisia organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Hankkeen budjetti on 15,3 miljoonaa euroa. Suuri osa hankkeen rahoituksesta, 9,1 miljoonaa euroa, tulee EU:n Life-ohjelmasta.

Hankkeessa viedään käytäntöön Suomen ilmastopolitiikkaa ja erityisesti energia- ja ilmastostrategian (EIS) sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjauksia. Euroopan Unionin asettama Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoite päästökaupan ulkopuolelle jäävälle taakanjakosektorille on 39 % vuoteen 2030 verrattuna vuoden 2005 tasoon. Hankkeen tavoitteina on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi hanke tukee prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta ja edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Hankkeessa vähennetään myös maa- ja metsätalouden päästöjä turvemailla. CANEMURE -hankkeessa toteutetaan lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta.

Alueellista toimintaa

CANEMURE-hankkeen toiminta keskittyy seitsemälle alueelle: Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan. Alueiden tärkeimmät tahot muodostavat yhteistyöryhmän, joka edistää alueellisia ilmastotoimia. Alueilla laaditaan maakunnalliset tiekartat, joiden avulla edistetään tavoitteellista työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Työryhmien tärkeimpänä tehtävänä on katalysoida alueelle konkreettista toimintaa, synnyttää uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja aloitteita sekä kannustaa paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia päästöjä vähentäviä toimintatapoja, jotka samalla lisäävät alueellista hyvinvointia. Työryhmät työskentelevät yhdessä palkatun alueellisen koordinaattorin kanssa.

Asiantuntijaosaaminen tukee alueellista työtä

Suomen ympäristökeskus SYKE, Tampereen Teknillinen Yliopisto TTY, Luonnonvarakeskus LUKE ja Ilmatieteen laitos muodostavat asiantuntijaorganisaatioina palvelukeskuksen, joka tuottaa uutta tietoa sekä kehittää eri kohderyhmille soveltuvia työkaluja. Palvelukeskus myös viestii osahankkeiden ja analyysien tuloksista ja levittää ilmastonmuutoksen hillinnän hyviä esimerkkejä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Palvelukeskus arvioi toimien ilmastovaikutuksia ja tukee alueellisten yhteistyöverkostojen ja kuntien ilmastotyötä.

Lisätietoja hankkeen nettisivuilta

Kortteeri

Rahoittaja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankkeen toiminta-aika 1.8.2017 – 31.7.2019

Projektipäällikkö Tomi Kuusimäki

Tiivistelmä

Notkistaa ja kokeellistaa maaseutumaista kivijalkakulttuuria.

Kortteeri yhdistää taiteen, yleisöt, välittäjätahot sekä yrittäjät kaupunkitilassa tapahtuvien lyhytkestoisten taidetekojen ja -teosten kautta. Kortteeri-hankkeen tavoitteena on taiteen ja kulttuurin keinoin elävöittää pienten ja keskisuurten maalaismaisten rakennemuutospaikkakuntien keskusta-alueita. Kaupungeille välitilojen elävöittäminen tuottaa paikkalähtöistä tietoa ja konkreettista näyttöä taiteen mahdollisuuksista julkisessa tilassa. Rakenteita ravisteleva, kokeilupohjainen hanke synnyttää taiteen innoittamille interventioille ja uusille malleille kasvualustaa. Kortteeri yhdistää ensimmäistä kertaa alan ammattikorkeakoulun, museokentän, vahvan alueellisen taidehallin ja valtakunnallisen maaseudun sivistykseen ja osaamiseen keskittyneen järjestön. Kortteeri luo malleja alueille ohjata rahoitusta välittäjätahojen kautta julkisen tilan taiteen lyhytkestoisiin projekteihin, työllistäen taiteilijoita lisäten alueen ja yritysten persoonallista, alueen vahvuuksista nousevaa vetovoimaa.

Kortteerin toteuttajia ovat kaupunkimuotoilija, yhteisötaiteilija, museot välittäjäorganisaatioina ja yleisötyön tuottajina sekä ammattikorkeakoulu tiedon tuottajana ja jakajana edistämässä elinikäistä oppimista.

Kortteerin nettisivut

Kotikunto – kotikuntoutusmallien kehittäminen ja innovointi liikuntalaattojen avulla – Aiko-hanke

Hankkeen rahoittaja Satakuntaliitto

Hankkeen toteutusaika 1.6.2018 – 31.3.2019

Projektipäällikkö Anja Poberznik, anja.poberznik@samk.fi, puh. +358 44 710 3158

Hankkeen koordinaattori Satakunnan koulutuskuntayhtymä

 Tiivistelmä

Hankkeen tavoite on kuntouttavan ja terveyttä edistävän toiminnan ulottaminen paremmin kotihoitoon. Hanke vastaa sote -uudistuksen mukaiseen palvelujen muutostarpeeseen kehittäen uusia resurssiviisaita moniammatillisia toimintamalleja kotikuntoukseen teknologian ja palvelumuotoilun avulla. Toisena tavoitteena on tuottaa evidenssiä kotikuntoutuksen vaikuttavuudesta asiakkaaseen (vireys ja toimintakyky), kotikuntouttajaan ja kuntouksen ammattilaiseen (mielekkyys, kuormittaminen) ja kuntoutusta järjestävään organisaatioon (panostus vs. tulos).

Laatuvesi - Kilpailuetua Satakunnan elintarviketeollisuuden ja ruokaketjun laadusta ja laadun hallinnasta

Hankkeen rahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Hankkeen toteutusaika 1.9.2019–31.7.2022.

Projektipäällikkö Martti Latva martti.latva@samk.fi puh. +358 44 710 3060

Tiivistelmä

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittamassa hankkeessa tuotetaan elintarviketeollisuudelle työkaluja veden laadun ja määrän kokonaisvaltaiseen hallintaan. Hanketta toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n Vesi-Instituutti WANDER sekä osatoteuttajat Prizztech Oy, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr ja Satafood Kehittämisyhdistys ry.

Vesi on yksi keskeisistä tekijöistä elintarviketeollisuudessa, joko raaka-aineena tai osana prosessia. Satakunnassa elintarviketeollisuudella on merkittävämpi rooli kuin muissa Suomen maakunnissa. Elintarviketeollisuuden häiriötön vedensaanti on perusedellytys alueen elintarviketuotannon elinvoimaisuudelle ja niiden tarjoamien työpaikkojen olemassaololle.

Hankkeessa selvitetään Satakunnan elintarviketeollisuuden ennustettavissa oleva vedenkäytön tarve, osoitetaan veteen liittyvät riskit, etsitään keinoja niihin varautumiseen sekä selvitetään vedenkäsittelyn ja käytön tehostamisen vaikutuksia tuotantokustannuksiin ja energiatehokkuuteen. Tunnistettuihin riskeihin tuotetaan keinoja niihin varautumiseen sekä tuotetaan osaamista ja tietoa vedenkäsittelyn ja vedenkäytön tehostamisen vaikutuksista tuotantokustannuksiin sekä laaditaan toimenpide-ehdotuksia. Samalla kehitetään toimintamalli elintarviketeollisuuden vesijärjestelmiin liittyvien riskitekijöiden hallitsemiseksi.

Hankkeeseen osallistuu Satakuntalaisia elintarviketeollisuuden yrityksiä, mikä lisää ja tehostaa Satakunnan toimijoiden sisäistä yhteistyötä ja edesauttaa mahdollisen ekosysteemin rakentamista. Elintarviketeollisuuden yrityksien veteen ja sen käyttöön liittyvien riskien hallinta paranee ja mahdollisiin veteen ja veden käyttöön liittyviin ongelmiin varustaudutaan hankeen tuloksena paremmin. Samalla veden käyttö tehostuu ja uusia veden laadun ja määrän hallintaan liittyviä teknologioita otetaan käyttöön. Lisäksi kiertotaloutta ja energiatehokkuutta edistetään. Markkinointiin tuotetaan uutta näkökulmaa, missä otetaan käyttöön puhdas vesi ja sen merkitys tuotteisiin ja tuotantoon. Käytännössä tuloksena on myös Satakunnan ja Suomen elintarvikehuollon huoltovarmuuden paraneminen. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2019–31.7.2022.

LEF Network to China

Financier: EU

Programme: Central Baltic

Duration: 1.04.2018–31.03.2021

Project manager:

Mikko Lehtonen
+358 44 710 6362 / mikko.lehtonen@samk.fi

Partners:

·       Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia

·       Satakunta University of Applied Sciences, Finland

·       Estonian Chamber of Commerce and Industry, Estonia

·       Latvian Wood Construction Cluster, Latvia

·       Estonian Woodhouse Association, Estonia

·       The Finnish Forest Centre, Finland

Abstract:

LEF Network to China aims at creating an export support network to China: the target industry is wood products with added value. The goal is to develop long term connections between CB region entrepreneurs (from Latvia, Estonia and Finland) and China economy request.

The partners involved will ensure the quality of the process, due to their experience in export organization and their contacts, both in China and in the wood industry of each country.

Small and medium entrepreneurs will have the opportunity to be involved directly in the project main activities in China, which include knowledge transfer, market researches, visits to China and trainings.

19 companies from Finland, Estonia and Latvia will be primarily involved, and they will develop long-lasting export partners through contacts acquired during matchmaking events and expo visits.

LIEKA 3 - Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa -seurantahanke

Hankkeen rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankkeen projektipäällikkö: Riikka Tupala, etunimi.sukunimi@samk.fi

Hankkeen toteutusaika: 1.9.2016 - 31.12.2017

Liikuntapaikkojen esteettömyyden suunnittelua ja avustuspäätöksiä koskevan seurantahankkeen ensimmäisessä osassa luotiin haastattelurunko liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemuksia arvioiville tarkastajille, jolla pyritään saamaan tietoa muun muassa palautuneiden esteettömyysselvitysten määrästä, esteettömyysselvitysten ja piirustusten yhdenmukaisuudesta, annetuista korjausehdotuksista sekä tehtyjen korjausten laadusta. Lisäksi hankkeessa luotiin kyselylomake perustamishankkeiden suunnittelijoille ja kunnan edustajille. Kyselyn tavoitteena on saada muun muassa palautetta esteettömyyden materiaalipaketista ja sen vaikutuksesta suunnittelutyöhön, kokemuksia avustushakemisprosessista, tietoa suunnittelijoiden esteettömyysosaamisen tasosta ja kokemuksesta aiheeseen liittyen sekä tietoa siitä, onko suunnittelutyössä käytetty apuna ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten esimerkiksi esteettömyysasiantuntijaa, paikallista vammaisneuvostoa tai aluehallintoviraston tarjoamaa neuvontaa. Hankeen toisessa osassa luodaan opetus-ja kulttuuriministeriölle seurantamalli liikuntapaikkojen esteettömyyden tason vuosittaiseen seurantaan.

Live – Lisää vetovoimaa

Hankkeen rahoittaja Keski-Suomen ELY-keskus

Koordinaattori Turun kaupunki

Toteutusaika 1.4.2018 – 31.7.2020

SAMK projektipäällikkö Tuija Kiviaho, tuija.kiviaho@samk.fi,  044 710 3267

Tiivistelmä

Live – Lisää vetovoimaa -hankkeen tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan koulutusalojen vetovoimaa ja edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Hankkeeseen mukaan tulevat koulutusalat ovat rakennusala, sähköala, kone- ja tuotantotekniikka, talotekniikka, kemiantekniikka, prosessiteollisuus, yhdyskuntatekniikka, materiaalitekniikka, pintakäsittely, rakennusmaalaus, lattianpäällystys sekä rakennuspeltityö. Laajasti siis tekniikan ja valmistavan teollisuuden alat.

Hankkeessa lisätään opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistumista koulutusmarkkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehitetään heidän osaamistaan markkinoinnissa ja yritysyhteistyön toteuttamisessa. Hankkeessa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon niin koulutusten markkinoinnissa kuin myös koulutuksien toteutuksessa – tavoitteena on innostaa lisää tyttöjä tekniikan aloille.

Hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi toimenpiteet jaetaan kolmeen toimenpidekokonaisuuteen, jotka ovat

1) VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeessa kehitettyjen markkinointi- ja vetovoimatoimintamallien pilotointi ja juurruttaminen muilla kuin kone- ja tuotantotekniikan alalla sekä edelleen kehittäminen laajasti tekniikan aloilla,

2) kouluasteiden ja koulutusalojen välisten siirtymien sekä työelämään siirtymisen sujuvoittaminen 3) opetus- ja ohjaushenkilöstön vahva osallistaminen vetovoimaisuuden kasvattamiseen

Kaikkia toimenpidekokonaisuuksia ja niissä kehitettävien mallien toimivuutta arvioidaan suhteessa vetovoimaisuuden kasvamiseen.

1.4.2018 alkava ja 31.7.2020 päättyvä hanke toteutetaan Lounais-Suomen koulutuksenjärjestäjien tiiviinä yhteistyönä.

Hanke kytkeytyy hyvin tiukasti Lounais-Suomessa vallitsevaan positiiviseen rakennemuutokseen ja kasvavaan työvoimapulaan. Hankkeen onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että hanke toteutetaan ylimaakunnallisena yhteishankkeena. Myös hankkeen sidosryhmät, Teknolologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Rakennusteollisuus ry, ovat todenneet yhteishankkeen merkityksellisyyden. Lisäksi hanke on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi Hyvä PORE – positiivisen rakennemuutoksen tukeminen koulutuksen keinoin -projekti ja muita ammatillisen koulutuksen reformia tukevia projekteja. Turun kaupunki on useissa näissä projekteissa hallinnoiva organisaatio ja siksi on tehty päätös, että nämä projektit hankkeistetaan kokonaisuudeksi. Näin voidaan olla varmoja, että samoja toimenpiteitä ei tehdä päällekkäin tai että jokin merkittävä tavoite jää saavuttamatta. Live – lisää vetovoimaa -projektin selkeä tehtävä kokonaisuudessa on tekniikan alojen vetovoimaisuuden kasvattaminen.

Hankkeen toteuttaminen verkostohankkeena mahdollistaa vertaisoppimisen ja -kehittämisen koulutusorganisaatioiden kesken. Lisäksi verkosto tukee osatoteuttajien kokeilujen toteutusta antamalla testaus- ja sparraustukea ja mahdollistamalla ideoiden ja kehittämisaihioiden testaamisen mahdollisimman pienellä vaivalla ja kustannuksilla. Verkostohankkeen hyötyihin kuuluu myös mahdollisuus resurssien viisaaseen hyödyntämiseen (tiedon, osaamisen ja ideoiden jakaminen; sparraus, vertailu ja palaute; yhteiskehittäminen). Lisäksi yhteishanke tukee hanketulosten ja hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista.

Kumppanuusverkostoon kuuluvat:

- Turun kaupungin sivistystoimiala

- Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä

- Raision seudun koulutuskuntayhtymä

- Salon seudun koulutuskuntayhtymä

- TAO Turun Ammattiopistosäätiö

- Turun ammattikorkeakoulu Oy

- Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

- Satakunnan ammattikorkeakoulu

- Satakunnan koulutuskuntayhtymä

- Koneteknologiakeskus Turku Oy

Lisäksi hankkeen yhteistyöverkostoon ovat lupautuneet Teknologiateollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Kemianteollisuus ry sekä SAK.

Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja

Leader Karhuseutu

Hankkeen toteutusaika

15.11.2017 – 31.5.2020

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yritysryhmähanke on neljän luvialaisen mikroyrityksen yhteinen hanke. Hankkeen päätavoitteena on ryhmän yritysten kannattavuuden parantaminen ja myynnin kasvattaminen, jota tavoitellaan tuotteistamisen, yhteistyön ja laadukkaan yhtenäisen markkinointiviestinnän kautta. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan myös Laitakarin ja Luvian saariston profiilia ja brändiä matkailumarkkinoilla, mikä parantaa yritysten tuotteiden löydettävyyttä.

Hankkeessa kehitetään vetovoimaisia, paikallisen luonnon, kulttuurin ja historian elementtejä vahvasti hyödyntäviä luontomatkailutuotteita ja muodostetaan niistä merellisten luontomatkailupalveluiden tuoteperhe Luvian saaristoon. Yrityksistä ja tuotteista laaditaan laadukkaita markkinointimateriaaleja ja palveluita markkinoidaan ja esitellään potentiaalisille uusille asiakasryhmille sekä yhteistyökumppaneille. Lisäksi yritykset parantavat osaamistaan muun muassa merellisten luontomatkailupalveluiden tuotteistamiseen liittyvissä teemoissa.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Kaljaasi Ihana, Luvian Merihelmi, Soul Sisters Catering ja Villa Poseidon. Hankkeen hallinnoijana toimii SAMK. Rahoitus hankkeelle tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader Karhuseudun kautta.

Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen arviointi (INTACT)

Integration of newly arrived migrants by means of competency assessment and high-quality further vocational training with an official graduation (INTACT)

Hankkeen rahoittaja Erasmus+

Projektipäällikkö Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Hankkeen toteutusaika 15.1.2018–14.1.2021

Hankkeen osatoteuttajat

Koordinattori: Hanse-Parlament, Germany

Partnerit:

• Berufsakademie Hamburg, Germany
• Chamber of Crafts Schwerin or Rostock, Germany
• Institute of Industrial Research of the Chamber of Commerce in Wien, Austria
• t2i technology transfer and innovation, Italy
• Institut für Angewandte Gewerbe Forschung, Austria
• Satakunta University of Applied Sciences, Finland

Lyhennelmä

Eurooppaan viime vuosina saapuneiden maahanmuuttajien integrointi paikalliseen yhteiskuntaan on hallitusten huolenaihe monessa EU-maassa. Integroituminen edellyttää kielitaidon lisäksi työ- tai koulutuspaikan saamista. Edellytyksenä on tehtävässä vaadittavien tietojen ja taitojen tai koulutuksen pääsyvaatimuksena olevan perusosaamisen osoittaminen. Käytännöt eri EU-maissa poikkeavat toisistaan, ja aiemmin hankitun osaamisen osoittaminen on osoittautunut byrokraattiseksi ja aikaa vieväksi monissa maissa. Vaikka monissa Euroopan unionin jäsenmaissa osaavista työntekijöistä on pulaa etenkin Pk-sektorilla, maahanmuuttajien potentiaalia ei ole todennetun osaamisen puuttuessa kyetty hyödyntämään.

INTACT-hanke pyrkii poistamaan edellä mainittuja integroitumisen esteitä. Tavoitteena on luoda yhtenäiset ja laajalti tunnustetut osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin sekä jatkokoulutuksen ja integroinnin käytännöt joilla mahdollistetaan maahanmuuttajien piilevän potentiaalin hyödyntäminen työmarkkinoilla ja koulutuksessa.

MARIBILIS - Improving Maritime Education of Namibia with Double Degree Program of Maritime Engineering and with the Integration of R/V MIRABILIS as a Living Lab

Description of the Project

MARIBILIS project will develop higher education competences in the field of maritime, fisheries and logistics in Namibia.

The impact of this supplement project is to reinforce Namibian’s economy by decreasing unemployment of young people and generating more job possibilities in the field of maritime and fisheries nationally and internationally. In order to reach the wished outcomes, the activities include building a double degree program in maritime engineering. The lead partner is Satakunta University of Applied Sciences, Faculty of Logistics and Maritime Technology), while Namibia University of Science and Technology, School of Engineering will represent the ODA Recipient country partnership in Namibia.

The project strongly includes integration of the research vessel R/V MIRABILIS, Republic of Namibia (sold from STX Rauma Finland shipyard to Namibia Republic in 2011) into the NUST double degree programmes in maritime engineering and in electricity, as a living lab environment. R/V MIRABILIS has ensured continuous advanced marine research, which is critical for the sustainability of the Namibian fisheries industry, as the vessel meets the latest standards set to the type. However, the vessel has severe problems in safety due to unsatisfactory maintenance in electric system, since the staff competences has not met the skills requirements. MARIBILIS will improve these competences to reduce the gap.

The MARIBILIS project is a supplement project to continue the work done in Marine Research Capacity Development in Namibia (MARINAM) project 2012 – 2015, and Improving the Maritime education in Namibia (MARIBIA) project 2013 – 2015. The owner of the project is Namibia University of Science and Technology.

The project is in line with the objectives of Finland’s Development Policy Programme. It supports not only the maritime cluster of Namibia but also the field of fisheries and logistics by promoting the rise and preservation of sustainable jobs in these three fields.

The same information on the page of Finnish National Agengy of Educaton

Namibian University of Technology: The MARIBILIS joint partnership project between NUST, the Namibian Maritime Fisheries Institute (NAMFI), and the Satakunta University of Applied Sciences (SAMK), Finland, has been launched

Matkailuyrityksille kasvua Kiinasta -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY -keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Hankkeen toteutusaika
1.11.2017 – 31.12.2019
Projektipäällikkö
Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Matkailuyrityksille kasvua Kiinasta -yritysryhmähanke on viiden matkailun mikroyrityksen yritysryhmähanke Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Hankkeen yritykset sijaitsevat Euran, Porin, Kokemäen ja Loimaan kunnissa. SAMK toimii hankkeen hallinnoijana. Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten kansainvälistymistä erityisesti Kiinan matkailumarkkinoille ja hakea kasvua eritoten kiinalaisille lapsille ja nuorille suunnatuista leirikoulusta. Hankkeessa toimenpiteenä yritykset tuotteistavat vetovoimaisia leirikoulutuotteita Kiinan markkinoille sopiviksi, heille kootaan markkinointimateriaalia kiinan kielellä (myös muita kieliä) ja osallistutaan Kiinan markkinointimatkoille yhdessä Visit Finlandin kanssa. Matkoilla osallistutaan matkanjärjestäjätapaamisiin, messuille ja samalla vieraillaan Satakunnan ystävyyskaupungissa Changzhoussa yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Kiina-hankkeen kanssa. Changzhoussa järjestetään yritysryhmälle matkailupalvelutuotteiden ja leirikoulutoiminnan esittely- ja markkinointitilaisuus ja tapaamisia. Tilaisuuksissa tavataan ystävyyskaupungin virkamiehiä sekä alueen matkailu- ja leirikoulutoimijoita.

Hanke lisää matkailuyritysten kansainvälistymistä Kiinaan, liiketoimintamahdollisuuksia, ja yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on uusia kohderyhmiä, etenkin Kiinasta, löytämällä lisätä yritystoiminnan monipuolisuutta, kasvua ja kannattavuutta. Lisäksi yritykset syventävät yritystensä markkinatuntemusta osallistumalla Kiinan markkinointimatkoille. Hanke lisää yhteistyötä toisten yrittäjien kanssa, mutta myös muiden hankkeen teemaan liittyvien toimijoiden kanssa (mm. Visit Finland, matkanjärjestäjät, opetussektori).

Hanke hyödyntää vuonna 2017 toteutetussa ”Satakuntalaiset matkailuyritykset Kiinan markkinoille” -yritysryhmähankkeessa saatuja kokemuksia Kiinan markkinoista sekä jatkaa ja kohdentaa markkinointia Lounais-Suomen näkökulmasta potentiaaliseksi todetulle asiakassegmentille.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Ali-Ketolan Tila, Kanniston kotieläintila, Lomakeskus Sieravuori, Pitkäjärven vapaa-ajankeskus ja Yyteri Beach lomakeskus. Rahoitus hankkeelle tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

Merikarvian matkailuyritykset kansainvälistyy – Willkommen & Welcome to Merikarvia

Hankkeen rahoittaja

Leader Pohjois-Satakunta

Hankkeen toteutusaika

1.4.2017 – 31.3.2018

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Hanke on yhdeksän merikarvialaisen maaseudun mikromatkailuyrittäjän yritysryhmähanke, jota SAMK hallinnoi. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Purolomat Oy, Jokitähkä avoin yhtiö/Rauhanlaakson majoituspalvelut, Maatilamatkailu Koivuniemen Herra, SS Norrgrund Oy, Pikuliina/Niittyniemen lomamökit, Useimmiten Kati Oy/Ravintola Rantahuone, Vanha-Heikkilän majatalo, Saleena Oy/Mericamping ja Meriviihde Oy/Merikievari.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja markkinatuntemusta sekä sitä kautta vahvistaa kansainvälistä matkailua hankeyrityksiin. Kohdemarkkina-alueeksi on valittu erityisesti Saksa ja englantia puhuva Eurooppa. Hankkeessa syvennetään markkinatuntemusta erityisesti perehtymällä saksalaisiin matkailijoihin kohderyhmänä, heidän ostokäyttäytymiseensä ja tarpeisiinsa suomalaisten matkailupalveluiden näkökulmasta.

Hankkeessa järjestetään koulutuksia, joiden avulla tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin ja tapoihin sekä tehdään opintomatka Saksaan Uckermarkin alueelle. Lisäksi tuotetaan markkinointimateriaaleja kansainvälisille matkailijoille erityisesti saksan ja englannin kieliselle Euroopalle (mm. valokuvia, video, esitteitä).  

Meriklusterin energiatehokkuus Satakunnassa: SataMari

Hankkeen rahoittajat 
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)

Projektipäällikkö
Minna Keinänen-Toivola, 044 710 3063, minna.keinanen-toivola(a)samk.fi

Toteutusaika
1.1.2018-31.12.2020

Lyhennelmä

Satakunnan meriklusterilla on tarve lisätä energiatehokkuutta ja Satakunnan ammattikorkeakoulun luotsaama SataMari-hanke vastaa tähän kehittämistarpeeseen. Kolmivuotisen hankkeen tehtävänä on kehittää ja pilotoida energiatehokkaita ratkaisuja ja samalla lisätä Satakunnan meriklusterin toimintaedellytyksiä.

Energiatehokkuus vaikuttaa meriteollisuuden kannattavuuteen, mutta toistaiseksi se ei ole ollut toiminnan keskiössä Satakunnassa. Kansainväliseen ympäristösääntelyyn vastaaminen ja energiatehokkuuden lisääminen parantavat alueen osaamista ja synnyttävät uutta liiketoimintaa.

Hankkeessa pilottialustoina toimivat Raumalla SeaSide Industry Park ja Rauman satama. Olemassa olevien toimintojen energiatehokkuuden parantamisen lisäksi SataMari pyrkii luomaan uutta liiketoimintaa tuotteiden ja palveluiden muodossa. SataMari yhdistää satakuntalaisen osaamisen yrityksissä ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden ja meriklusterin alueella. Visiona on, että Satakunta on Euroopan johtava alue meriteknologia-alan energiatehokkuusosaamisessa Euroopassa vuoteen 2022 mennessä.

http://smarturbanbusiness.samk.fi/satamari/

Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko)

Hankkeen rahoittaja:
Pohjois-Pohjanmaan ELY

Hankkeen projektipäällikkö:
SAMKin projektipäällikö Riitta Tempakka, puh 044 710 3639, riitta.tempakka(a)samk.fi

Hankkeen toteutusaika:
1.1.2016–30.09.2018 

Tiivistelmä:

Meriteollisuuden, merenkulun ja satamatoiminnot käsittävä meriklusteri on merkittävä työllistäjä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Alan keskeisenä haasteena ovat nopeat muutokset globaalissa toimintaympäristössä ja osaamisen uudistumisen vaatimukset merialan muutoksessa ja kilpailuympäristössä. Toisena keskeisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilöstön ikääntyminen ja siirtyminen pois työelämästä. Myöskään alan houkuttelevuus ei ole ollut paras mahdollinen johtuen alaa koskeneista rakenteellisista uudistuksista.

Meriklusterin ammateissa toimivilla on pääsääntöisesti kaupallinen tai tekninen perustutkinto eikä henkilöstöjoustoa tapahdu riittävästi meritekniikan ja kaupallisen- /logistiikanalan työntekijöiden välillä. Yhteisen erikoistumiskoulutuksen avulla siirtyminen tarpeen mukaisesti eri toimialojen välillä helpottuu.

Meri-Erko projektia koordinoi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja siinä ovat mukana kaikki merkittävät meriklusterin korkeakouluopetusta tarjoavat tahot niin kuljetuksen ja logistiikan kuin meriteollisuudenkin piiristä: Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Yrkeshögskolan Novia), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy / SAMK sekä meriteollisuuden puolelta tärkeimmät laivanrakennuksen ja meriteollisuuden kouluttajat Suomessa: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, sekä Turun ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi projektissa on mukana Koneteknologiakeskus Turku Oy.

Hankkeen tavoitteena on aikaansaada totuttua vahvemman työelämäkytkennän omaavan erikoistumiskoulutuksen malli. Malli on digipedagogiikkaan perustuva ja hyödyntää digitaalisen oppimisen ratkaisuja, jotka on todettu toimiviksi. Mallia valmisteltaessa kantavana periaatteena on korkeakoulujen ja työelämän toimijoiden yhteiskehittelyn vahvistaminen ja yhdessä kokeileminen. Projektissa halutaan omalta osaltaan varmistaa koulutusverkoston ja työelämän yhteistyöllä riittävän ammattitaitoisen osaamispotentiaalin kouluttaminen meriklusterin liiketoimintaympäristöön. Hankkeessa suunnitellaan 30-60 op. laajuinen, uusimpaan tietoon ja osaamiseen perustuva koulutusmalli meriteollisuudesta, merenkulkutaloudesta ja logistiikasta alalla toimivien yritysten kanssa.

ModWAT- Modernit onlinemittaukset vesiturvallisuuden varmistamiseen - nesteprosessien digitalisaatio ja koneoppiminen osana vesitalouden kehitystä

Hankkeen rahoittaja:
Maa- ja metsätalousministeriö

Hankkeen projektipäällikkö:
Martti Latva martti.latva@samk.fi puh. +358 44 710 3060

Hankkeen toteutusaika:
1.11.2018 – 31.3.2020

Tiivistelmä:

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, jota toteuttavat yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER, Tampereen yliopiston kemian ja biotekniikan yksikkö, sekä sensoriyritys ColloidTek Oy kehitetään laaja-alaisesti vedessä tapahtuviin muutoksiin reagoivaa ”nesteen sormenjäljen tunnistinta”. Sensorilla pyritään tunnistamaan veden laadussa tapahtuvia muutoksia, jotka mahdollisesti tapahtuvat vedenjakelujärjestelmissä. Tavoite on pystyä mahdollisimman nopeasti havaitsemaan ongelmat ja haitalliset muutokset veden laadussa, jotka tapahtuvat esimerkiksi veden likaantumisen seurauksena ja antaa vedenjakelusta vastuussa oleville tahoille siitä mahdollisimman nopeasti tieto, jotta voisivat välittömästi aloittaa tarvittavat toimenpiteet ongelman poistamiseksi.

Puhtaan veden tarve ja merkitys kasvavat koko ajan. Globaali tarve tehokkaammalle vesienkäsittelylle on suuri. Kehitystoimien keskiössä siihen liittyen ovat uudet älykkäät mittaus- ja anturiteknologiat, jotka mahdollistavat digitaalisen tiedonkeräyksen ja sitä kautta syntyvän kokonaisvaltaisen ja jatkuvatoimisen ymmärryksen prosessinhallintaan.

Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään ratkaisua veden laadun hallintaan ja siihen liittyvien riskien vähentämiseen suoraan vesiverkostoon kytkettävillä moderneilla anturiteknologioilla. Samalla lisätään digitalisaation hyödyntämistä vesiprosesseissa. Online-mittaus lisää vesiturvallisuutta eli helpottaa veden laatuun liittyvien riskitekijöiden hallintaa ja kasvattaa ymmärrystä vedenkäsittelyprosessien toiminnasta. Hankkeessa yhdistetään sekä veden kemiallisen että biologisen tilan mittausta uusilla anturiteknologioilla ja lopullisena tavoitteena on kehittää monikäyttöinen sensori, joka voidaan kustannustehokkaasti kytkeä veden jakelukanavaan ja siinä jatkuvatoimisesti mitattu tieto veden laadusta voidaan soveltuvin osin jakaa sekä veden tuottajille, kuluttajille, että muille intressiryhmille. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2018 – 31.3.2020.

NatureBizz - Business and Wellness from Green Economy Growth

Webpages: https://www.facebook.com/CBNatureBizz/

The programme
Interreg/Central Baltic

Project manager
Sanna-Mari Renfors, sanna-mari.renfors@samk.fi, 0447103821

Duration 1.3.2018 - 31.10.2020

Budget 399.933,15 €, ERFD 311.250,66 €

Project partners
Vidzeme University of Applied Sciences, Latvia
University of Tartu, Pärnu College, Estonia 
Södertörn University, Sweden

The summary

The project: Green movement and the demand for natural, healthy and ecological products and services offer opportunities for green micro entrepreneurship. The entrepreneurs need sector-specific business skills to develop local natural resources into sustainable green business. This project supports the growth of green micro business by proving a joint training programme. During the training, the entrepreneurs will work with their own practical business development cases. The core aim is the development of natural resources into sustainable green business.

Target Group: Green micro entrepreneurs, business developers, and higher education institutions in the Central Baltic Area.

Activities (WP’s)
• Identifying and aligning the relevant skillset in the Central Baltic Area
• Developing the curriculum and the training programme
• Conducting the pilot training

Green micro entrepreneurship: In the project NatureBizz green entrepreneurship and green business are defined as development of sustainable, small-scale products and services based on local natural resources. They also contribute to human wellbeing. Green business sectors include for example nature-based wellbeing services, super/biofood, biocosmetics, eco-friendly handicraft, nature-based experiences.

NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään

SAMKin projektipäällikkö
Tuija Kiviaho

SAMKin projektisihteeri
Pirjo Tuomi

Projektin voimassaolo
1.10.2016–31.7.2019

Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK)

Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut CENTRIA, HAMK, SAMK, TAMK ja TuAMK sekä ammattiopistot AMISTO, TREDU, TURUN KAUPUNKI ja WINNOVA.

Hankkeen tuloksena syntyy malleja tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja opiskelun ohjauksessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä. Lisäksi syntyy AMK-AO-yhteistyössä suunniteltuja ja toteutettuja opintoja teli-aloilla, uraohjauksen valmennusohjelma ammatillisille opettajille ja kielten oppimiseen uusia malleja. Syntyvät mallit on tarkoitettu hyödynnettäviksi valtakunnallisesti. Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat ammattiin opiskelevat niin AMK:issa kuin AO:issakin, ammatilliset opettajat ja ohjaajat.

Opin portailta työelämään Satakunnassa

Hankkeen rahoittaja

Keski-Suomen ELY-keskus/Euroopan sosiaalirahasto ESR

Projektipäällikkö

Hanna Rautava-Nurmi, hanna.rautava-nurmi@samk.fi, puh. 044 710 3435

Toteutusaika

1.8.2019–31.12.2021

Osatoteuttajat

DIAK (koordinaattori), Sataedu, WinNova

Tiivistelmä

Satakunnassa kehitetään kahden toisen asteen oppilaitoksen, kahden ammattikorkeakoulun sekä työpaikkojen edustajien yhteistyönä toimintamalleja, jotka edistävät opiskelijoiden valmistumista määräajassa ja työllistymistä. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hanke vastaa alueelliseen tarpeeseen sujuvoittaa maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten ja kv-tutkinto -opiskelijoiden opintojen loppuvaiheen ja työelämän välistä siirtymää.

Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajataustaisten, muiden koulutuksessa aliedustettujen ja kv-tutkinto -opiskelijoiden valmistumisen varmistaminen, työllistymisen edistäminen sekä työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen.

Hankkeen osatavoitteet ovat 1) Loppuvaiheen opintoja sujuvoitetaan ja varmistetaan valmistuminen määräajassa, 2) Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistäminen ja 3) Työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen.

Paluu

Hankkeen rahoittajat
Satakunnan ELY-keskus

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Projektipäällikkö
Tomi Kuusimäki, tomi.kuusimaki@samk.fi, 044 710 6113

Toteutusaika
1.2.2018–30.9.2018

Tiivistelmä

Idea ympäristötaiteen ja maaseudun välisen yhteistyön kehittämiseksi lähti liikkeelle tarpeesta nostaa esiin luonnon merkitystä kyläyhteisöille ja kylien osallisuuden kehittäminen.

Tavoitteena on laatia selvitys ympäristötaiteen soveltumisesta maaseudun kehittämiseen. Selvityksessä kartoitetaan rahoitusmahdollisuudet laajemmalle Pohjois-Satakunnassa tapahtuvalle monialaiselle ympäristötaiteen projektille. Selvityksen lähtökohtana on, että ympäristötaide toimii osana järven kunnostusprojektia, se voi olla osana alueen markkinointia sekä toimia alueen identiteettiä ja osallisuutta vahvistavana tekijänä.

Paluu-projekti kehittää maaseudun elinvoimaisuutta ja elämänlaatua paikallista kulttuuritarjontaa kehittämällä. Hankkeen toimintaperiaate perustuu osallistavaan yhteisöllisyyteen, jonka kautta nostetaan luonnon merkitystä alueen kehittämiseen ja paikallisen identiteetin vahvistamiseen. Paluu-hankkeen tavoitteena on luontoarvojen tunnistaminen, mikä omalta osaltaan tukee myös kestävän kehityksen periaatteita.

Selvityksen toimenpiteenä laaditaan suunnitelma Siikaisten Leppijärven ja Kankaanpään alueelle sijoittuvalle ympäristön, taiteen ja tekniikan yhdistävälle kokonaisuudelle. Selvityksessä kartoitetaan myös mahdolliset rahoituskanavat sekä alueen eri yhteisöjen sitoutuminen laajaan ympäristötaiteen ja alueen väliseen yhteistyöhön.

Konkreettisina toimina laaditaan Siikaisten Iso-Leppijärven ympäristöön sijoittuvan projektin luonnos ja rahoitussuunnitelma. Projektissa yhdistyy ympäristötaide ja järven kunnostamiseen liittyvät prosessit. Kankaanpään alueella selvitetään tarve, miten monialainen taide voi olla mukana alueen kehittämisessä erityisesti matkailullisesta näkökulmasta. Selvityksessä huomioidaan Geopark-kokonaisuus. Kolmantena toimenpiteenä selvitetään eri yhteisöjen kiinnostus osallistua konkreettiseen yhteistyöhön ja rahoitukseen.

Hankkeen rahoittaja:

Interreg Central Baltic , EU

Projektipäällikkö:

Minna Keinänen-Toivola, minna.keinanen-toivola(a)samk.fi, 044 710 3063

Hankkeen toteutusaika:

1.11.2016–31.12.2019

Hankkeen osatoteuttajat:

• SAMK (koordinaattori)
• Rauman kaupunki
• Sottungan kunta
• Kökar Havspaviljong AB
• Gävlen kunta
• Söderhamnin kunta

Kuvaus:

Nykyään pienvenesatamille on saaristossa haasteena erityisesti

1) turvallisen saapumisen, satamassa olon ja satamasta lähdön varmistaminen vaativissa olosuhteissa vähemmän kokeneiden veneilijöiden myötä

2) kestävän kehityksen mukaisten palvelujen puute ja

3) riittämättömät markkinointitoimenpiteet kussakin satamassa.

PortMate-projektissa näihin haasteisiin etsitään vastauksia yhdistämällä Rauma – Sottunga/Kökar – Gävle/Söderhamn -purjehduskolmio. Rauma ja Gävle ovat myös ystävyyskaupunkeja. Näillä alueilla on huikeaa potentiaalia tarjottavana vierailijoille niin luonnon kuin myös kaupunkiympäristön puolesta. Kolmion piensatamat tarvitsevat käytännön yhteistoimintaa parantaakseen paikallista ja alueellista liikkuvuutta kehittääkseen alueen turismia.

PortMate-projektin piensatamat ovat kuntien ja yksityisten yritysten omistuksessa. Käytännön toimia ovat 1) vuorovaikutteisen, nykyisiin järjestelmiin yhteensopivan, ICT-työkalun kehittäminen avustamaan veneilijöitä saapumaan ja lähtemään satamasta turvallisesti sekä takaamaan turvallisen satama-ajan

2) kestävät ja resurssitehokkaat investoinnit maalla, kuten aurinkopaneelit, sanitaatio ja wifi

3) piensatamaoperaattoreiden ja veneilijöiden lähentäminen tarvittavien palveluiden ja yhteistoiminnan          esimerkiksi markkinoinnin alueella.

PortMate-projekti takaa turvalliset, sopivat ”vihreät palvelut” ja yhteismarkkinointia piensatamille. Projektin parhaat käytänteet jaetaan muille Keskisen Itämeren alueen satamille ja veneilijöille ICT-työkalun ja erilaisten seminaarien avulla. Lopputulemana projektissa ovat parantuneet palvelut 19 pienvenesatamassa. 

Rauman veden laadun kehittäminen

Rahoittaja: Satakuntaliitto, AIKO-rahoitus

Toteutusaika: 1.11.2017­–31.10.2018

Projektipäällikkö: Martti Latva, martti.latva@samk.fi, 044 710 3060

Tiivistelmä

Puhdas vesi sekä siihen liittyvät kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmat ovat yksi tekijä kasvavassa biotaloudessa, joka on keskeinen osa Satakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa. Kehittyvä teollisuus on Rauman kaupungin alueelle elinehto ja Rauma onkin tunnettu erittäin vahvasta ja hyvinvoivasta teollisuudestaan. Siinä erittäin olennaisessa osassa on vettä käyttävä teollisuus. Perinteisesti Raumalla ollaan totuttu luotettavaan ja hyvään vesihuoltoon. Raumalla on kuitenkin viime aikoina havaittu ongelmia rakennusten vesijärjestelmien metalliosien kuten messinkiliittimien ja kuparisten vesiputkien pitkäaikaiskestävyydessä, minkä on havaittu liittyvän veden laatuun. Varsinkin uuden asuntotuotannon ja saneerattavien rakennuskohteiden kannalta veden laadun kehittäminen on tärkeää. Myös teollisuudelle veden laatu ja metallikomponenttien kestävyys ovat olennaisia tekijöitä. Kiinteistöjen osalta vaihtoedot tulevaisuuden korjauskustannusten välttämiseksi ovat muutoin omat käsittelylaitteet ja mahdollisesti kalliimpien materiaalien käyttö.

Rauman kaupungin kuten monen muun suomalaisen asuinalueen juomavesi/talousvesi on puhdistettua pintavettä. Pintavedessä on viime vuosikymmeninä tapahtunut ilmastonmuutoksen seurauksena laatumuutoksia mm. happamoitumisen ja kasvaneiden valumavesien mukana lisääntyneet epäpuhtaudet. Tämä luonnonvesien tilan heikkeneminen on tunnistettu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laatimassa trendiraportissa (2013), mihin myös Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmassa 2016 – 2018 viitataan. Pintaveden muutosten johdosta vedenkäsittelyltä ja siihen liittyviltä teknologioilta vaaditaan yhä enemmän puhdistuskykyä ja kapasiteettia. Keskeisin ongelma Suomessa on veden syövyttävyyden lisääntyminen ja tämä koskee Satakunnan alueella erityisesti Rauman veden laatua. Eri korroosiotyypeistä pistekorroosio on tyypillisin seuraus syövyttävyyteen vaikuttavien komponenttien lisääntymisestä vedessä. Syövyttävyyden vähentäminen vedenkäsittelyprosessilla ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

Tässä projektissa on tavoitteena löytää Rauman pintaveden käsittelyprosessista osaprosessit, joita säätämällä ja muuttamalla syövyttävyyttä saadaan alennettua tämänhetkisestä tilanteesta. Sen jälkeen testataan tarvittavat muutokset koeajoilla sekä analysoidaan ja arvioidaan tulokset. Kun testauksilla on löydetty paras vaste, otetaan muutetut analysointipaikat, kemikaalit, parametrit yms. käyttöön ja seurataan prosessia ja sen toimivuutta toimintavarmuuden varmistamiseksi. Käytännössä tarkoituksena on nopealla pilotointityyppisellä lähestymisellä monipuoliseen osaamiseen perustuvien kokeilujen kautta parantaa vedenkäsittelyprosessin toimintaa. Projektin toteuttaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER apunaan asiantuntijoita Rauman vedeltä. Suomessa on useita pintavesilaitoksia, joilla samanlaista kehitystarvetta. Aiemmin Nordic Innovation -rahoituksella tehdyssä pohjoismaisessa projektissa tunnistettiin Suomessa vesilaitoksia, joiden vesi oli syövyttävää. Vastaavanlaisia löytyy myös muista pohjoismaista. Olennaista on levittää tietoa tämän hankeen tuloksista mahdollisimman laajasti.

Hankkeen rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankkeen toteutusaika
1.2.2017 - 31.1.2019

Hankkeen projektipäällikkö
Vappu Salo, vappu.salo(a)samk.fi, 044 710 3823

Lyhennelmä
ReKey-hankkeessa kehitetään uudenlaista yhteistoimintamallia, joka vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia kansallisessa innovaatioekosysteemissä. Ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallilla pyritään vahvistamaan suomalaisen majoitus- ja ravitsemisalan palvelukehittämisosaamista ja siten kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulujen välistä vuorovaikutusta yhteistoimintamallin avulla. Kansallinen osaamisen vaihto, esimerkiksi yhteisen koulutustarjonnan tai opintopolkujen muodossa parantaa yhteistoimintaa koulutuksen ja elinkeinon sekä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten digitaalisten palvelujen hackathon kehitetään osallistavilla menetelmillä. Hankkeessa lisätään myös tietoisuutta eri ammattikorkeakoulujen kansainvälisistä tutkimuksesta ja yhteistyöstä. Restonomin profiilin nostaminen on tarpeen erityisesti tutkimus- ja kehittämistyön osalta. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaa tunnetaan elinkeinossa huonosti, esimerkiksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkimustyön osalta. Jatkuvuutta toiminnalle pyritään luomaan living lap -toimintamallin avulla.

Ristiinopiskelun kehittäminen

Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Koordinaattori: Tampereen yliopisto

Toteutusaika: 1.1.2017-31.12.2019

Projektipäällikkö: Anne Kärki, anne.karki@samk.fi, puh. 044 710 3471

Kuvaus:

Hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena on tukea korkeakoulujen yhteistyötä opetuksessa ja opiskelussa toteuttamalla järjestelmäriippumaton, valtakunnallinen ristiinopiskelumalli ja -järjestelmä. Lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan joustavan opintojen suorittamisen mahdollistavat tenttiakvaariot sähköiseen tenttimiseen.

Robocoast tutkimus- ja tuotekehityskeskus - Robocoast R&D Center

Hankkeen rahoittaja

Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma

Projektipäällikkö

Tutkimusjohtaja Petteri Pulkkinen
+358 44 710 3296

Toteutusaika

1.8.2018-31.12.2020

Kuvaus

Robocoast R&D Center – tutkimus ja tuotekehityskeskus – on automaation, robotiikan ja tekoälyn globaali T&K-alusta. Robocoast R&D Center tarjoaa monipuolisia tutkimus- ja tuotekehityspalveluja, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, startup- ja kasvupalveluita sekä kehitys- ja oppimisympäristöjä. Keskus tavoittelee myös kansainvälisiä asiakkaita ja tunnettuutta. Keskus on osa Satakunnan automaatioalan Robocoast-osaamiskeskittymään kuuluvien lähes sadan yrityksen verkostoa sekä EU:n Digital Innovation Hub -osaajaverkostoa.

Robocoast R&D Center on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin yksikön yhteinen hanke, jonka toimintaa tuetaan EAKR:n rahoituksella ja se on osa valtion kanssa toteutettavaa Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen liittyvää siltasopimusta. Hanke ja keskuksen toiminta linkittyvät Prizztechin sisarhankkeeseen yritysrajapinnan ja Robocoast-yritysverkoston kautta.

Keskuksen innovaatiotoiminnan ytimenä toimivat SAMKin ja TTY:n automaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvät hankkeet, yritysrajapinnassa toimivat tutkimus- ja tuotekehitystiimit, kansainväliset huippuosaajat sekä Robotiikka Akatemian ja Tekoäly Akatemian opiskelijat.

Robocoast R&D Centerin tavoitteena on:

• tukea alueen teknologiateollisuuden ja yritysten kasvua sekä luoda vahva pohja teolliselle digitalisaatiolle
• globaalin yhteiskäytöllisen tutkimusinfrastruktuurin luominen, korkealaatuisen tutkimuksen ja kansainvälisen tuotekehityksen tarjoaminen yritysten käyttöön
• automaatio-, robotiikka- ja tekoälyalan tunnettuuden yleinen lisääminen ja alan koulutuksen laadun kehittäminen
• paikallisen robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvän osaamispääoman rakentaminen ja vahvistaminen sekä osaavan työvoiman varmistaminen alueen yrityksiin
• tukea automaation, robotiikan ja tekoälyn startup-yritysten perustamista Yrityskiihdyttämön kautta

Satakunnan elintarviketeollisuuden TKI-toiminnan kehittäminen

Hankkeen rahoittaja

Pirkanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto

Toteutusaika

1.1.2018–31.5.2019

Projektipäällikkö

Martti Latva, martti.latva(at)samk.fi
puh. 044 7103060

Hankkeen osatoteuttajat

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tukea mikro- ja pk-yritysten osaamisen uudistamista kohti kiertotaloutta, resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä, sekä samalla rakentaa alueelle elintarviketeollisuuden liiketoimintaekosysteemiä.

Satakunnan erityispiirteet, energia- ja materiaali-intensiivisyys, tekevät siitä ainutlaatuisen kehittämisympäristön, kun siirrytään lineaaritaloudesta luonnonvaroja säästävään kiertotalouteen. Tavoitteena on, että kaikki tuotannossa käytettävät materiaalit kiertävät tehokkaasti, ja energia- sekä materiaalitalous ovat kokonaisoptimoituja. Uudet toimintatavat ja käytännöt, joita näin syntyy, ovat itsessään kasvun ja uuden liiketoiminnan lähteitä. Satakunta voi kehittyä valtakunnallisesti edelläkävijäksi kiertotalouden eteenpäin viejänä. Edelläkävijyys puolestaan vahvista Satakunnan elinvoimaisuutta.

Hankkeessa toteutettavissa työpaketeissa luodaan koulutuspilotteja yritysten tarpeista ja aiemmissa hankkeissa esille nousseiden asioiden pohjalta. Tavoitteena on pystyttää ja vakiinnuttaa kehittyvän alan vaatimuksia ja tarpeita seuraava kokonaisuus, joka lisää mm. kiertotalouden koulutusta ja neuvontaa elintarviketeollisuudelle. Lisäksi kartoitetaan hanketoimijoiden mahdollisuudet tuottaa tutkimus- ja innovaatiopalveluja Satakunnan elintarvikeyrityksille hyödyntäen toimijoiden kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tavoitteena on muodostaa uusia TKI-palvelukokonaisuuksia yhdistämällä eri toimijoiden osaamisalueita. Hankkeessa kootaan myös yhteen toimijoiden muissa hankkeissa keräämät tiedot yritysten sivuvirtojen hyödyntämisestä ja kehittämistarpeista. Tarvittaessa tehdään lisää haastatteluja esimerkiksi digitalisaation tarpeiden, mahdollisuuksien ja kyvykkyyden selvittämiseksi. Työpaketissa selvitetään myös kiertotalouteen suunnattua koulutustarjontaa. Samalla luodaan sisältöjä kiertotalouden tunnetuksi tekemiseksi.

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke II

Projektipäällikkö
Soile Vahela, soile.vahela(at)samk.fi, p. 044 710 3990

Aika 1.11.2015 – 30.9.2019

Tiivistelmä

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke 2  on tiedonvälityshanke, joka lisää maaseutumatkailussa toimivien tahojen välistä vuorovaikutusta, verkostoja ja kumppanuuksia sekä maaseudulla toimivien yritysten liiketoimintaosaamista siten, että maaseutumatkailu ja sen arvostus toimialana kasvaa edelleen maakunnassa.

Hanke toimii Satakunnan maaseutumatkailukentän yleisenä tiedonvälittäjänä, kentän kokoavana toimijana ja kehittämistoimenpiteiden koordinoijana.

Hankkeen tavoitteena on tiedotustoiminnan kautta edistää maaseutumatkailua elinkeinona, vahvistaa maaseutumatkailussa toimivien yrittäjien liiketoimintaosaamista ja verkostoitumista sekä tiivistää koko maaseutumatkailukentän kehittämistoimia päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteisen suunnan varmistamiseksi.

Hanke lisää tietoisuutta Satakunnan maaseutumatkailuyrityksistä ja tuotteista.

Lisäksi hanke toimii Visit Finlandin valtakunnallisten matkailun kehittämisohjelmien ja -strategioiden sekä valtakunnallisen maaseudun matkailun koordinointihankkeen maakunnallisena vastinparina tuoden valtakunnallista tietoa maakuntaan.

Hanke varmistaa Satakunnan maaseutumatkailun kehityksen etenemisen samansuuntaisesti sekä maakunnan sisällä että suhteessa muun valtakunnan kehitykseen.

Satakunnan matkailun kansainvälistymishanke

Hankkeen rahoittaja

Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika

01.01.2019 - 31.12.2021

Projektipäällikkö

Soile Vahela, soile.vahela(at)samk.fi, p. 044 710 3990

Tiivistelmä

Satakunnan matkailun kansainvälistymishanke on yhteistyöhanke, missä edistetään maaseutualueen pienten yritysten kansainvälistä kasvua, kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön sekä tiiviiseen kumppanuuteen kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle. Kansainvälisen matkailun kehittäminen etenee hankkeessa suunnitelmallisesti kohdemarkkinoiden valitsemisesta ja yritysten markkinatiedon lisäämisestä kansainvälisille markkinoille sopivien matkailupalvelujen kokoamisesta, sisältömarkkinointiin ja myynninedistämiseen sekä myyntiin.

Hankkeessa myös pyritään etsimään ja testaamaan uusia resurssitehokkaita ja innovatiivisia menetelmiä kohdemaiden markkinoiden saavuttamisessa, mutta käytetään myös perinteisiä menetelmiä messuista workshoppeihin sekä matkanjärjestäjä- ja mediavierailuihin.

Yhteistyöverkoston yrityksiä kannustetaan kasvuun ja kehittymiseen sekä sparrataan kannattavampaan yritystoimintaan ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Yrityksiä kannustetaan myös hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet yritysten toiminnassa. Hanke vahvistaa Satakunnan maaseudun vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä kansainvälisenä matkailukohteena.

Hankkeen tavoitteena on lisätä Satakuntaan suuntautuvaa kansainvälistä matkailua ja satakuntalaisten matkailun mikroyrittäjien kansainvälistymistä verkostomaisen toiminnan avulla.

Satakunnan matkailun kasvuhanke

Hankkeen rahoittaja

Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika

01.09.2019–31.12.2021

Projektipäällikkö

Soile Vahela, soile.vahela(at)samk.fi, p. 044 710 3990

Tiivistelmä

Satakunnan matkailun kasvuhanke on yhteistyöhanke, joka edistää osaltaan Satakunnan matkailun kasvuohjelman toteutumista, kehittää maakunnan maaseutumatkailutoimijoiden välisten teema- ja liiketoimintaverkostojen koontia, koordinointia ja ylläpitoa sekä kehittää maaseudulla toimivien toimijoiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeessa edistetään erityisesti kestäviä ruoka-, luonto-, hyvinvointi-, kulttuuriteemoja sekä matkailuyritysten digitalisoitumista. Hanke lisää ja tukee matkailun toimialan kasvua ja kehittymistä Satakunnassa. Hanke toimii maaseutumatkailukentän kokoavana toimijana ja kehittämistoimenpiteiden koordinoijana maakunnassa sekä edistää maaseutumatkailua elinkeinona. Hanke jalkauttaa valtakunnallisten matkailun kehittämisohjelmien kautta tulevan tiedon maakuntaan ja varmistaa Satakunnan maaseutumatkailun kehittymisen samansuuntaisena valtakunnan kehityksen kanssa. Hankkeen toiminta-alueena on Satakunnan maakunta ja kohderyhmänä maaseudulla sijaitsevat matkailualan toimijat: yritykset, yhteisöt, kehittäjät ja kunnat. Matkailupalvelun tarjoajia voivat olla muun muassa majoitus-, ravitsemis-, ohjelmapalvelu-, luonto-, hyvinvointi-, ruoka-, elintarvike tai kulttuurialan toimijoita. Hanke on avoin kaikille Satakunnan maaseutualueella toimiville matkailutoimijoille ja sen tulokset ovat kaikille jaettavissa.

Projektipäällikkö: Timo Kerminen

Toteutusaika: 1.2.2017-31.12.2019

Kuvaus:

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Satakunnan alueen profiloitumista robotiikan ja automaation vahvana osaajana sekä kansallisesti että kansainvälisellä tasolla. Profiilia vahvistetaan eri toimijoiden, muun muassa rahoittajien, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen, yhteistyöllä, jonka avulla Satakuntaan luodaan tulevaisuuteen katsova ja sitä luova strategia. Alueella toimii jo nyt vahva ja monipuolinen Robocoast-automaatioklusteri, jonka ansiosta eri toimijat voivat kohdata toisensa luontevasti ja ammentaa toistensa osaamisesta sekä resursseista.

Hankkeen tuloksena käynnistetään Satakunnan Ammattikorkeakouluun Robotiikka Akatemia, joka vahvistaa edelleen alueen robotiikan sekä automaation osaamista ja tutkimusta. Akatemian tavoitteena on lisätä tietoisuutta robotiikasta ja automaatiosta ihmisten ja yritysten parissa.

SataSport – Satakunnan korkeakoululiikunnan kehittämishanke

Hankkeen rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Projektipäällikkö: Kati Karinharju, kati.karinharju@samk.fi

Toteutusaika: 1.3.2018–31.12.2020

 Tiivistelmä

Hankkeen myötä Satakuntaan syntyy korkeakoululiikunnan ja -hyvinvoinnin brändi kattavine palveluineen. Kaikkien Satakunnan korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilökuntaan kuuluvien hyvinvoinnin tueksi luodaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia aktiivisen ja terveellisen elämäntavan edistämiseen ja ylläpitämiseen. Toimenpiteet koskevat Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin yliopistokeskuksen, Porin Diakonia ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen väkeä ja ne keskittyvät korkeakoulukaupunkeihin eli Poriin, Raumalle, Huittisiin ja Kankaanpäähän.       

Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu

Hankkeen rahoitus

Satakuntaliitto, AIKO-kokeiluraha

Projektipäällikkö

Jaana Ruoho, p. 044-7103825, jaana.ruoho@samk.fi

Projektisihteeri

Anu-Susanna Koskela, p. 044-710 3293, anu-susanna.koskela@samk.fi

Toteutusaika

1.11.2017-31.1.2019

Tiivistelmä

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu. Koulutuskokeilua varten luodaan innovatiivinen, rajat rikkova ja monialainen opetussuunnitelma osaamissisältöineen. Opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kestävän merellisen matkailun erikoistumismoduulia (20-25 op), joka voidaan ketterästi kytkeä osaksi tutkintokoulutusta moniin erilaisiin koulutusohjelmiin, ja josta voidaan irrottaa osia täydennys- ja yrityskoulutukseen. Koulutuskokeilua kehitetään palautteen perusteella ja tämä jatkuu hankkeen päätyttyä osana SAMKin tarjoamaa matkailun koulutusta. Hankkeen tuloksena syntyy näin ollen merellisen matkailun opetussuunnitelma osaamissisältöineen ja verkostoineen sekä tämän pilotointi palautteineen. Hanke tukee ennakoivaa rakennemuutosta Satakunnassa keskittymällä kasvavan sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin eli tässä yhteydessä merellisen matkailun osaamisen kehittämiseen. Lisääntyvän osaamisen kautta hanke edistää merellisen matkailun avaamiin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista sekä Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä matkailuliiketoiminnassa.

Koulutuskokeilun tärkeimmät toimenpiteet ovat

• Osaamistarpeiden selvittäminen
• Opetussuunnitelman kehittäminen koulutuskokeilua varten
• Koulutuskokeilun toteuttaminen ja kokemusten kerääminen
• Liittyminen alan kansainvälisiin verkostoihin.

Hankkeessa toimivat Jaana Ruoho ja Sanna-Mari Renfors matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmästä.

Skills4Growth: Sinisen ja vihreän kasvun edellyttämän osaamisen kehittäminen kansainvälisillä koulutushankkeilla

Hankkeen rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR
Projektipäällikkö: Sanna-Mari Renfors, +35844 710 3821, sanna-mari.renfors@samk.fi

Toteutusaika 1.3.2019 – 31.5.2019

Kuvaus

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Satakunnan kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa sinisen ja vihreän kasvun edellyttämän osaamisen kehittämiseksi eurooppalaisessa yhteistyössä. Käytännössä tämä toteutetaan kokoamalla eurooppalaisia konsortioita, joiden kanssa valmistellaan pääasiassa Erasmus + -koulutushankkeita liittyen siniseen ja vihreään kasvuun. Haettava Erasmus + hanke on jatkumo Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) aihealueen koulutuksen aikaisemmin toteuttamille ja käynnissä oleville kehittämishankkeille erityisesti Itämeren alueella, mutta myös Suomessa ja Satakunnassa.

Hankkeessa 1) alustavia kansainvälisten hankkeiden ideoita täsmennetään partnerihakua varten, 2) etsitään partnerit ja muodostetaan potentiaalisista korkeakouluista ja muista mahdollisista organisaatioista konsortio, 3) konsortion kanssa valmistellaan ideapaperia eteenpäin hankehauksi sähköisiä työvälineitä käyttäen, pidetään konsortiokokous, 4) jätetään hankehakemus ensisijaisesti Erasmus + ohjelman rahoitushakuun keväällä 2020 ja 5) luodaan jatkosuunnitelmat kansainvälisen yhteistyön jatkamiseksi ja hankeideoiden eteenpäin viemiseksi. Toimenpiteet raportoidaan hankkeen tuloksena syntyvässä selvityksessä.

SME Aisle

Exports of clusters of Central Baltic economic strengths shipbuilding, maritime, renewable energy, automation and ICT to Namibia as a stable point of entry to the Southern African markets

Financier: EU

Programme: Interreg Central Baltic

Duration: 01.03.2018-31.08.2021

Project manager: Minna Keinänen-Toivola, +358 44 710 3063, minna.keinanen-toivola(a)samk.fi

Lead partner:

Satakunta University of Applied Sciences, Finland

Partners:

Prizztech Oy, Finland

Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia

Association of Mechanical Engineering and Metalworking Industries of Latvia, Latvia

Tallinn University of Technology, Estonia

Associated partners:

Satakunta Chamber of Commerce, Finland

Swedish Windpower Association, Sweden

Abstract:

SME Aisle: Exports of clusters of Central Baltic economic strengths shipbuilding, maritime, renewable energy, automation and ICT to Namibia as a stable point of entry to the Southern African markets.

Central Baltic region companies in Finland (incl. Åland), Estonia, Latvia, Sweden have strong competences for maritime cluster (shipbuilding, maritime & logistics, renewable energy, automation, ICT). However, many CB companies are too small alone and expertize is very limited/scattered for export activities on fast growing Southern African market (62% of global population in Africa by 2050). The customers expect concept solutions for products and services. There are vast export possibilities for an adaptable, scalable product and services concept for CB region companies as clusters to these markets. Main objective is to achieve sales to CB’s SME’s with joint concept using Namibia as a safe entry point to coastal Southern African countries (e.g. South Africa, Angola, Mozambique). All SME Aisle partners are already operating actively within safe, smart and environmentally friendly maritime cluster to promote export from Finland, Latvia, Estonia and Sweden. The project activities are detailed market analysis and feasibility study, development and adaptation of concept products and services with capacity building of 20 selected pilot companies from CB. Min. 15 companies have achieved sales in Southern African countries by the end of the project.

http://smarturbanbusiness.samk.fi/smeaisle/

Hanke toteutetaan terveyden edistämisen määrärahalla

Hankkeen projektipäällikkö
Marjo Keckman, 044 710 3866, marjo.keckman@samk.fi

Hankkeen projektityöntekijät
Satu Vaininen, 044 710 3865, satu.vaininen@samk.fi
Reetta-Kaisa Kuusiluoma, 044 710 3929, reetta-kaisa.kuusiluoma@samk.fi

Hankkeen toteutusaika 1.1.2018-31.10.2020

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto

Hankkeen tarkoitus ja tavoite:

Hankkeen päämääränä on SomeBody®-menetelmän käytön vakiinnuttamisen kautta edistää lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hyvinvointia ja edistää tätä kautta lasten ja nuorten kokemaa osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lasten ja nuorten kehotietoisuutta, tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja ja syömisen taitoja kokonaisvaltaisesti ja tietoisesti heidän omissa toimintaympäristöissään edistämällä on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten mielenterveyden parantumiseen, mikä lisää kykyä toimia vertaissuhteissa, hyödyntää oppimispotentiaali ja kehittyä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Näiden vaikutusten aikaansaamiseksi hankkeen päämääränä on saada SomeBodyn® ja PerheSomeBodyn sisältöjen kokemisen mahdollisuus kunnissa mahdollisimman monelle lapselle, nuorelle ja perheelle. SomeBody-menetelmää on siten edelleen kehitettävä, tutkittava, levitettävä ja juurrutettava, jotta siitä muodostuu luonteva osa kunnissa toteutettavaa ehkäisevää hyvinvointi- ja terveyden edistämistyötä.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. SomeBody-toimintamallissa on mahdollista kohdentaa SomeBody®-menetelmää ennaltaehkäisevänä työnä mm. tiettyyn ikäluokkaan tai erityisen tuen tarpeessa oleville.

Hankkeen rahoittaja        Opetus- ja kulttuuriministeriö

Koordinaattori                 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

SAMK projektipäällikkö  Heli Lepistö heli.lepistö@samk.fi

Toteutusaika                   1.3.2018 – 31.12.2020

Tiivistelmä

SOTE-PEDA 24/7-hanke tarjoaa uuden ratkaisun monialaiselle sote-osaamiselle. Siinä kehitetään sote-alan korkeakoulutukseen tulevaisuuden digi-sote osaamisen määrittelyt ja luodaan kansalliselle korkeakouluverkostolle yhteisiä digi-sote-opintoja, pedagogisia ratkaisuja, osaamismerkkijärjestelmä ja oppimisympäristöjä. Hanke vastaa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan korkeakoulujen kehittämisohjelman mukaisiin tavoitteisiin kehittää Sote-alan käytänteisiin ja toimintaympäristöön uutta osaamista.

SOTETIE – Tiekartta sote-ammattilaisen jatkuvan oppimisen toteuttamiseen

Hankkeen rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto/Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus

Projektipäällikkö
Tapio Myllymaa, tapio.myllymaa@samk.fi, 044 710 3737

Asiantuntija
Andrew Sirkka, andrew.sirkka@samk.fi, 044 710 3862

Toteutusaika
1.1.2019-31.12.2021

Hankkeen osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu, pääkoordinaattori, ks. lisää
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola
Yrkeshögskolan Arcada
Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi / Yrkeshögskolan
Novia

Kuvaus

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) –hanke käynnistyi syyskuussa ja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hankkeessa kehitetään sähköinen tiekartta, joka tekee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksen tarpeen arvioinnin ja opintojen löytämisen nopeaksi ja helpoksi.

SOTETIE -hanke vastaa sosiaali- ja terveysalan muuttuvaan osaamistarpeeseen, jonka taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja asiakkaiden palveluntarpeen muutos. Tähän muutokseen vaikuttavat mm. digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja niukkenevat resurssit.

Hankkeeessa on mukana 15 korkeakoulua eri puolilta Suomea. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat työelämän organisaatiot, jotka edustavat laajasti sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia.

Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille joustavaa työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli, sähköinen tiekartta. Tiekartan avulla ammattilaisten osaamisen päivittäminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin tulee helpoksi ja joustavaksi. Tiekartan avulla osaamista pystytään arvioimaan ammattilaisen, työyhteisön ja organisaation tasolla sekä verkko-opintotarjontaa löytämään ja opintoja toteuttamaan sujuvasti.

Sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisen rinnalla hankkeessa parannetaan myös palvelujen asiakaslähtöisyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjauksen osaamiseen liittyvää arviointia ja koulutusta. Lisäksi tulevaisuuden laajentuvien ja uudistuvien tehtävänkuvien edellyttämään erikoisosaamiseen vastataan luomalla uudenlainen malli työelämälähtöisten erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi.

STEP-C 

Satakuntalaisen innovaatiotoiminnan keskittymä

Rahoittaja: Pirkanmaan liitto

EU-rahoitusohjelma: EAKR

Projektipäällikkö

Markku Paukkunen

+358 44 701 3152

Toteutus: 2016–2017

Hanke synnyttää Changzhouhun Kiinaan suomalaisten korkeakoulujen tutkimusosaamisen tukemana suomalaisen innovaatiotoiminnan keskittymän.

STEP-C luo uuden toimintatavan, joka on läheisessä vuorovaikutuksessa Finpron ja Team Finlandin kanssa.

Korkeakoulujen ja yritysten välille syntyy konkreettista tutkimusyhteistyötä ja yrityksille liiketoimintaa Kiinaan.

Korkeakoulut ja yritykset saavat osaamisen ja tiedon siirron sekä verkostojen kehittämisen kautta hankkeelta

• Kiina-tietoutta, sparrausta ja lisävalmiutta kansainvälistymiseen
• valmiit kontaktit kohdealueilla Kiinassa ja kiinalaisten henkilöiden tuen yhteydenpitoon
• vahvan tuen kansainvälisen toiminnan aloitukseen (tilat, asiakashankinnan tuki, tutkimustuki yms).

Hanke tarjoaa yrityksille poikkeuksellisen ja ainutlaatuisen väylän Kiinan markkinoille. Verkostossa on suomalaisia ja kiinalaisia kv-asiantuntijoita, suomalaisia ja kiinalaisia korkeakouluja sekä Kiinan alueviranomaisia.

Yhteistyön tuloksena Changzhouhun syntyy ”Finnish Technology Showroom”, jossa voidaan esitellä suomalaisia kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Showroomin yhteydessä ovat korkeakoulujen tutkimustilat.

Svebinar

Hankkeen rahoittaja
Nordplus

Projektipäällikkö
Mari Linna, mari.linna@samk.fi, 0447103472

Toteutusaika
1.10.2017 - 28.2.2020

Hankkeen osatoteuttajat

Oulu University of Applied Sciences

Latvian Academy of Culture

University of Dalarna

Kuvaus

I Nordplusprojektet Svebinar ingår fem institutioner i tre olika länder. Huvudsyftena för projektet är att

öka studenternas muntliga kunskaper och färdigheter i svenska, att utveckla ett undervisningsmaterial
lämpligt att använda i onlineundervisning men även i traditionell klassrumsundervisning samt att utveckla
nätbaserad undervisning och alternativa arbetssätt som ger mer ansvar åt den enskilde språkinläraren
och större frihet i fråga om val av studieplats och studietid.

Talousveden syövyttävyys

Tutkimusprojektin käynnistäjät
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, sosiaali- ja terveysministeriö, vesilaitokset 6 kpl

Hankkeen vastuullinen toteuttaja
SAMK / Vesi-Instituutti WANDER

Projektipäällikkö
Martti Latva, martti.latva@samk.fi, puh 044 710 3060

Mukana työryhmässä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Toteutusaika
10/2018 – 6/2021

Tiivistelmä

Suomessa on viime aikoina ollut julkisuudessa esillä useita vuotovahinkoja kiinteistön kupariputkien ennenaikaisen syöpymisen vuoksi. Vaurioiden syitä ei ole monissa tapauksissa pystytty yksikäsitteisesti selvittämään. Toimitettu talousvesi täyttää lähes poikkeuksetta lainsäädännössä veden syövyttävyyden kontrolloimiseksi asetetut laatutavoitteet. Tyypillisiä tekijöitä, joilla on vaikutusta talousveden syövyttävyyteen, ovat mm. pH, alkaliteetti, kalsium, sulfaatti ja kloridi. Silikaatilla on myös todennäköisesti vaikutusta, mutta sen merkityksestä tarvitaan lisää tietoa.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston, sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuuden vesihuoltolaitoksen käynnistämässä tutkimusprojektissa kootaan tietoa talousveden syövyttävyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä muista erityisesti kupariputkien syöpymiseen vaikuttavista seikoista. Lisäksi selvitetään pilot-kokeiden avulla kiinteistöjen kuparisten vesijohtojen syöpymiseen Suomen olosuhteissa vaikuttavia tekijöitä. Pilot-kokeet tehdään vesilaitosten verkostoon liitetyllä kiinteistön kupariputkiverkostoa simuloivalla pilot-verkostolla, jossa talousveden virtaus vastaa kiinteistön verkostoa. Tyypillisesti korroosiota on havaittu eniten lämpimän veden sekä lämpimän veden kierron putkistoissa. Tästä syystä tutkimuksia tehdään sekä kylmässä että lämpimässä vedessä. Pilot-kokeilla pyritään selvittämään verkoston käyttöönoton ja talousveden laadun vaikutusta kupariputkien korroosioon puolen vuoden, yhden vuoden ja kahden vuoden käytön jälkeen.

Projektin tulosten perusteella laaditaan hyvien toimintatapojen kuvaus kiinteistöjen metallisten vesijohtojen syöpymisen ehkäisemiseksi sekä päivitetty ohje talousveden syövyttävyyden arviointiin.

Vesi-Instituutti WANDER vastaa projektin käytännön toteuttamisesta. Työryhmässä on mukana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tutkimusprojekti päättyy 31.6.2021.

Tekoälystä Satakunnan menestystekijä

Hankkeen rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma

Projektipäällikkö: Juho Salli, +35844 710 3329, juho.o.salli@samk.fi

Muut toteuttajat: Prizztech (katja.ojakoski@prizz.fi)

Toteutusaika 1.1.2018 – 31.12.2019

Kuvaus

Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan keskeinen osa kehittyneitä robotiikkaratkaisuja mutta ennen kaikkea tekoälyä soveltavien ja hyödyntävien palveluiden ja tuotteiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Vuonna 2014 tekoälyyn investointiin yli 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria mutta jo vuoteen 2020 mennessä markkinan ennustetaan kasvavan jopa 70 miljardiin dollariin (Reinhardt 2015). Accenture ennusti lokakuussa 2016, että ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä tekoälyyn perustuvia ratkaisuja liiketoiminnassa, voidaan työn tuottavuutta lisätä jopa 36 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

Hankkeen tavoitteena on tehdä tekoälystä uusi kivijalka, jolla vahvistetaan automaatiota ja robotiikkaa Satakunnan menestystekijänä. Tämä tavoite saavutetaan hankkeessa seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta:

1. kootaan toimialakohtaiset työryhmät paikallisista edelläkävijäyrityksistä, jotka näkevät tekoälyn soveltamisen oman liiketoiminnassaan strategisena menestystekijänä tulevaisuudessa
2. tunnistetaan toimialakohtaisten työryhmien ja taustatutkimusten kautta ne toimialakohtaiset tarpeet ja mahdolliset puutteet satakuntalaisessa T&K -ympäristössä, mitkä pitää ratkaista, jotta yritykset voivat ottaa tekoälyn liiketoimintansa strategiseksi menestystekijäksi.
3. suunnitellaan tiekartat, joilla edellä tunnistetut tarpeet ja puutteet voidaan ratkaista Satakunnan korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusympäristössä
4. testataan kerättyjä havaintoja toteuttamalla 2-4 tekoälypilottia
5. laaditaan tietopaketti yrityksille ja julkisille organisaatioille tekoälyn soveltamisesta ja tekoälyalustojen hankkimisesta

Hankkeen tulokset mahdollistavat, että Satakunnan korkeakoulut muodostavat seuraavan 1-3 vuoden aikana kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostavan tekoälysovellusten koulutus- ja tutkimusympäristön (Robocoast AI). Lisäksi Satakunta on profiloitunut Suomen kärkimaakunnaksi niin robotiikkaratkaisujen kuin myös uusien tekoälykonseptien kehittäjänä.

Hankkeen rahoittaja
Leader Joutsenten Reitti, Leader Pyhäjärviseutu

Hankkeen toteutusaika
01.03.2018 - 30.01.2019

Projektipäällikkö
Hannele Lehtinen, hannele.lehtinen(a)samk.fi, 044 710 3117

Yhteyshenkilö (Säkylä): Päivi Åberg, apulaisrehtori, Säkylän kansalaisopisto, Säkylän kunta, paivi.aberg(a)sakyla.f, 044 5171023,

Projektisihteeri
Minna Jaakkola, minna.jaakkola(a)samk.fi, 044 710 3978)

Tiivistelmä

Digiä, roboa ja peliä nuorille (15-19 v)

Digitaalisuus muuttaa toimintaympäristöämme nopealla tahdilla ja kokonainen toimiala voi hetkessä muuttaa muotoaan. Muutos koskee kaikkia toimialoja. Esimerkiksi maaseudun kivijalkamyymälät kilpailevat tuotteistaan globaalin verkkokaupan kanssa tai menestyksen eväät omaavalla robotiikka-alan yritykseltä puuttuu osaajia. Kun vielä nuoret käyttävät aikaansa yhä enemmän digitaalisten palveluiden, pelien ja eri pelillistämisen keinojen parissa ja ottavat ne rohkeasti osaksi arkeaan, niin on hyödyllistä törmäyttää nämä kaksi ryhmää keskenään— tämä on TheGame-hankkeen idea.

Hankkeessa Huittisten ja Säkylän alueiden toisen asteen opiskelijat sekä digi-, robotiikka- ja pelialan yritykset tutustuvat toisiinsa Road trip-tyyppisen opintokokonaisuuden kautta. Nuoret pääsevät tutustumaan aitoihin teknologiaympäristöihin yrityksissä ja kuulemaan alan tuoreimmat uutiset samalla, kun yritykset saavat tutustua nuorten kulutuskäyttäytymiseen. Yritysvierailuilla nuorille tarjotaan yritysesittelyjen lisäksi opastusta ja esimerkkejä digimarkkinoinnista, start-up-yrityksistä, verkkokaupan ja digiyrityksen perustamisesta, pelialasta busineksena, robotiikasta sekä alan koulutusmahdollisuuksista. Opintokokonaisuuteen sisältyy myös nuorten suunnittelema digicase, joista parhaat palkitaan tammikuussa pidettävässä päätöstilaisuudessa rahastipendein (Huittisten Säästöpankki).

SAMK toteuttaa projektin yhdessä Säkylän kansalaisopiston kanssa Huittisten ja Säkylän alueilla. Toteuttamiseen osallistuvat lisäksi Säkylän kunta, Huittisten kaupunki, Lauttakylän lukio, Säkylän seudun lukio, Sastamalan kuntayhtymä, Säkylän ja Huittisten alueen yrittäjät sekä Huittisten Säästöpankki.

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete - kompetens - karriär)

Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toteutusaika (SAMK)
1.4.2017 - 31.8.2019

Projektipäällikkö
Eeva-Leena Forma, eeva-leena.forma@samk.fi, 044 710 3252

Lyhennelmä

Toteemi on 18 korkeakoulun yhteinen työelämäläheisen korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat niihin korkeakoulutuksen haasteisiin, jotka johtavat korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen pitkittymiseen ja ongelmiin kiinnittyä työelämään ja työllistyä. Haasteet ovat sekä korkeakoulun sisäisiä (opetus- ja ohjauskäytännöt) että korkeakoulun muuttuvista toimintaympäristöistä kumpuavia (työn muutos, digitalisaatio, globalisaatio).

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toteutettu tutkintouudistus, jossa koulutusalat ylittävä AMK-tasoinen osaaminen on tunnistettu koulutusalat ylittävässä prosessissa. Tuloksena ovat AMK-tutkinnoille yhteisten ja koulutusaloja yhdistävien osaamisten tuotteistetut kuvaukset, jotka tulevat voimaan syksyllä 2017 uusissa opetussuunnitelmissa. Tutkintojen kehittämisen uudistusprosessissa on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi kehittää pysyväluonteinen, jatkuvuuden takaava toimintamalli, jossa koulutettava osaaminen liittyy kiinteästi työelämän osaamistarpeeseen, kehittyy sen mukana ja sitä tukien yhteistyötä tekemällä.

Työelämäläheisyys opinnoissa edellyttää korkeakouluopettajien sitoutumista sen toteuttamiseen. Opettajat ja korkeakoulu tarvitsevat työnsä tueksi uudenlaista toimintamallia, jolla työelämän kanssa tehtävää yhteistä työtä ja opiskelijalähtöistä opetusta kehitetään ja toteutetaan.

SAMKin Toteemi-osahankkeessa on tavoitteena
- opiskelijalähtöinen ja joustavan etenemisen opinnoissa tarjoava korkeakoulutus
- alakohtaisen työllistymisen tukeminen
- opettajien työelämäyhteyksien lisääminen ja työelämäosaamisen kehittyminen
- korkeakoulupedagogiikan ja oppimisen toimintaympäristökäsityksen uudistaminen

Hankkeessa
- parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja edistetään opiskelijoiden, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin yhdenvertaisuutta.
- kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opintojen esteettömyyttä, kehitetään henkilöstön osaamista
- uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
oppimisessa ja koulutustarjonnassa)
- vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia.

Toteutustapa
Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyöhön liittyvänä osahankkeena. Kehittäminen tapahtuu osaajapooleissa, joihin nimetään vastaavat kehittäjät. Hanketta koordinoi SAMKin opetuksen kehittämispalvelut.

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (alueellinen ESR, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)

Toteutusaika: 1.9.2017 – 31.3.2020

Projektipäällikkö: Minna Kahala, minna.kahala@samk.fi, 0447103129

Muut toteuttajat: Euran kunta, Lasten ja nuorten Kilpi, Porin kaupungin psykososiaaliset palvelut, Sataedu, Tukiranka ry

Kuvaus:

TUKEE! -hankkeen lähtökohtana on aktivoida 16-25 -vuotiaita nuoria (erityisesti kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevia nuoria sekä neuropsykiatrisia pulmia omaavia nuoria) palveluiden kehittämiseen. Keskeisenä työotteena on nuorten osallistaminen aidosti monialaisten ja jalkautuvien palveluiden kehittämiseen sekä käynnistämiseen. Tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja nuorten arjessa pärjäämisen tueksi.

Hankkeessa tavoitellaan toimintakulttuurin muutosta ja jaettua asiantuntijuutta; osaamisen ja kokemuksen jakamista nuorelta nuorelle, nuorelta ammattilaiselle, ammattilaiselta ammattilaiselle ja ammattilaiselta nuorelle. Kohderyhmän nuoret ovat tasavertaisessa asemassa muiden toimijoiden kanssa suunniteltaessa ja kehitettäessä heidän tarpeitaan palvelevia työmuotoja- ja tapoja.

Hankkeen tavoitteena on myös monialaisen yhteistyön laajentaminen perinteistä kunta- erikoissairaanhoito -sektoria laajemmalle, jolloin toimijoiden joukkoon saadaan kattavampi osuus alueen palveluntuottajista ja -tarjoajista. Samalla luodaan perustaa sellaiselle palvelujärjestelmälle, jossa nuoren osallisuus ja valinnanvapaus ovat aiempaa suuremmassa roolissa – eri ihmisille kun sopivat erilaiset palvelut ja työmuodot. Monialaista työotetta tukemalla ja toimintaa vakiinnuttamalla lisätään toimijoiden tietoisuutta toistensa tekemästä työstä sekä arvostusta yhteistä työtä kohtaan. Myös ammattilaisten rohkeus toimia nuorten omissa arkiympäristöissä, kuten koulussa, kotona ja harrastusten parissa, vahvistuu.

Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä 1) luodaan ja käynnistetään monialainen, sektorirajat ylittävä yhteistyöfoorumi, 2) toteutetaan elämyksellisyyteen, kokemuksellisuuteen ja näyttöön perustuviin työmenetelmiin pohjautuvia työpajoja, jossa kohderyhmän nuoret yhdessä ammattilaisten kanssa kehittävät, mallintavat ja pilotoivat uusia työmuotoja nuorten omaan kasvuympäristöön, 3) toteutetaan sektorirajat ylittävää mentorointia ja työnohjausta, 4) käynnistetään Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttamaa ”koutsausta” eli henkilökohtaista tukea kohderyhmän nuorten arjessa, niissä ympäristöissä ja tilanteissa, jotka ovat heille haasteellisia.

Näiden toimenpiteiden tuloksena nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu ja mielenterveydelliset ongelmat vähenevät sekä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ammattitaito mielenterveydellisten haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa lisääntyy. Tätä kautta nuorten sosiaalinen osallisuus vahvistuu ja yhä useampi nuori tulee autetuksi.

Hankkeen rahoittaja

Pirkanmaan liitto/Euroopan aluekehitysrahasto EAKR

Projektipäällikkö

Anu Holm, anu.holm@samk.fi 044 710 3148

Toteutusaika

1.1.2019–31.12.2021

Tiivistelmä

Teollisuudessa ja palvelusektorilla on käynnissä massiivinen tuotteisiin ja palveluihin liittyvä digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto. Tulevaisuuden sairaalassa tulee vääjäämättä olemaan mittava digitaalinen palvelujärjestelmä. Tulevaisuuden sairaalassa ei ole uusia seiniä, vaan ennemminkin uusia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja, joilla hoidon painopistettä siirretään sairaalasta koti- ja avohoitoon.

Kyse on teknologian mahdollistamasta ihmisten käyttäytymisen muutoksesta, joka koskee kaikkia palveluja, myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämän kehityksen tueksi Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeessa käynnistetään tulevaisuuden sairaalan innovaatioalusta, jossa pilotoidaan, kokeillaan, testataan ja demonstroidaan digitaalisen palvelujärjestelmän komponentteja.

Hankkeen keskeisin uutuusarvo on ainutlaatuinen eri toimijat huomioiva tapa, jolla mahdollistetaan teknologisten innovaatioiden soveltaminen ja testaaminen kliinisessä ympäristössä, ensimmäistä kertaa pysyvänä mallina myös Satakunnassa. Vastaava toiminta on Suomessa keskittynyt lähinnä yliopistollisiin sairaaloihin. Hankkeen ajatuksena on parantaa valtakunnallisia konsepteja ja ketteröittää niitä erityisesti Satakunnan edullisen koon mahdollistamana. Satakunnassa on erityisen laaja robotiikan, tekoälyn ja data-analytiikan toimijoiden verkosto, jonka tietotaitoa hankkeessa hyödynnetään terveydenhuollon ja kansalaisen hyvinvoinnin tarpeisiin.

Työpeili

Rahoittaja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankeaika 1.8.2017-31.7.2020

Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa, 044 710 3662

Tiivistelmä
ESR-rahoitteisessa Työpeili-hankkeessa kehitetään uudenlainen vertaisuuden voimaan pohjautuva ryhmäyrityspalvelu – Työpeili-ryhmät. Ryhmät suunnataan mikro- ja pk-yrityksille, näiden omistajille ja avainhenkilöille. Niissä saa tukea arjen muutoksiin ja rohkaisua tarttua aikamme haasteisiin. Kokemusten jakaminen tuo jaksamista ja tietoa. Ryhmätapaamisiin sisältyy asiantuntijaosuuksia, joiden puitteissa konkreettisia uudistuksia viedään yritysten arjen käytäntöihin. Hyvinvoinnin paraneminen antaa tilaa myös ennakkoluulottomiin kokeiluihin. Työpeili-hankkeen seminaariosuudet tukevat yritysten muutosjoustavuutta eli resilienssiä. Yhteisistä tilaisuuksista saa virikkeitä ryhmissä tapahtuvaan reflektoivaan oppimiseen. Erityisen huomion Työpeili-hankkeessa saavat sote-alan pienet palveluntuottajat. Historiallisen suuren sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti pk-sektorille.

Nettisivut

Täsmätäydennyskoulutus robotiikkaan ja tekoälyyn

Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toteutusaika: 1.1.2018-31.12.2020

Lisätietoja: Petteri Pulkkinen, petteri.pulkkinen@samk.fi, puh. 044 710 3296

Kuvaus:

Robotiikan ja tekoälyn täsmätäydennyskoulutuksella pyritään nostamaan teknologia-alan korkeakoulutettujen osaamistasoa vastaamaan yritysten rekrytointitarpeisiin. Koulutus toteutetaan yhteistyössä rekrytointi- ja osaamishaasteita omaavien yritysten, Satakunnan ELY-keskuksen, alueen kaupunkien, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Uutta avointa energiaa

Hankkeen rahoittaja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ESR

Hankkeen kesto
1.8.2015 - 30.7.2018

Projektipäällikkö
Marko Kukka, marko.kukka(a)samk.fi, 044 710 3185

Hankkeesta tarkemmin nettisivulla uusiavoinenergia.fi

Vedenlaadun vaikutuksen messinkikomponentteihin ja muoviputkimateriaaleihin: Case Rauma

Projektipäällikkö
Martti Latva

Projektisihteeri
Päivi Tammela

Projekti voimassaolo
1.12.2015 - 30.12.2017

Vesi- ja jätehuollon kiertotalous (WWW&CE-hanke)

Management and Technologies of Water, Waste Water, Waste and Circular Economy (WWW&CE)

Hankkeen rahoittaja Erasmus+ Programme, KA2: Cooperation for innovation and the exchange of good practices – Sector Skills Alliance

Projektipäällikkö Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Hankkeen osatoteuttajat

Koordinaattori: Hanse Parlament, Germany

Partnerit:

• Panevėžys Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Lithuania
• Vilnius Gediminas Technical University Lithuania
• Vilnius Builders Training Center, Lithuania
• Hungarian Association of Craftsmen´s Corporations, Hungary
• Kontiki Vocational Center, Hungary
• Chamber of Craftmanship and Enterprise in Białystok, Poland
• Białystok Foundation of Professional Training, Poland
• Wirtschafts Förderungs Institut of the Steinmark Chamber of Commerce, Austria
• Nordic Forum of Crafts, Norway
• Satakunta University of Applied Sciences, Finland

Lyhennelmä

Ympäristöasiat ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi yritysten toimintoja. Paitsi velvollisuuksia ja vastuita ympäristö kysymysten korostuminen voi tuoda Pk-sektorille myös lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Saadakseen osansa kasvavista ympäristöteknologian ja kiertotalouden markkinoista Pk-yritysten tulisi pystyä kehittämään innovaatiokykyjään ja alan osaamistaan niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Hankkeen tavoitteena on lisätä pätevien ammattilaisten määrää ja vahvistaa Pk-yritysten kilpailukykyä vesi- jätevesi-, jäte- ja kiertotaloussektoreilla.

Hanke pyrkii lisäämään Pk-yritysten, järjestöjen korkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä veden, jäteveden ja jätteiden käsittelyyn liittyvien menetelmien ja teknologioiden kehittämisessä ja kiertotalouden edistämisessä. Alan toimijoiden yhteiset osaamiskeskittymät voivat auttaa erityisesti Pk-yrityksiä soveltuvien teknologioiden ja menetelmien tutkimuksessa, kehityksessä ja käyttöönoton tuessa sekä Pk-sektorin innovaatioiden edistämistä tukevan koulutuksen ja tutkintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vesi-, jäte- ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen keskittyvien ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen sekä elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä muodostamien osaamiskeskittymien kehittäminen on yksi tämän hankkeen keskeisiä toimia. Keskittymien muodostamisen lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään erilaisia koulutusohjelmia, joissa yhdistyvät ammatillinen ja teoreettinen osaaminen.

Ohjelman kohderyhminä ovat ympäristösektorilla toimivat Pk-yritykset, ammattiin opiskelevat nuoret, Pk-yritysten omistajat ja työntekijät, muiden alojen ammattitaitoiset työntekijät ja työkokemusta omaavat työttömät, opiskelijat, ammatillisten oppilaitosten opettajat, yritysten kouluttajat ja opettajat ammatillisessa jatkokoulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa.

Visio- ja teknologiajalostamo (VTR)

Hankkeen rahoittaja
Pirkanmaan liitto

Projektipäällikkö
Sari Merilampi, sari.merilampi@samk.fi, 044 710 3171

Toteutusaika
1.4.2018 – 30.9.2020

Tiivistelmä

Vision and Technology Refinery – VTR -hankkeen tavoitteena on yhdistää tulevaisuuden uudistuksiin tähtäävien teknologia-alueiden osaamiset ja verkostot, tarjota tarvittavat työkalut ja osaamista sekä edistää entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten liiketoiminnan uudistamista ja uusien liiketoiminta-mahdollisuuksien syntymistä.  VTR-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden yritys-erehdys-kehittämiselle, jossa tavoite on selvä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tulee kokeilla ja jalostaa erilaisia teknologiayhdistelmiä ja soveltaa maailmalta haettua tietoa. Tämä toimintamalli edesauttaa tutkitusti innovaatioiden syntymistä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien (automaatio, hyvinvointia edistävät teknologiat ja älykkäät energiaratkaisut) välinen tiivis yhteistyö synnyttää monialaista osaamista, jossa asiantuntijoiden jatkuva vuorovaikutus mahdollistaa nopeat kokeilut ja ”out of the box” ajattelun. Tutkimusryhmien verkostot mahdollistavat myös yritysten välisten ja toimialarajat ylittävien kumppanuuksien syntymisen. Tätä kautta hanke paljastaa teknologiaosaamiselle uudenlaisia käyttökohteita, sekä visualisoi näihin kohteisiin soveltuvia ratkaisuja (innovaatioaihiot).

Hanke tuottaa laaja-alaiseen, poikkitieteelliseen osaamiseen ja uusimpaan teknologiatietoon perustuvia tarveperusteisia demoja, jotka toimivat teknologian mahdollisuuksien visualisoijina. Demot voivat tähdätä niin yrityksen toiminnan kehittämiseen kuin tuotteen kehittämiseenkin. Kaikista innovaatioaihioista tuotetaan helposti ymmärrettävää, erilaisilla avoimilla foorumeilla julkaistavaa materiaalia mahdollisimman laajan hyödynnettävyyden takaamiseksi. Materiaalia tuotetaan myös laajemmin teknologioiden yhdistämisestä ja uusimmasta tutkimustiedosta.

Hanke edistää myös monialaisen toiminnan jalkautumista ja toisaalta verkostomaista mukautumiskykyistä toimintaa. Hankkeen monialaisuudesta kummunneet uudet tarveperusteiset kehitysideat puolestaan luovat jälleen uutta monialaista (liike)toimintaa.

Financier

Rights, Equality and Citizenship programme of the European Union

Project Manager

Marjo Keckman, +358 44 710 3866
Satu Vaininen, +358 44 710 3865
firstname.lastname@samk.fi

Duration

1.11.2018–31.10.2020

Coordinator

Giolli società cooperativa sociale (Italy)

Participants

Centro Antiviolenza (Italy), University of Parma (Italy), B.a.B.e. - Budi aktivna. Budi emancipiran. (Croatia), Eyes on Four Paws (Bulgaria), Sv.Sv. Kiril i Metodi (Bulgaria), Satakunta University of Applied Sciences (Finland)

Abstract

Vivien, Victim Violence Educational Network, an educational project to improve the ability to assist women victims of violence. Vivien is an international project of two years, to prevent and to tackle violence against women (VAW), with a specific attention to women with disabilities.

The aim is to improve the competence of professionals (police, judicial system, school, health and welfare system) who have first contact with women at risk or victim of violence, with special emphasis on women with disabilities, in this way:

• avoiding secondary victimisation
• reducing stereotypes about VAW
• setting right procedures to deal with first contact
• enabling women to early detect violence.

The Vivien project wants to engage 500 professionals and 130 responsible, from different Institutions related to VAW, after a check on the previous training. A “Collection of best training paths” will be edited at the end to provide organizations with tools for more effective training and to develop models for raising the competence of professionals transferable to other countries.

Vähä0 - Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa

Projektipäällikkö

Mari Kujala

Toteutusaika

1.1.2017 - 31.12.2018

Kuvaus

Suomessa valmistellaan siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen uudiskohteissa, sillä vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jatkossa kaikkien uudisrakennusten olevan lähes nollaenergiataloja (nZEB). Tavoitteena kuitenkin on, että tätä määrittävän maankäyttö- ja rakennuslain muutos ja asetukset saataisiin voimaan vuoden 2017 alussa, ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulisivat sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin. Tämän myötä niin rakennusteollisuus kuin uusia taloja rakennuttavat henkilöt ovat suuren muutoksen edessä ja muutoksen on tapahduttava nopeasti, vaikkakin vielä pohditaan lähes nollaenergiatalon kriteeriä.

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä tekoja rakennetussa ympäristössä. Direktiivin toimeenpano on yksi teko kohti tavoitteita, mutta jotta näihin tavoitteisiin päästään, on tehtävä käytännön työtä esimerkkien ja mallien luomiseksi. Tämänhetkiset mittarit ja laskurit ovat monimutkaisia ja moninaisia, eivätkä läheskään käyttäjäystävällisiä. Myöskään asumisen elinkaaren aikaisten muutosten vaikutuksia ei pystytä helposti selvittämään. Julkiset esimerkit ja avoin tieto tehdyistä muutoksista keventävät suhtautumista ja auttavat suhtautumaan muutoksiin positiivisemmin ja rohkeammin.

Vähä0-hankkeen päätavoitteena on tuottaa kuluttajien ja yritysten hyödynnettäväksi malleja eri energiatehokkuus- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisujen vaikutuksesta nollaenergiamääritelmien täyttymisen lisäksi pientalojen hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi hankkeen osatavoitteena on:

1. lisätä pk-yritysten tietoisuutta vähäenergisten ratkaisujen toisestakin näkökulmasta, hiilijalanjäljestä

2. luoda mahdollisuuksia uudelle vähähiilisyystavoitteisiin perustuvalle liiketoiminnalle sekä

3. yksinkertaistaa pientaloasujan hiilijalanjälkeen vaikuttamista

Hankkeessa mallinnetaan rakenteilla olevia, tämänhetkiset rakennusmääräykset täyttäviä pientalokohteita, sekä lasketaan kohteiden e-luvut ja hiilijalanjäljet. Kohteista tehtävien mallien avulla selvitetään mitä ratkaisuja edellytetään, jotta päästään nollaenergiatalon määritelmiin sekä miten ne vaikuttavat rakennuksen e-lukuun ja hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi mahdollisista mallinnettavista lähes nollaenergiarakennuksista selvitetään vähähiilisemmän/kustannustehokkaamman toteutuksen edellytykset. Ratkaisuja ja niiden hiilijalanjälkiä selvittäessä otetaan huomioon rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien lisäksi myös erityisesti uusiutuvan energian käyttö/pientuotanto (energian kulutuksen hiilijalanjälki) sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen esim. energiankäytön optimoinnissa.

Pilot watersheds as a practical tool to reduce the harmful inflows into the Baltic Sea, WATERCHAIN

Rahoittaja
Interreg Central Baltic

Projektipäällikkö
Merja Ahonen
044 710 3061

Kesto
10/2015 – 9/2018

Pääkumppani
Satakunta University of Applied Sciences, Pori, Finland

Projektikumppanit
Pyhäjärvi Instituutti
Turun Ammattikorkeakoulu
KTH Royal Institute of Technology, Stockholm, Sweden
Tallinn University of Technology, Tallinn, Estonia
Estonian Environmental Research Centre, Tallinn, Estonia
Riga Technical University, Riga, Latvia
Foundation "Institute for Environmental Solutions", Priekuļu county, Latvia
Åland Waterwork Ltd., Jomala, Åland

WATERCHAIN-projekti auttaa vähentämään ravinteiden ja vaarallisten aineiden virtausta Itämerelle kaikista maalla sijaitsevista lähteistä käyttämällä koevedenjakajia ja ympäristöteknologiaa. Projekti käy käsiksi kehittyneisiin, tiheästi asuttuihin kaupunkeihin sekä vähemmän kehittyneisiin, harvemmin asuttuihin maaseutu- ja saarialueille koevedenjakajilla.

Pääasiat suoritetaan koevedenjakajilla jokaisessa osakasmaassa käytännön toimet kohdistettu kestävään vaikutukseen. Yleisten resurssien kestävä käyttö perustuu molempien, ravinteiden ja vaarallisten aineiden, virtauksen estämiseen, ja myös veden, johon nämä vaaralliset aineet ovat päässeet, käsittely. Projektin aikana, yhdestä kahteen ravinteiden tai vaarallisten aineiden lähdettä jonka jokialueen vedenkäsittelysuunnitelmat tunnistavat ja toimet aineiden vähentämiseen aloitetaan jokaisessa koevedenjakajassa.

Projektin tuloksena parhaat käytännöt yhteisen lähestymistavan kanssa kestävän kehityksen puolesta käynnistetään muissakin maissa Itämeren ympärillä. Vuonna 2023, ravinteiden ja vaarallisten aineiden kuormitus Itämereen tultaisiin vähentämään valituista lähteistä koevedenjakajilla. Täten, projektin tuloksilla on suora vaikutus alueen asukkaiden ja vieraiden elinympäristön tasoon, eritysesti koevedenjakajiin.

Lisätietoja: waterchain.samk.fi

WECANet - A pan-European Network for Marine Renewable Energy

Financing

EU, Horizon 2020 Framework Programme, COST European co-operation in science & technology

Project timeline

12.9.2018-11.9.2022.

Project Manager

Minna Keinänen-Toivola, minna.keinanen-toivola@samk.fi

Abstract

The pressure of climate change and the growing energy demand has increased interest in marine renewable energy resources, such as wave energy which can be harvested through Wave Energy Converter (WECs) Arrays.

The formation of the first pan-European Network on an interdisciplinary marine wave energy approach will contribute to large-scale WEC Array deployment by dealing with the current bottlenecks. The WECANet Action aims at a collaborative approach, as it provides a strong networking platform that also creates the space for dialogue between all stakeholders in wave energy. WECANet’s main target is the equal research, collaboration and funding opportunities for all researchers and professionals, regardless of age, gender and location.

Webpages

https://www.cost.eu/actions/CA17105/#tabs|Name:overview

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen kehittäminen (yleSHarviointi)

Hankkeen rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankkeen toteutusaika  1.3.2018 – 31.12.2020

Projektipäällikkö Anne-Maria Kanerva, anne-maria.kanerva(at)samk.fi, puh. 044 710 3418

Hankkeen koordinaattori Savonia-ammattikorkeakoulu

Tiivistelmä

Hankkeessa määritetään kansallisesti sairaanhoitajakoulutuksen tuottama 180 op perusosaaminen ja varmistetaan ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajaopiskelijoiden perusosaamisen laatu. Lisäksi hankkeessa todennetaan sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä jatkuvan ohjauksen ja arvioinnin keinoin.

Työelämän muutokset terveysalalla, muun muassa digitalisaation kasvu ja tuleva sote uudistus, laajentavat sairaanhoitajan työnkuvaa ja edellyttävät siten alan osaamiskuvausten päivittämistä. Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen hanke varmistaa, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on riittävä. Hankkeessa kehitetään kaksi tuotetta; Kliinisen osaamisen kehittävän ohjauksen ja arvioinnin menetelmät sekä Yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perusosaamisen arviointimalli. Tuotteet tekevät näkyväksi sairaanhoitajan perusosaamisen ja siten edistävät alan opiskelijoiden joustavaa siirtymistä työelämään sekä osaamisen kehittämistä edelleen eri koulutustasoilla, kuten YAMK -tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa.

Hankkeessa ovat mukana Suomen kaikki 21 ammattikorkeakoulua, joissa on sairaanhoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Älykkäästi sähköistyvä Satakunta - Älysähkö

Hankkeen rahoittaja

Pirkanmaan liitto/Euroopan aluekehitysrahasto EAKR

Projektipäällikkö

Meri Olenius, meri.olenius@samk.fi, 044 710 3345

Toteutusaika

1.1.2019–31.12.2021

Tiivistelmä

Älykkäästi sähköistyvä Satakunta -hankkeessa tarkastellaan hajautetun energiayhteisön perustamista ja siihen tarvittavien järjestelyiden toteuttamista. Energiayhteisöjä pidetään yleisesti yhtenä jakamistalouden muotona. Toimintamuotona se on kuitenkin vakiintumaton ja energiayhteisöihin liittyvät käytännöt ja toimintatavat ovat kirjavia, jolloin myös lainsäädännön tulkinta on osin hankalaa. Suomessa on kuitenkin erilaisia energiayhteisökokeiluja, jotka tyypillisesti pyrkivät hyödyntämään asuinkerrostalon kattoja aurinkosähkön tuotantoon ja jakamaan tuotannon asukkaiden kesken. Älykkäästi sähköistyvä Satakunta -hankkeessa luodaan kolme skenaariota, joissa hajautettu energiayhteisö sijoittuu eri puolille Satakuntaa.

Hankkeessa tarkastellaan myös asiakkaan ja myyjän rajapintaa. Digitalisaatio, tässä yhteydessä sähköverkon älykkyys, mahdollistaa uusia rooleja sähkömarkkinoilla. Asiakas voi halutessaan sähkön ostamisen lisäksi esimerkiksi muokata kulutustaan reagoimalla sähkön hintaan tai myydä omaa pientuotantoaan tai sähkönkulutuksen joustoa. Kuluttajat ja pienet verkkoyhtiöt painivat saman ongelman parissa – mitä kaikkea voi tehdä ja kuinka? Älykkäästi sähköistyvä Satakunta -hankkeessa kehitetään aggregaattori-toimintoja Satakuntaan.

Älykkäästi sähköistyvä Satakunta -hanke tarjoaa energia-alan yrityksille, pienenergiantuottajille, energian kuluttajille ja kunnille uuden näkökulman sähkön tuotantoon, kulutukseen ja siihen liittyvään palvelutoimintaan. Hankkeen tavoitteiden toteutuessa haja-asutusalueen palvelut paranevat, syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuetaan sähköisen liikenteen kasvua sekä edetään kohti hiilineutraalimpaa Satakuntaa.