Etsi

Hankkeet

SAMKin tutkimus- ja kehittämistoiminta näkyy alueellisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Teollisuuden ja yritysten tuote- ja palvelukehityksen lisäksi panostamme hyvinvointipalveluihin ja niiden tuotteistamiseen.

Minna Keinänen-Toivola kertoo tutkijavaihdosta Namibiassa. Namibian teknillinen yliopisto on SAMKin strateginen kumppani, jonka kanssa tehdään hankeyhteistyötä.

Namibian kautta Afrikan markkinoille

SAMKin ja namibialaisen yliopiston NAMURBAN-projektissa tutkitaan ja kehitetään kaupunkiolosuhteisiin resurssitehokas konsepti puhtaalle vedelle, uusiutuvalle energialle, asumiselle, kierrätykselle ja ICT-ratkaisuille Namibiassa.

Pilottikaupunkina on Atlantin rannikolla sijaitseva Walvis Bay, jossa on käynnissä mittava satamaprojekti, johon kehittämisteemat liittyvät.

NAMURBAN

  • Tekesin ja ulkoministeriön rahoittama
  • Business with Impact (BEAM) -ohjelmaan kuuluva projekti
  • Kokonaisbudjetti 440 000 €
  • Kesto 2015–2017
  • Projektipäällikkö FT Minna Keinänen-Toivola, SAMK
SAMKissa tutkitaan aurinkoenergiaa

SAMKissa tutkitaan aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia. Kuvassa tutkimusryhmän vetäjä Meri Olenius.

Harppaus kohti aurinkotaloutta

SOLARLEAP Satakunta -hankkeen tavoitteena on antaa sysäys alueen aurinkoenergiatoiminnalle, yhteinäistää lupaprosesseja ja tuottaa alalle päteviä osaajia. Hankkeeseen liittyy myös kymmenen kotitalouden pilotti, joihin opiskelijat suunnittelevat ja asentavat aurinkoenergiajärjestelmän.

SOLARLEAP

  • SAMKin ja WinNovan yhteishanke
  • RT-ohje aurinkoenergia-asennuksiin
  • Kokonaisdokumentointityökalu ASSER
  • Kotitalouspilotti
  • Kesto 2015–2017
  • Projektipäällikkö Teemu Heikkinen, SAMK
  • Solarforum.fi

Käynnissä olevat hankkeet

12 unelmaa -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja

Leader Pyhäjärviseutu

Hankkeen toteutusaika

01.06.2017 - 31.12.2018

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

12 unelmaa -yritysryhmähanke on kolmen euralaisen, matkailusta uutta kasvua hakevan mikroyrityksen tarpeista lähtevä hanke. Hanke keskittyy uusien hyvinvointimatkailutuotteiden tuotteistamiseen sekä näiden markkinoinnin ja myynnin edistämiseen: päätavoitteena on 12 unelmaa hyvinvointimatkailun tuoteperheen lanseeraus ja yritysten profilointi hyvinvointimatkailupalveluja ympäri vuoden tuottavina yrityksinä.

Yrittäjät kouluttautuvat hyvinvointimatkailun tuotteistamisen osaajiksi ja lisäävät osaamistaan erilaisten ammattikurssien avulla. He teettävät erilaisia markkinointimateriaaleja kuten uusia valokuvia ja videoita sekä esitteitä yrityksistään ja tuotteistaan sekä tekevät yhdessä markkinointitoimenpiteitä. Lisäksi yritykset syventävät markkinatuntemusta ja testaavat uusia tuotteitaan uusille valituille kohderyhmille.

Aistiystävälliset asumisratkaisut

Aistiystävälliset asumisratkaisut

Hankkeen rahoittaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

Projektipäällikkö

Hanna Hannukainen, hanna.hannukainen@samk.fi, 044 710 3109

Toteutusaika
15.2.2018 – 30.6.2019

 

Tiivistelmä

Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeen tavoitteena on laajentaa esteettömyyden käsitettä/ajatusta kohti aistit huomioivaa kokonaisuutta. Kulutamme ison osan päivästämme erilaisissa hälyisissä ja aisteja kuormittavissa ympäristöissä niin päiväkodeissa, oppilaitoksissa kuin työpaikoissakin. Vastapainona näille usein aisteja kuormittaville kokemuksille tarvitsemme aikaa rauhoittumiseen ja palautumiseen. Koska aivomme väsyvät liiallisesta aistimustulvasta, tarvitsemme aikaa päivän aikana opitun sisäistämiseen. Koti on luonteva ympäristö palautumiseen ja rauhoittumiseen, ja sen takia hankkeemme keskittyykin erityisesti aistiesteettömiin asumisratkaisuihin. 

Tutkimusten mukaan arviolta 15-20 % ihmisistä on erityisherkkiä (highly sensitive), mihin liittyy usein alttius kuormittua voimakkaasti ympäristön ärsykkeistä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että aistien poikkeava toiminta ja ylikuormittuminen ovat yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen (esim. aistikuormitus saattaa purkautua haastavana käyttäytymisenä). Luomalla aistiystävällisiä ympäristöjä voidaankin vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, auttaa henkilöitä palautumaan nopeammin ja saamaan omat voimavaransa paremmin käyttöön. Samalla voimavaroja vapautuu uuden oppimiselle ja vastavuoroiselle vuorovaikutukselle.

Kokonaisuudessaan tavoitteenamme on saada kokemusta ja kehittävää tietoa erilaisten tilojen suunnittelusta ja muuntamisesta aistiystävällisiksi ja soveltaa tätä tietoa erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Tavoitteenamme on myös välittää tätä tietoa paitsi asumisratkaisuja tekevien ammattilaisten myös laajemman yleisön tietoisuuteen. Käytännössä siis osallistumme erilaisten tilojen puitteissa aistiystävällisten ratkaisujen etsintään ja koostamme kehittämistyön tuloksista informatiivisen ja erilaisia käyttäjiä palvelevan julkaisun. 

Hankkeen muutostyöt keskittyvät kolmeen osa-alueeseen:
- Porin asuntomessuille valmistuva aistiesteetön omakotikohde
- Kehitysvammapuolen asumispalveluyksikkö
- Muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä muistisairaan kotona asumista simuloiva Kaikkien koti -mallitila

ALL IN – Satakunnan kaikkien opiskelijoiden yhteinen yrityskiihdyttämö

ALL IN –
Satakunnan kaikkien opiskelijoiden yhteinen yrityskiihdyttämö

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus / ESR

Projektipäällikkö

Pia Marjanen, pia.marjanen(a)samk.fi, 044 710 3356

Toteutusaika
1.9.2015–28.2.2018

Hankkeen osatoteuttajat
SataEdu, WinNova, Turun yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Tiivistelmä
ALL IN -hankkeen ansiosta Satakuntaan synnytetään uusi toimintaympäristö, kaikille opiskelijoille yhteinen yrityskiihdyttämö. Yrittäjämäinen toiminta juurrutetaan kaikkiin oppilaitoksiin. Korkeakouluille ja ammattioppilaitoksille luodaan yhteinen mentoriverkosto. Hankkeessa on yhteistyökumppaneina yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, ammatillinen 2.aste ja yrittäjät.

Ammattioppilaitoksille rakennetaan ja jalostetaan heille soveltuvat yrityskiihdyttämön käytänteet yhdessä oppimalla ja yhteisesti kehittämällä. Mallina käytetään Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämöä, joka on osoittanut toimivuutensa noin 20 vuoden olemassa olonsa aikana. Toimintaa kehittävä jatkuva arviointi varmistaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden.

Yrittäjyysopintojen laadun parantaminen ja yhtenäinen ammattimainen toteutus tuovat sekä tehokkuutta että lisäarvoa opiskeluun ja samalla kanavan yrittäjyyteen aidosti kiinnostuneille opiskelijoille. Yhteinen yrityskiihdyttämö edistää opiskelijoiden työelämään siirtymistä, tehostaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä, vähentää keskeyttämisiä ja kasvattaa opiskelijoiden aktiivista sekä realistista asennetta.

AMiCI – Anti-Microbial Coating Innovations to prevent infectious disease

AMiCI – Anti-Microbial Coating Innovations to prevent infectious disease

Rahoittaja: EU

EU-rahoitusohjelma: Horizon 2020/COST

Projektipäällikkö

Minna Keinänen-Toivola

+358 44 710 3063

Toteutus: 2016–2020

 

Infektiot ja tartuntataudit ovat jatkuva uhka ihmisten terveydelle. Euroopan tautien ehkäisyn ja valvontakeskus (ECDC) arvioi, että yli 4 miljoonaa ihmistä saa vuosittain terveydenhuoltoon liittyvän infektion. AMiCI verkostoi eri sidosryhmiä eri maista ja aloilta kuten asiantuntijaorganisaatiot, mikrobilääkkeiden ja pinnoitteiden valmistajat ja jalostajat, sekä organisaatiot, jotka noudattavat kansainvälisten standardien mukaisia hygieniakäytäntöjä. Keskeisenä tavoitteena on arvioida antimikrobisten pinnoitteiden vaikutuksia tartuntojen ehkäisemisessä ja tehosta torjua hoitoon liittyviä infektioita, erityisesti  vastustuskykyisiä bakteereita.

 

AMiCI-konsortiossa on jäseniä 26 maasta kaikkialta Euroopasta http://www.cost.eu/COST_Actions/ca/CA15114. AMiCi:a johtaa Zuedin ammattikorkeakoulu Alankomaista, joka on SAMK:n strateginen kumppani. Puheenjohtaja on Francy Crijns, FT Zued AMK:sta ja varapuheenjohtaja Minna Keinänen-Toivola, FT SAMKista. SAMKista projektiin osallistuu henkilöitä sekä Teknologia- että Hyvinvoinnin-osaamisalueilta

 

COST on ainutlaatuinen väline eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien ja tutkijoiden yhdessä kehittää omia ideoita ja uusia aloitteita kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. COST projektit pohjautuvat kansallisesti rahoitettujen tutkimusprojektien eurooppalaiseen verkottoimiseen.

Arkimentori – Arkioppiminen osaksi koulutusta

Arkimentori – Arkioppiminen osaksi koulutusta

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY- keskus, Euroopan sosiaalirahasto

Hankkeen toteutusaika
1.3.2018 - 31.10.2019

Projektipäällikkö
Riitta Tempakka, riitta.tempakka@samk.fi, puh. 044 710 3639

 

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on kehittää Satakunnan alueen mikro-ja pk-sektorin yritysten ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä mentorointimalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, eri insinöörialojen rajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät mentorointikäytännöt alan yritysten, asiantuntijoiden ja ammattilaisten käyttöön ilman työläitä suunnitteluprosesseja.

Mentorointimallin kehittämisessä sekä yrityksiltä kerättävien osaamisen ylläpidon ja jatkuvuuden kipukohtien koonnissa ja tuottamisessa keskitytään suoraan työelämästä, yrityksiltä, tuleviin kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Keskiössä ovat yritysten tarpeet, jotta löydetään oikeita osaamisia, ja kehitetään uusia, yhtenäisiä ja innovatiivisia mentoroinnin toteuttamistapoja ammatillisen insinööriosaamisen lisäämiseksi rakennemuutosaloilla. Mentorointimallin avulla saadaan siirrettyä osaamista yrityksen sisällä kokeneilta osaajilta uusille henkilöille, ja näin varmistetaan osaamisintensiivinen työvoima suoraan yrityksen osaamistarpeeseen.

Mentorointimallin soveltuvuutta pilotoidaan alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen mikro- ja pk-yrityksissä. Pilottiin valitaan osallistujat työelämästä hankkeessa määriteltyjen kriteerien mukaan. Mallin avulla lisätään yritysten osaamisen siirtoa ja ammatillista insinööriosaamista. Hankkeen tulosten kautta rakentuva osaaminen ja mentorointimalli mahdollistavat kasvu- ja rakennemuutosaloille uudenlaisen osaamisen jatkuvuuden ja jakamisen sekä osaavan työvoiman saannin.

Tuloksena syntyy mentorointimalli, yhtenäinen toimintamalli, yhteistyö yritysverkoston ja korkeakoulun välillä lisääntyy ja ammatillinen insinöörikoulutus pystyy vastaamaan paremmin alan ja yritysten tarpeisiin ja kehitykseen. Hankkeen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yrityksissä ja insinöörikoulutuksessa. Mentorointimalli mahdollistaa monialaisen ammattiosaamisen koulutuksen järjestämisen joustavasti yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaation kanssa. Hankkeen jälkeen mentorointimallia voidaan hyödyntää eri alojen yrityksissä laajasti.

BaltSe@nioR

BaltSe@nioR, Innovative solutions to support enterprises in the Baltic Sea Region in product development aimed at raising comfort and safety of seniors living at home

Hankkeen rahoittaja
Interreg Baltic Sea Region -ohjelma

Hankkeen projektipäällikkö / koordinaattori
Koordinaattori:  Poznan University of Life Sciences, Poland, project manager:  Beata Fabisiak, beata.fabisiak(a)up.poznan.pl, +486 1848 7475

SAMKin osatoteutuksen koordinaattori: Sari Merilampi, sari.merilampi(a)samk.fi, 0447103171

Hankkeen toteutusaika
1.5.2016 – 30.4.2019 (31.7.2019)

Hankkeen toteuttajat
Poznan University of Life Sciences, Poland
Art Academy of Latvia, Latvia
Hanseatic Parliament, Saksa
Lifestyle & Design Cluster, Tanska
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Suomi
Tallinn University of Technology, Viro
Technische Universitaet Muenchen, Saksa
University Hospital of North Norway, Norja
University of Skövde, Ruotsi
Ukmergė District Municipality Administration, Liettua

Lyhennelmä

Vaikka ikääntyvän väestön määrä on ollut kasvussa vuosia, kansakuntien ikääntymisen aiheuttavia haasteilta ei ole osattu tunnistaa tai niihin ei ole varauduttu ajoissa. Markkinoilta löytyvien ikäihmisille suunnattujen tuotteiden valikoima on olematon ja pirstaloitunut. Nyt viimeistään on korkea aika reagoida asiaan. Jotta demografisen rakenteen aiheuttamaan haasteeseen voitaisiin vastata, myös Itämeren alueen pitää tehdä tiivistä yhteistyötä ja erikoistua monialaiseen sektorirajat ylittävään toimintaan. Eri toimialojen osaajien tulisi yhdistää voimansa ja kääntää ikääntyvän väestön aiheuttama haaste alueen elinkeinoelämälle kiinnostavaksi liiketoimintamahdollisuudeksi. Itämeren alue on tunnetusti luova ja se tarjoaa ainutlaatuisen alustan edistää uusien innovaatioiden syntyä ja samalla parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta. BaltSe@nioR hankkeessa Itämeren alueen johtavien toimijoiden omaama huonekaluteollisuuden ja -suunnittelun, ICT:n, robotiikan ja laajemmin teknologiateollisuuden, sekä talous- ja sosiaalitieteiden laaja osaaminen valjastetaan kehittämään uraauurtavia ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaavia huonekaluratkaisuja ja täten vahvistamaan itämerenalueen ikäystävällisyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksia. 

BaltSe@nioR hankkeen kautta huonekaluteollisuuden PK-yrityksille tarjotaan ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen täähtäävien huonekalujen kehittämistä tukevia innovatiivisia ICT-työkaluja, tietokantoja ja sovelluksia, joita hankkeessa kehitetään monitieteisessä yhteistyössä. Monitieteisyys muodostaa perustan myös hankkeessa kehitettäville luoville työmenetelmille, joita voidaan hyödyntää tuotesuunnittelussa ja tuotekehityksessä. Menetelmien avulla pystytään mm. parantamaan huonekalujen turvallisuusominaisuuksia ja luotettavuutta sekä erityisesti ottamaan kehitystyössä huomioon ikääntyneiden erityistarpeita ja poistaa huonekaluihin liittyviä ikäihmisille ongelmia aiheuttavia elementtejä. Projekti luo synergiaa ja toimintaedellytyksiä erityisesti huonekaluteollisuuden ja ICT sektorin toimijoiden välille. Projekti luo itämeren alueen yrityksille kilpailukykyä, inspiroivan ja yhteisen identiteetin, parantaa yritysten innovointikykyä, tietotaitoa ja edellytyksiä toimia monikansallisessa ympäristössä sekä toisaalta kehittää älykkäitä tuotteita ikäihmisten tarpeisiin.

BaltSe@nioR_project-logo

BlueSata – Vesistöistä palveluliiketoimintaa Satakuntaan

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika
1.9.2017-31.12.2018

Projektipäällikkö
Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä
Satakunnan monimuotoiset vesistöt mahdollistavat sinisen biotalouden uusien liiketoiminta-alueiden kasvun ja tarjoavat mittavia mahdollisuuksia aineettomaan arvonluontiin vesistöjen muuttuvan käytön myötä. Vesistöjen ympärille on mahdollista löytää uusia markkinoita, palvelumuotoja ja yrittäjyyttä. Vesistöt ovat keskeisiä myös maakunnan vetovoimaisuuden kannalta.

Hankkeen tavoitteena on aktivoida Satakunnan vesistöissä tapahtuvaa palveluliiketoimintaa ja rohkaista yrittäjiä hyödyntämään sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke tukee sinisen biotalouden palveluliiketoiminnan kilpailukykyä, kehittymistä ja uudistumista vahvaksi sekä monipuoliseksi kasvusektoriksi maakunnassa. Lisäksi hanke lisää tietoa sinisen biotalouden palveluliiketoiminnasta toimialana Satakunnassa sekä edesauttaa uudenlaisen yhteistyön syntymistä alan sisälle.

Hankkeen tuloksena sinisen biotalouden palveluliiketoiminta toimialana ja sen liiketoimintamahdollisuudet sekä profiili on tunnistettu Satakunnassa, tietoisuus toimialasta on kasvanut, yrittäjät ovat aktivoituneet hyödyntämään vesistöjä palveluliiketoimintansa resurssina ja maakunnassa tehtävä yhteistyö teeman ympärillä on tiivistynyt. Lisäksi maakunnassa toimii teeman edistämiseksi monialainen verkosto. Hanke on tyypiltään yhteistyöhanke, jonka sisältöä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi Satakuntaliiton ja SATAVESI-ohjelman kanssa.

 

BOOSTED

BOOSTED

Hankkeen rahoittaja
Interreg/Central Baltic

Projektipäällikkö
Sanna-Mari Renfors, sanna-mari.renfors@samk.fi, 0447103821

Toteutusaika
1.11.2016 - 31.10.2019

Hankkeen osatoteuttajat
Tallinna Tehnikaüli kool, Vidzemes Augstskola, Latvijas Universitate

Kuvaus

The project BOOSTED aims at providing an aligned and relevant skillset for the CB region tourism industry to grow as a coherent tourism destination. As pointed out in the EUSBR the region should be developed as a common tourism destination: it has joint markets and challenges. Skills and competencies of the tourism industry should also be aligned in the region in order the industry to grow and to be competitive. However, the business skills needed to attract and to receive more international tourists are lacking.   In practice, the project aligns higher vocational tourism education with the needs of tourism industry and labour market in Finland, Estonia and Latvia into a new, joint curriculum and a study programme (32 ects). In the project relevant and mutual skillset is identified and aligned by research, it is translated into a VET curriculum and implemented as an online study programme. The study programme is created in close co-operation with the tourism industry and around real-life business cases in order to support the industry development. Teaching material is also produced and experience is exchanged during an innovation camp.


When the project ends the curriculum and the study programme are integrated as a module to the institutes’ bachelor curricula and online course offerings. The curriculum is spread to higher vocational institutes delivering tourism education in Finland, Estonia and Latvia. To ensure this, a teacher's guide is produced and future teachers are coached.

As a result, the project enhances quality of higher vocational tourism education in the CB region through internalization and digitalization. The project supports joint curriculum development, increases physical and virtual mobility and attracts more students outside the region to study. By matching the education with the skills needed in the industry the project boosts the growth of tourism businesses and contributes to creating new partnerships.  

3D-tulostuskokeiluilla uusia innovaatioita

3D-tulostuskokeiluilla uusia innovaatioita – personoinnilla, joustavuudella ja on-site -tuotannolla tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia

Hanke toteutetaan 1.8.2017–31.8.2018.

Kumppanit ja rahoittajat:

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3D-tulostus on erittäin mielenkiintoinen valmistustapa, jolla voidaan joustavasti valmistaa hyvinkin persoonallisia tuotteita. Kehittynyt 3D-tulostus luo aivan uusia mahdollisuuksia tuotannon digitalisointiin, resurssitehokkuuteen sekä teollisuuden valmistustekniikoiden uudistamiseen. Satakunnan teollisuuspilotin suunnitelmien mukaan Satakunnassa on tärkeää panostaa teollisuuden uudistamiseen sekä olemassa olevan infrastruktuurin ja osaamisen varaan rakennettavaan uuteen toimintaan.

3D-tulostuskokeiluilla uusia innovaatioita  -hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan 3D-tulostukseen soveltuvia materiaaleja, jotka kestävät suomalaiset sääolosuhteet ympäri vuoden. Samalla kokeillaan monimateriaalitulostusta sekä isompien kappaleiden tulostamista ko. materiaaleilla. Hankkeen kolmannella kokeilulla selvitetään, onko mahdollista 3D-tulostaa tekstiilituotteeseen elektronisia funktionaalisia osia sekä selvitetään vaatimuksia valmistuksessa käytettävälle laitteistolle ja materiaaleille.

Kun 3D-tulostusteknologian hyödyt ja haasteet tunnetaan paremmin, voidaan alalle houkutella lisää yrityksiä luomaan uusia innovaatioita. Tämän hankkeen uskaliaiden kokeilujen ja asiantuntijoiden pitkäjänteisen kehittämisotteen integrointi edesauttaa osaltaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja vahvistaa sitä kautta alueen muutosjoustavuutta. Hankkeen kokeilujen perusteella voidaan tunnistaa monipuolisia 3D-tulostusmentelmiä sekä esitellä niistä kustannustehokkaimmat tuotantokäyttöön valjastettaviksi.

3D-tulosteita

Lisätietoja:

projektipäällikkö Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu, mirka.leino(a)samk.fi

professori Jukka Vanhala, Tampereen teknillinen yliopisto, Kankaanpään yksikkö, jukka.vanhala(a)tty.fi

Designing and implementing a dual Bachelor’s degree study course with integral attainment of Bachelor’s and Master’s degree (Bachelor & Meister)

Designing and implementing a dual Bachelor’s degree study course with integral attainment of Bachelor’s and Master’s degree (Bachelor & Meister)

Financing
Erasmus+

Project Manager, tel., e-mail
Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Duration
1.9.2017 – 31.8.2020

Participants
Lead partner: Hanse-Parlament, Germany

Partners:
Hochschule 21 gemeinnützige GmbH (HS21), Germany
Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (SAMK), Finland
Uniwesytet Przyrodniczy w Poznaniu (PULS), Poland
Wielkopolska Izba Rzemieslnicza w Poznaniu (WIR), Poland
Vilnius Gediminas Technical University (VGTU), Lithuania

Abstract

In SMEs, practical experience and professional knowledge are essential to manage a company. Since many university graduates lack these competences, SMEs can attract only a small number of future leaders from this group of graduates. Therefore, relevant competences in professional practice and theory as well as professional knowledge should be an object of study courses.

To improve the current situation the project develops dual bachelor’s study courses that combine two degrees: the academic bachelor's and the Master craftsman qualification, and thus the project goals are to:
1. increase relevance and quality as well as improving competencies and knowledge in the parts of the master craftsman training program and in the parts of the Bachelor's degree;
2. transfer relevant professional skills and practical experience through the dual study approach;
3. contribute to the overcoming of shortage of entrepreneurs in SMEs;
4. ensure Bologna-compliant study courses with full international recognition;
5. contribute to the EU agenda for the modernization of Europe's higher education systems;
6. increase the attractiveness of vocational education and training;
7. promote permeability by reducing recognition problems.

The expected outcomes of the project include Blueprint models and concepts for integral, dual study courses, Modules’ manual for the study course in construction, Modules’ manual for study course in electrical engineering, Integral examination regulations for master craftsman training qualification and bachelor's degree and Handbook of all project results.

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) will co-create content for several work packages.

Further information: Sirpa Sandelin, Project Manager, tel. +358 44 7103227, email: sirpa.sandelin@samk.fi

Logo Hanseatic ParliamentLogosBeneficairesErasmus+LEFT EN

DIDIVE – Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi

DIDIVE – Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi

 

Hankkeen rahoittaja

Hämeen ELY-keskus

Hankkeen projektipäällikkö

Sirpa Isberg 044 7103852, sirpa.isberg@samk.fi

Hankkeen projektisihteeri

Maija Hannukainen 044 7103055

Toteutusaika

1.3.2017 – 28.2.2109

 

Hankkeen tarkoituksena on kehittää maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuottavuutta. Tavoitteet tiivistyvät kolmen pääteeman, dialogisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen, digitalisaation hyödyntämisen sekä vertaisverkoston rakentamisen ympärille. Kaikissa teemoissa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on läpileikkaavana teemana. Lähtökohtana on maaseutuyritysten tarpeet ja toiveet.

 

Yhteisöllisyyttä sekä kokemusten ja tiedon jakamista yritysten välillä vauhditetaan vertaisverkostoilla ja työpajoilla. Digitaalisia mahdollisuuksia kuten mittauksia hyvinvointiteknologialla, mobiilisovelluksia ja sosiaalista mediaa hyödynnetään hankkeessa osana maaseutuyritysten työhyvinvoinnin kehittämistä.

eakr_vipuvoimaa_satakuntaliitto_vaaka

 

Hankkeen päätoteuttaja on Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut.

Lisätietoja:  didivesite.wordpress.com

DigiMieli

 DigiMieli

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus

Projektipäällikkö
Sari Merilampi, sari.merilampi@samk.fi, 044 710 3171

Toteutusaika
1.2.2018 – 31.8.2020

Tiivistelmä

Digimieli-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan täysin uudenlaisia nuorten mielen hyvinvointia ja työllistymistä tukevia monialaisia palveluita. Uudenlaisena tulokulmana on kehittää nuorten työvoimapalveluja tukevia mielenterveyspalveluja.

Perimmäisenä tavoitteena on nuorten työllistymisvalmiuksien ja työllistymistilanteen parantaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Kehitystyössä voimavarana käytetään erityisesti digitalisaatiota ja uusia teknologioita, jotka mahdollistavat niin matalan kynnyksen työkalujen kuin niitä hyödyntävien palveluiden kehittämisen. Teknologisina kärkinä ovat mobiiliteknologia ja virtuaalitodellisuus (VR).

Hankkeessa pureudutaan erityisesti nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen laatuun ja tarjotaan uusia keinoja tukea työvoimapalveluita matalankynnyksen mielen hyvinvointiin liittyvillä menetelmillä ja palveluilla. Hankkeessa keskitytään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, uraohjaukseen, työn sovittamiseen erityistarpeiden mukaan sekä työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan kohtaamisen edistämiseen. Keskeinen tavoite on myös edistää nuorten kanssa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja verkostojen kehittämistä.

Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevien työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön digitaalisten sovellusten tila ja kehityssuunnat sekä kehitetään mahdollisuuksia kohdentaa ja yksilöllistää palveluja digitalisoinnin keinoin. Lisäksi työkalustoa täydennetään digitoimalla nuorten mielenterveystyössä käytettäviä perinteisiä työkaluja (esim. altistusterapia, käyttäytymisen aktivointi ja vaikuttavuuden seuranta). Hankkeessa tutkitaan pilottien avulla digisovellusten hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toimivuutta palvelujärjestelmässä. Pilotointia tehdään workshop-tyyppisesti sekä osana palveluntuottajien olemassa olevia toimintoja. Sovellusten ja uusien palveluiden kautta erikoissairaanhoidon tietotaitoa voidaan käyttää ennaltaehkäisevän toiminnan hyödyksi ja nuorten työmarkkinaedellytysten kehittämiseen, sekä mielenterveyspalveluja jo käyttävien nuorten työmarkkinaedellytysten ja yhteiskunnallisen osallistumisen edellytysten parantamiseksi.

Hankkeen tuloksena tuotetaan aineksia täysin uudenlaisten palveluiden, tuotteiden ja liiketoiminnan lähtökohdaksi. Pilottitutkimusten tuotoksena syntyy hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä edistäviä palvelukonsepteja, joiden sisällöissä hyödynnetään digitoituja työkaluja. Pilotit tuottavat varhaisia prototyyppejä ja vaatimusmäärittelyitä uudenlaisten sovellusten tuotteistuksen lähtökohdaksi sekä evidenssiä soveltuvuudesta, hyväksyttävyydestä ja toimivuudesta niin mielenterveystyössä kuin yksilöllistetyissä työvoimapalveluissa. Pilottitutkimukset synnyttävät jo hankkeen aikana uutta sisältöä ja hyvinvointia työvoimapalveluiden sekä mielenterveyspalvelujen asiakkaille sekä heille palveluita tuottaville toimijoille. Kokeilut antavat uusia työkaluja ja näkökulmia erityisesti varhaiseen tunnistamiseen, vaikuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Kumppanina hankkeessa on Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian erikoisala, työvoimaratkaisuja tuottava Barona Oy sekä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), jonka toimijoina ovat kunta, TE-toimisto ja Kela.

eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi

eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi

Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toteutusaika (SAMK)
1.4.2017 - 30.4.2020

Projektipäällikkö
Heidi Varpelaide, heidi.varpelaide@samk.fi, 044 710 6333

Lyhennelmä

EAMK-hanke teema 2 TYÖELÄMÄLÄHTÖISET OPPIMISEN EKOSYSTEEMIT toimenpide 3 (Huom. SAMK osallistuu hankkeessa tähän)

Tavoite: Työelämälähtöisten oppimisen ekosysteemien analysointi, konseptointi ja jakaminen yhdessä työelämän verkostojen kanssa. Ekosysteemit nopeuttavat siirtymistä korkeakouluopinnoista työelämään ja mahdollistavat joustavia opintopolkuja sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista.

Teeman koordinaattori: JAMK Teeman ydintoteuttajat: Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja osallistuvat AMKit. Yhteensä 6 ammattikorkeakoulua ja yksi yliopisto. Teeman toteuttaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä teeman 3 toimintojen kanssa.

Toimenpide 3: Digitoitu hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen yhteistyössä työelämän kanssa sekä työelämän osaamistarpeiden välittäminen joukkoistamisen avulla
1. Kokeillaan, kootaan, analysoidaan, ja jaetaan digitaalisuutta hyödyntäviä työn opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ratkaisuja,
2. Kartoitetaan olemassa olevat joukkoistamisen mahdollistavat työkalut
3. Valitaan käytettävät työkalut ja kokeillaan työvälineiden toimivuutta työelämäläheisten toimintatapojen luomisessa, digimentoroinnissa ja työelämän osaamistarpeiden tunnistamisessa ja välittämisessä
4. Raportoidaan työkalujen kokeilujen tulokset ja jaetaan ne verkostolle

Eteläisen Pyhäjärviseudun yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke

Eteläisen Pyhäjärviseudun yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Hankkeen toteutusaika
1.11.2017 – 31.10.2019
Projektipäällikkö
Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä
Eteläisen Pyhäjärviseudun yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke on kolmen matkailun mikroyritysten yritysryhmähanke Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Hankkeen yritykset sijaitsevat Euran, Pöytyän ja Oripään alueella. SAMK toimii hankkeen hallinnoijana.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä ja kehittää luonto-, hyvinvointi- ja kalastusmatkailutuotteita alueella. Hankkeessa keskitytään uusien yhteisten ja yrityskohtaisten matkailutuotteiden markkinointiin erityisesti digitaalisissa markkinointikanavissa. Tuotteiden uudistaminen/suunnittelu, pilotointi, markkinointi ja myynti korostuvat kehittymistoimenpiteissä.

Hankkeen kautta yritykset hakevat kasvua yritysten matkailuliiketoimintaan niin kotimaisista kuin ulkomaisista matkailijoista. Hankkeen päätavoitteena on yhtenäistää sekä uudistaa hankeyritysten markkinointimateriaaleja, erityisesti kuvamateriaaleja. Hankkeen avulla hankeyritykset löytävät uusia asiakaskohderyhmiä. Näiden lisäksi yritykset syventävät yritystensä markkinatuntemusta toteuttamalla opintoretken valitsemaansa kohteeseen.

Hankkeen tavoitteena on uudistaa mukana olevien maaseutumatkailuyritysten toimintaa ja siten lisätä yritystoiminnan monipuolisuutta, kasvua ja kannattavuutta.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Elijärven mökkilomat, Lomakeskus Sieravuori ja Toimintaloma. Rahoitus hankkeelle tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

 

Foorumix – Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena

Foorumix – Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus

Hankkeen projektipäällikkö
Kaarina Latostenmaa, 044 710 3662

Hankkeen toteutusaika
1.2.2015–31.7.2017

Tiivistelmä
Foorumix-hankkeessa pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita satakuntalaisissa pk-yrityksissä. Kokemusten perusteella luodaan vertaisfoorumi-malli sekä materiaalipankki, jotka ovat jatkossa työpaikkojen, yritysneuvojien ja työterveyshuollon käytettävissä. Verkostoitumisella on voimaa. Kun esimiehet säännöllisesti vaihtavat kokemuksia keskenään, heidän osaamisensa ja jaksamisensa kasvavat. Yritysten välisissä ryhmissä vaihtuvat hyvät ideat. Tämä kaikki heijastuu myönteisesti kokonaisten työyhteisöjen hyvinvointiin ja tuottavuuteen!

Lisätietoja: www.foorumix.fi, www.tyomieli.fi, tyokykyopas.samk.fi

 

Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle

Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle

Hankkeen rahoittaja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ESR

Projektipäällikkö
Jaana Ruoho, 044 710 3825, jaana.ruoho(a)samk.fi

Toteutusaika
22.6.2015–21.6.2018

Lyhennelmä
Hankkeen tavoitteena on kehittää korkea-asteen koulutustoimijoiden verkostona Green Care -alalle koulutusmalli, joka mahdollistaa räätälöidyt, toimialarajat ylittävät ja yhtenäiset kriteerit täyttävät koulutukset alan yrittäjien, yrittäjiksi aikovien, asiantuntijoiden ja ammattilaisten saataville ilman raskaita suunnitteluprosesseja. Hankkeessa koostettavat ja tuotettavat tiedot Green Caresta ja korkea-asteen koulutuksista mahdollistavat uudenlaisen koulutusmallin kehittämisen. Tavoitteena on luoda vahvaa pohjaa Green Care korkea-asteen koulutuksen kehittämiselle. Koulutusmallissa ja Green Care -tietojen koostamisessa sovelletaan tutkinnon osia ja hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia varantoja, kuten esimerkiksi Green Care Finland ry:n muodostamia koulutussisältöjen perusteita, organisaatioissa olevia koulutussisältöjä, Green Care -koulutusmateriaalia sekä olemassa olevien koulutusmallien hyviä käytänteitä ja verkkokoulutusalustoja.

Green Care -koulutuksesta lisää tietoa:
http://some.lappia.fi/blogs/greencare/

Green Care Merikarvia -yritysryhmähanke

Green Care Merikarvia -yritysryhmähanke

 

Hankkeen rahoittaja

Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika

1.4.2017-31.12.2018

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Hanke on neljän merikarvialaisen maaseutumatkailuyrittäjän yritysryhmähanke, jonka tarkoituksena on lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä ja kehittää luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia Green Care-palveluita maaseutumatkailun toimintaympäristössä. Hanketta hallinnoi SAMK ja siihen osallistuvat yritykset ovat Maatilamatkailu Koivuniemen Herra, Mäkipuro Juho / Purolomat, SS Norrgrund Oy ja Viikilän hevostila.

Hankkeen tavoitteena on uudistaa maaseutumatkailuyritysten toimintaa suuntautumalla Green Care-palvelumarkkinoille ja lisäämällä siten yritystoiminnan monipuolisuutta, kasvua ja kannattavuutta. Hankkeessa luodaan uusia palveluita uusille asiakaskohderyhmille ja markkinoille, hankitaan konsultaatiopalveluita omien palveluiden kehittämiseksi, tuotetaan viestintämateriaalia ja toteutetaan myyntikokeilu. Lisäksi yrittäjät parantavat osaamistaan ammatillisten täydennyskoulutusten ja kotimaan opintomatkan avulla.

Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa

Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Hankkeen toteutusaika
1.11.2015-28.2.2018

Projektipäällikkö
Jaana Ruoho, jaana.ruoho(a)samk.fi, 044 710 3825

Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena on aktivoida yrittäjiä hyödyntämään Green Care -toimintaa liiketoiminnan kehittämisessä, tukea yrittäjien verkostoyhteistyötä ja yritysryhmähankkeiden hakuja. Hankkeessa kootaan yhteen Satakunnan Green Care -toimijat ja tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan kehittäjätahojen kanssa. Yhteistyö on monipuolista myös valtakunnallisten Green Care -koordinointihankkeen ja Green Care -koulutushankkeen kanssa. Tulossa on tiedotusseminaareja, opintomatkoja, infoja, uutiskirjeitä ja julkaisuja. SAMKin opiskelijat tekevät hankkeeseen liittyen useita opinnäytetöitä ja projekteja. Kaiken tiedottamisen tavoitteena on edistää liiketoiminnan syntymistä ja kehittämistä Green Care -toiminnan ympärille.

H2020-projektin valmistelu – SAMK

H2020-projektin valmistelu – SAMK

Projektipäällikkö
Cimmo Nurmi

Projektisihteeri
Pia Halttunen

Projektin voimassaolo
1.10.2015 - 31.12.2017

HEALINT

HEALINT

Hankkeen rahoittaja
Erasmus +

Projektipäällikkö
Minna Markkanen, minna.markkanen@samk.fi, 0447103558

Toteutusaika
1.9.2017 - 31.8.2020

Hankkeen osatoteuttajat

THE UNIVERSITY OF NOTTINGHAM, coordinator

MIDDLESEX UNIVERSITY HIGHER EDUCATION CORPORATION

UNIVERSIDAD DE ALICANTE

PANSTWOWA WYZSZA SZKOLA ZAWODOWA W TARNOWIE

KNOWLEDGE INNOVATION CENTRE (MALTA) LTD

PORIN KAUPUNKI

Kuvaus:

In healthcare studies which include professional regulation, student learning in clinical practice is an essential part of the curriculum. Curricula are designed with close input from the national health services, and on graduation, students are expected to have sufficient experience to practice independently within their profession.
Simultaneously, a shortage of healthcare professionals in certain countries (e.g. in 2012, WHO estimated that the UK alone required an influx of around 40,000 nurses) is stimulating mobility. In these cases, healthcare professionals who trained within the system they intend to work in, are able to immediately integrate to deliver care, unlike other professionals coming from abroad, who require extra time and resources to integrate them with national specificities of the health system.

HYPE – rajat ylittävä hyötypelikoulutus

HYPE – rajat ylittävä hyötypelikoulutus

 

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (Valtakunnallinen ESR, Hämeen ELY keskus)

Toteutusaika: 1.1.2017–31.12.2019

Projektipäällikkö: Sari Merilampi

sari.merilampi@samk.fi
+358447103171

Muut toteuttajat: Sataedu (Harri Sarri, harri.sarri@sataedu.fi), TTY, Pori (Pauliina Tuomi, pauliina.tuomi@tut.fi)

Yhteistyökumppanina myös KAMKin SeGaBu-hanke (Heli Tolonen, heli.tolonen@kamk.fi)

Kuvaus:

HYPE-hankkeessa luodaan uusia toimintatapoja ja -malleja koulutusasteet, toimialarajat ja organisaatiorajat ylittävän hyötypelikoulutustarjonnan luomiseksi ja räätälöimiseksi elinkeinoelämän tarpeisiin digitalisaation mahdollistamaa ajasta ja paikasta riippumattomuutta hyödyntäen.

Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan erityisesti elinikäisen oppimisen ja henkilökohtaisen osaamispääoman kerryttämisen mahdollistaminen. Perimmäisenä tavoitteena on peliteknologian ja yleisemminkin pelillisyyden hyödyntäminen

1) uusien tarveperusteisten innovaatioiden synnyttämiseksi ja jalkauttamiseksi

2) luovien alojen osaajien työllistymistilanteen parantamiseksi

3) uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi sekä

4) elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Vaikka hyötypelien potentiaali on tunnistettu, aiheeseen liittyvä koulutustarjonta on vielä puutteellinen. Hankkeessa luodaan keinoja yhdistää, täydentää ja järkeistää valtakunnallisesti pirstaloitunutta hyötypelikoulutusta. Päällekkäisen koulutustarjonnan järjestämisen ja "IT -buumin" kaltaisen ylikouluttamisen välttämiseksi keskitytään hyödyntämään ja täydentämään valtakunnallisesti jo olemassa olevaa verkkokoulutusta ja koulutusverkostoa, sekä luomaan Satakunnassa toteutettavan koulutusasteet, sektorirajat ja organisaatiorajat ylittävän pilotin avulla toimintamalleja koulutuksen yhteistoteutukseen.

Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto – Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla (HYVÄKSI)

Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto – Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla (HYVÄKSI)

Hankkeen rahoittaja
EAKR, Satakuntaliitto

Hankkeen projektipäällikkö
Sari Merilampi, sari.merilampi(a)samk.fi, 044 710 3171.

Hankkeen toteutusaika
1.11.2014–30.9.2017

Hankkeen osatoteuttajat
Prizztech Oy

Lyhennelmä
HYVÄKSI - Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeessa luodaan satakuntalaisen hyvinvointiteknologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia toimintatapoja verkoston osapuolten yhteistyöhön ja linkittämiseen muihin palveluihin ja sidosryhmiin. Hanke kokoaa yhteen alueella toimivia hyvinvointiteknologian toimijoita ja selkeyttää osapuolten roolia, työnjakoa ja synnyttää synergiaetua.

Hankkeen lähtökohtana on Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK), elinkeinoyhtiö Prizztech Oy:n, alueen yritysten (SOTE- ja teknologiayritykset) sekä julkisen sektorin, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyössä muodostama innovaatiokeskittymä, jossa yhdistetään kumppaneiden olemassa olevia vahvuuksia perinteiset toimialarajat ylittäen. Innovaatioverkosto laajenee systemaattisen tunnistustyön kautta osana hanketta ja päivittyy myös hankkeen päätyttyä. Eri toimijoiden vahvuuksien verkottamisen myötä toimijoiden on mahdollista kanavoida osaamistaan aidon asiakastarpeen mukaisesti, monipuolistaa liiketoimintaansa ja palvelujansa sekä hankkia ja luoda huippuosaamista kehitystoimintansa tueksi.

Verkoston toimintaa pilotoidaan hankkeen tapaustutkimusten (case) kautta. Jokaisessa casessa haetaan teknologia-/palveluratkaisua aitoon asiakastarpeeseen tai tutkitaan ja etsitään teknologian vielä käyttämättömiä hyödyntämismahdollisuuksia. Mukana caseissa on aina niin hyödyntäjäosapuoli (asiakastarve) kuin teknologiaosaajat (teknologiaratkaisu). Hankkeessa luodaan toimintatapoja yksilölähtöisten hyvinvointia edistävien teknologiaratkaisujen kehittämiseen sekä näiden jalkauttamiseen. Perimmäisenä tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Keskeisinä keinoina käytetään osallistavaa kehitystyötä ja kumppanuuksien muodostamista, palvelumuotoilua (palvelumuotoiset hyvinvointiteknologiaratkaisut), pilotointikulttuurin istuttamista toimijakenttään sekä mittariston luomista teknologiasovellusten käytettävyyden ja vaikutusten arviointiin ja päätöksenteon tueksi. Hankkeessa kehitettyjä teknologiaratkaisuja tullaan hyödyntämään verkoston toimintaan liittyvässä hyvinvointiteknologian demoympäristössä (esittelytilassa), joka perustetaan hankkeen edetessä Satakunnan ammattikorkeakouluun.

eakr_vipuvoimaa_satakuntaliitto_vaaka

IHMEC – Opening Indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets

Opening Indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets IHMEC

Hankkeen rahoittaja
Interreg Central Baltic

Hankkeen projektipäällikkö / koordinaattori, puh, s-posti
Riika Mäkinen, projektipäällikkö, 044 710 3064, riika.makinen@samk.fi

Hankkeen toteutusaika
1.3.2018 – 28.2.2021

Hankkeen osatoteuttajat
Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (koordinaattori, FIN), Satakunnan ammattikorkeakoulu (FIN), Kungliga Tekniska Högskolan (SWE), Uppsala Universitet (SWE), Viljandimaa Arenduskeskus (EST), Eesti Puitmajaliit (EST)

Lyhennelmä
IHMEC-hankkeessa kolmen Itämeren maan osaamisklusterit tähtäävät yhdessä Lähi-idän rakennusmarkkinoille. Mukana ovat suomalainen sisätilan hygienian klusteri, ruotsalainen materiaaliklusteri ja virolainen puu- ja moduulirakentamisen klusteri. Hankkeessa tuotteistetaan sisätilan hygienian ja hygieniarakentamisen osaamisesta vientiin sopivia kokonaisratkaisuja, joiden avulla voidaan torjua mm. antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä.

IHMEC-hanketta koordinoi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Suomesta mukana on myös Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Suomalaiset ovat edelläkävijöitä sisätilan hygieniaan liittyvissä kysymyksissä. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ovat yhteistyössä laajan yritysverkoston kanssa tutkineet sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja jo vuodesta 2012. Nämä Living Lab -tutkimustulokset on jalostettu yhteistyössä Rakennustiedon kanssa Hygienia sisätiloissa -ohjesarjaksi. RT 91-11249 Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet; RT 91-11250 Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu; RT 18-11267 Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto. Ohjeissa käsitellään kattavasti sisätilan hygieniaan liittyviä asioita, ja ohjeet luovat perustan IHMEC-hankkeessa yritysten kanssa kehitettäville ratkaisuille. Ohjeet ovat keskeinen osa sitä vientiosaamista, jonka avulla hankkeessa toimitaan, ne luovat laadullisen kriteeristön ja tekevät asian näkyväksi.

IHMEC-hankkeessa kansalliset klusterit ja eri partnereiden osaamiset täydentävät toisiaan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu vastaa Lähi-idän vientiohjelman suunnittelusta yhdessä Uppsalan yliopiston kanssa. KTH Royal Institute of Technologyn johdolla eri teknologioita ja materiaaleja koskeva tutkimus- ja referenssitieto kerätään yhteen datapankkiin. Virolaiset puolestaan ovat edelläkävijöitä moduulirakentamisessa, mikä tarjoaa mahdollisuuden eri ratkaisujen integrointiin. SAMKin osaaminen keskittyy hygieeniseen sisätilaan ja Living Lab -tutkimuksiin, joiden avulla hankkeessa luodaan Lähi-itään hygieenisen sisätilan mallitila, jossa asiakkaat pääsevät tarkastelemaan, että mitä hygieeninen tilasuunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen käytännössä tarkoittavat.

Innovative Business Transfer Models for SMEs in the BSR (INBETS)

Innovative Business Transfer Models for SMEs in the BSR (INBETS)

Financing

Interreg Baltic Sea Region

Project Manager, tel., e-mail

Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Duration

25.5.2017-30.11.2020

Participants

Lead partner: Baltic Sea Academy, Germany

Partners:
Small Business Chamber Warsaw, Poland
Vilnius Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Lithuania
Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia
Estonian Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Estonia
St. Petersburg Foundation of SME Development, Russia
Association of SME Support Centers Kaliningrad Region, Russia
Foundation Drivhuset Skaraborg, Sweden
International Business Academy, Denmark
Vocational Academy Hamburg, Germany
Gdansk University of Technology, Faculty of Economics, Poland
Lithuanian University of Educational Sciences, Lithuania
Satakunta University of Applied Sciences, Finland
University of Skövde, Sweden

The partnership will be supported and completed
Associated partners:
a) local business support organisations that will transfer and implemen results
- Mesterbrev, Norway
- Business Aabenraa, Denmark
- Vaeksthus Syddanmark, Denmark
- Arbejdsgiverne Industri + Handvaerk, Denmark
- Satakunnan Yrittäjät, Finland
- Enterprise Lithuania, Lithuania
b) To reach even more business support organisations and SMEs
- Hanse-Parlament (network of 50 BSOs from all BSR countries), Germany
c) To support the project, its dissemination and adopt the developed political strategies
- Ministry of Economy, Estonia
- Ministry of Economy, Lithuania
- Ministry of Economy, Latvia
- Russian Presidential Academy of National Economy and Public Administration, Russia
- Office of the Marshall of the Pomorskie Voivodeship, Poland
- Municipality of Skövde, Sweden
- Senate of the Free and Hanseatic City of Hamburg, Germany

Abstract

The success of innovative regions depends on sustainable, future oriented enterprises. Small and medium-sized enterprises (SMEs), target enterprises of this project, represent 99% of all businesses in the European Union. A large number of initiatives are available for start-ups and business incubators, meanwhile, there is a clear deficiency of actions for facilitating transfers of business. The number of enterprises entering into the ownership transfer process will rise sharply in the near future. This challenge is faced particularly in the Baltic Sea Region (BSR) countries. Thus, new measures and tools should be developed to increase knowledge about business transfers and to prepare enterprises for efficient transfer processes.

The main objectives of the INBETS BSR project are:
- Strengthening institutional capacity of existing SME promotion institutions in terms of sustained promotion of business transfers in 9 BSR countries
- Better endorsement of SME business transfers by policy and administrations and easier financing
- Sustainable skills of entrepreneurship, increase of entrepreneurial qualifications and increasing the number of candidates willing to take over businesses
- Promoting business transfers during project implementation and ensuring sustained continuation of the implemented measures on a broad basis in all BSR countries.

These objectives will be tackled by:
- Best practice models and guidelines for realisation of business transfers
- Best practice financing models and new innovative strategies for financing of the transfers
- In four BSR countries improvement of existing, in five BSR countries building of new institutional capacities, including coaching of staff and three new tools to support transfers
- Creation and permanent operation of regional promotion structures
- Tools and trainings to attract new entrepreneurs, qualification of future entrepreneurs with focus on take over of SMEs
- Political strategy program with action plans for different target groups.

These objectives will be tackled by reviewing the evidence of current practices and developing best practice and financing models for business transfers. Strategy programmes, promotion plan, tools and training packages are essential during business transfers, and possible approaches will be provided as outcomes of the project.

The lead partner of the project is the Germany based Baltic Sea Academy. The consortium of partners consists of vocational and higher education institutions, chambers of commerce, enterprise associations and centers from Finland, Denmark, Germany, Sweden, Latvia, Lithuania, Poland and Russia. In addition, 14 associate partners representing local business associations, ministries, municipalities and Hansa-Parlament will benefit from the outcomes of the project.

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) will co-create content for several work packages, i.e. Business transfer and financing models, Capacity building and promotion, Next generation entrepreneurs and Political strategies and transfer. SAMK also has representation in the steering committee.

Logo InbetsLogo Baltic Sea AcademyLogo Interreg Baltic Sea Region

Integration of newly arrived migrants by means of competency assessment and high-quality further vocational training with an official graduation (INTACT)

Integration of newly arrived migrants by means of competency assessment and high-quality further vocational training with an official graduation (INTACT)

Financing
Erasmus+

Project Manager, tel., e-mail
Sirpa Sandelin, +358 44 710 3227, sirpa.sandelin@samk.fi

Duration
15.1.2018 – 14.1.2021

Participants
Lead partner: Hanse-Parlament, Germany
Partners:
- Berufsakademie Hamburg, Germany
- Chamber of Crafts Schwerin or Rostock, Germany
- Institute of Industrial Research of the Chamber of Commerce in Wien, Austria
- t2i technology transfer and innovation, Italy
- International Business Academy, Denmark
- Satakunta University of Applied Sciences, Finland

Abstract

The integration of newly arrived migrants into their host societies is a task many EU member states governments are currently preoccupied with. Especially, the integration of refugees into work life is a crucial element for successful overall integration.The project aims to quickly integrate newly arrived migrants into work life and counteract the increasing shortage of entrepreneurs, through:

  • Reliable identification of competences, aptitudes, and predispositions with regards to job opportunities through a two-stage assessment procedure,
  • Completion of a high-quality and comprehensive further vocational training program with an officially recognized diploma that corresponds to the results of the competence assessment,
  • Individual coaching and placement into long-term SME jobs.

 These measures are directed towards the target groups newly arrived migrants, SMEs, public administrations and other organizations involved in the assessment and recognition of competences, as well as qualification and integration of migrants, and politics on the local, national, and EU level.

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) will co-create content for several work packages. Regional action alliances and international cooperation, Individual competence assessments and integration planning, Development and Implementation of Qualification program, Individual coaching programs and integration into working life, and Transfer, further implementations and policy recommendations.

Further information: Sirpa Sandelin, Project Manager, tel. +358 44 7103227, email: sirpa.sandelin@samk.fi

 

 

 

I-SPAD Innovative – Simulation Pedagogy for Academic Development

I-SPAD Innovative – Simulation Pedagogy for Academic Development

Rahoittaja: EU, Erasmus+

Toteutusaika: 2017-2019

Projektipäällikkö: Mirja Ojala 

Tiivistelmä: The use of simulation in teaching and learning in nurse education is gaining momentum, as a result of a growing body of evidence which notes its efficiency and effectiveness. Simulation resources for nurse education are continually being developed in different countries across the globe. These resources are largely for local use in a respective entity, context or country. This project seeks to address the prevalent lack of universal simulation resources. In essence, through transnational collaboration, this project seeks to develop a simulation kit - comprising three simulation resources- which has universal relevance. The outcomes of this project will showcase Erasmus+ programme's contribution towards enabling nurse education to embrace the prevailing digital era in which it currently exits.

The project, its results, and intellectual outputs will be widely disseminated through various channels and networks of each and every partner. In addition, the project will develop and provide (deliver) an innovative appropriate and adequate training opportunity to two individuals from each of the ten participating partners, towards becoming "Simulation Champions", at a respective partner institution. The introduction of such training and the development and designation of such champions, is believed to hold the key towards the further development, and increased use of simulation, at the partner institutions. This training course will provide a direct opportunity to extend and develop nurse educators' competence.

Information seminars and a conference meeting will serve the purpose of heightening the awareness and the knowledge of educators, students, and relevant stakeholders regarding the use of simulation in teaching and learning. The result and outputs of the project should enhance students' learning , which may in turn translate into enhanced patent care delivery and thus, improved patients' experience and satisfaction. The planned dissemination processes will hopefully translate into a widespread knowledge regarding the project.

Jämi Maat -yritysryhmähanke

Jämi Maat -yritysryhmähanke

 

Hankkeen rahoittaja

Leader Pohjois-Satakunta

Hankkeen toteutusaika

1.5.2017 – 30.6.2019

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Jämi Maat -yritysryhmähanke on kolmen jämijärveläisen matkailun mikroyrityksen tarpeista lähtevä hanke, joka keskittyy hankeyritysten uusien matkailutuotteiden (kiipeilypuisto Jämi Maat, Hakolenkki ja frisbeegolfrata) markkinoinnin ja myynnin edistämiseen.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Skönön Safarit Oy, Villa Jämi Oy ja Jämin lomatalot Oy. SAMK toimii hankkeen hallinnoijana. Hankkeessa yrittäjät kouluttautuvat digitaalisen markkinoinnin osaajiksi, otattavat uusia valokuvia ja videoita hankeyrityksistä ja uusista matkailupalveluista, tekevät erilaisia markkinointitoimenpiteitä (kampanjat) sekä -materiaaleja (esitteet, aluekartat).

Hankkeen toimenpiteiden kautta syvennetään markkinatuntemusta erityisesti kotimaisista matkailijoista sekä lisätään uusien tuotteiden tunnettuutta matkailumarkkinoilla. Kolmen ison uuden tuotteen lanseeraus on hankkeen päätavoite: tarkoituksena on saada matkailijat matkustamaan Jämille ja käyttämään yritysten tarjoamia palveluita kaikkina eri vuodenaikoina.

Kivijalka Kuntoon!

Hankkeen rahoittaja
Maaseuturahasto, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset

Projektipäällikkö

Mikko Lehtonen, mikko.lehtonen(a)samk.fi, 050 569 4894

Toteutusaika
15.8.2016–14.8.2018

Hankkeen kumppanit
Huittisten kaupunki (elinkeinotoimi), Huittisten Yrittäjät, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrittäjät, Loimaan kaupunki (yrityspalvelut), Loimaan kauppa ja palvelut yhdistys, Uusikaupunki (yrityspalvelut), Uudenkaupungin Yrittäjät

Tiivistelmä

Kivijalka kuntoon -hankkeen tavoitteena on parantaa kivijalkatoimijoiden liiketoimintaosaamista. Projekti toimii Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.

Hankkeen aikana yrittäjiä ja heidän henkilöstöään koulutetaan ja valmennetaan mm. markkinoinnin, myynnin, viestinnän sekä verkkokaupparatkaisujen saroilla. Tiedottamisen avulla parannetaan kivijalkayrittäjyyden arvostusta toimialueilla.

Kortteeri - notkistaa ja kokeellistaa maaseutumaista kivijalkakulttuuria

Kortteeri

Rahoittaja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankkeen toiminta-aika 1.8.2017 – 31.7.2019

Projektipäällikkö Tomi Kuusimäki

Tiivistelmä

Notkistaa ja kokeellistaa maaseutumaista kivijalkakulttuuria.

Kortteeri yhdistää taiteen, yleisöt, välittäjätahot sekä yrittäjät kaupunkitilassa tapahtuvien lyhytkestoisten taidetekojen ja -teosten kautta. Kortteeri-hankkeen tavoitteena on taiteen ja kulttuurin keinoin elävöittää pienten ja keskisuurten maalaismaisten rakennemuutospaikkakuntien keskusta-alueita. Kaupungeille välitilojen elävöittäminen tuottaa paikkalähtöistä tietoa ja konkreettista näyttöä taiteen mahdollisuuksista julkisessa tilassa. Rakenteita ravisteleva, kokeilupohjainen hanke synnyttää taiteen innoittamille interventioille ja uusille malleille kasvualustaa. Kortteeri yhdistää ensimmäistä kertaa alan ammattikorkeakoulun, museokentän, vahvan alueellisen taidehallin ja valtakunnallisen maaseudun sivistykseen ja osaamiseen keskittyneen järjestön. Kortteeri luo malleja alueille ohjata rahoitusta välittäjätahojen kautta julkisen tilan taiteen lyhytkestoisiin projekteihin, työllistäen taiteilijoita lisäten alueen ja yritysten persoonallista, alueen vahvuuksista nousevaa vetovoimaa.

Kortteerin toteuttajia ovat kaupunkimuotoilija, yhteisötaiteilija, museot välittäjäorganisaatioina ja yleisötyön tuottajina sekä ammattikorkeakoulu tiedon tuottajana ja jakajana edistämässä elinikäistä oppimista.

Kortteerin nettisivut

LIEKA 3 - Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa -seurantahanke

LIEKA 3 - Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa -seurantahanke

Hankkeen rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankkeen projektipäällikkö: Riikka Tupala, etunimi.sukunimi@samk.fi

Hankkeen toteutusaika: 1.9.2016 - 31.12.2017

 

Liikuntapaikkojen esteettömyyden suunnittelua ja avustuspäätöksiä koskevan seurantahankkeen ensimmäisessä osassa luotiin haastattelurunko liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemuksia arvioiville tarkastajille, jolla pyritään saamaan tietoa muun muassa palautuneiden esteettömyysselvitysten määrästä, esteettömyysselvitysten ja piirustusten yhdenmukaisuudesta, annetuista korjausehdotuksista sekä tehtyjen korjausten laadusta. Lisäksi hankkeessa luotiin kyselylomake perustamishankkeiden suunnittelijoille ja kunnan edustajille. Kyselyn tavoitteena on saada muun muassa palautetta esteettömyyden materiaalipaketista ja sen vaikutuksesta suunnittelutyöhön, kokemuksia avustushakemisprosessista, tietoa suunnittelijoiden esteettömyysosaamisen tasosta ja kokemuksesta aiheeseen liittyen sekä tietoa siitä, onko suunnittelutyössä käytetty apuna ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten esimerkiksi esteettömyysasiantuntijaa, paikallista vammaisneuvostoa tai aluehallintoviraston tarjoamaa neuvontaa. Hankeen toisessa osassa luodaan opetus-ja kulttuuriministeriölle seurantamalli liikuntapaikkojen esteettömyyden tason vuosittaiseen seurantaan.

 

 

 

Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yritysryhmähanke

Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja

Leader Karhuseutu

Hankkeen toteutusaika

15.11.2017 – 31.12.2019

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yritysryhmähanke on neljän luvialaisen mikroyrityksen yhteinen hanke. Hankkeen päätavoitteena on ryhmän yritysten kannattavuuden parantaminen ja myynnin kasvattaminen, jota tavoitellaan tuotteistamisen, yhteistyön ja laadukkaan yhtenäisen markkinointiviestinnän kautta. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan myös Laitakarin ja Luvian saariston profiilia ja brändiä matkailumarkkinoilla, mikä parantaa yritysten tuotteiden löydettävyyttä.

Hankkeessa kehitetään vetovoimaisia, paikallisen luonnon, kulttuurin ja historian elementtejä vahvasti hyödyntäviä luontomatkailutuotteita ja muodostetaan niistä merellisten luontomatkailupalveluiden tuoteperhe Luvian saaristoon. Yrityksistä ja tuotteista laaditaan laadukkaita markkinointimateriaaleja ja palveluita markkinoidaan ja esitellään potentiaalisille uusille asiakasryhmille sekä yhteistyökumppaneille. Lisäksi yritykset parantavat osaamistaan muun muassa merellisten luontomatkailupalveluiden tuotteistamiseen liittyvissä teemoissa.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Kaljaasi Ihana, Luvian Merihelmi, Soul Sisters Catering ja Villa Poseidon. Hankkeen hallinnoijana toimii SAMK. Rahoitus hankkeelle tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader Karhuseudun kautta.

MariEMS – Maritime Energy Management Training Strategic Partnership

Maritime Energy Management Training Strategic Partnership (MariEMS)

Rahoittaja: EU

EU-rahoitusohjelma: Erasmus +

Projektipäällikkö

Heikki Koivisto

+ 358 44 710 3674

Toteutusaika: 2015–2018

 

Tänä päivänä ei ole saatavilla standardia IMO:n (International Maritime Organisation) esittämälle energiapäällikölle. Tämän projektin aikana tuotamme esityksen energiapäällikön työn kuvauksesta ja koulutusohjelmasta avustaen laivojen energiatehokkuuden paranemista säästäen alusten polttoainetta ja vähentäen päästöjä.  Online koulutusmateriaali on kaikkien saatavilla projektin päättyessä keväällä 2018.

Projektin vastuullisena vetäjänä toimii Southampton Solent University ja partnereina pk-yritykset C4FF Iso-Britanniasta,  Spinaker Sloveniasta, ja Team Srl Italiasta.  Kaksi merenkulkualan koulutusyksikköä yksi etelästä, Universitat Politechnica de Catalunya, ja SAMK pohjoisesta. Lisäksi kaksi työelämäsektorin edustajaa, Makroshipping varustamo Turkista ja Rauman satama Suomesta.

Matkailuyrityksille kasvua Kiinasta -yritysryhmähanke

Matkailuyrityksille kasvua Kiinasta -yritysryhmähanke

Hankkeen rahoittaja
Satakunnan ELY -keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Hankkeen toteutusaika
1.11.2017 – 31.12.2019
Projektipäällikkö
Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Matkailuyrityksille kasvua Kiinasta -yritysryhmähanke on viiden matkailun mikroyrityksen yritysryhmähanke Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Hankkeen yritykset sijaitsevat Euran, Porin, Kokemäen ja Loimaan kunnissa. SAMK toimii hankkeen hallinnoijana. Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten kansainvälistymistä erityisesti Kiinan matkailumarkkinoille ja hakea kasvua eritoten kiinalaisille lapsille ja nuorille suunnatuista leirikoulusta. Hankkeessa toimenpiteenä yritykset tuotteistavat vetovoimaisia leirikoulutuotteita Kiinan markkinoille sopiviksi, heille kootaan markkinointimateriaalia kiinan kielellä (myös muita kieliä) ja osallistutaan Kiinan markkinointimatkoille yhdessä Visit Finlandin kanssa. Matkoilla osallistutaan matkanjärjestäjätapaamisiin, messuille ja samalla vieraillaan Satakunnan ystävyyskaupungissa Changzhoussa yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Kiina-hankkeen kanssa. Changzhoussa järjestetään yritysryhmälle matkailupalvelutuotteiden ja leirikoulutoiminnan esittely- ja markkinointitilaisuus ja tapaamisia. Tilaisuuksissa tavataan ystävyyskaupungin virkamiehiä sekä alueen matkailu- ja leirikoulutoimijoita.

Hanke lisää matkailuyritysten kansainvälistymistä Kiinaan, liiketoimintamahdollisuuksia, ja yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on uusia kohderyhmiä, etenkin Kiinasta, löytämällä lisätä yritystoiminnan monipuolisuutta, kasvua ja kannattavuutta. Lisäksi yritykset syventävät yritystensä markkinatuntemusta osallistumalla Kiinan markkinointimatkoille. Hanke lisää yhteistyötä toisten yrittäjien kanssa, mutta myös muiden hankkeen teemaan liittyvien toimijoiden kanssa (mm. Visit Finland, matkanjärjestäjät, opetussektori).

Hanke hyödyntää vuonna 2017 toteutetussa ”Satakuntalaiset matkailuyritykset Kiinan markkinoille” -yritysryhmähankkeessa saatuja kokemuksia Kiinan markkinoista sekä jatkaa ja kohdentaa markkinointia Lounais-Suomen näkökulmasta potentiaaliseksi todetulle asiakassegmentille.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Ali-Ketolan Tila, Kanniston kotieläintila, Lomakeskus Sieravuori, Pitkäjärven vapaa-ajankeskus ja Yyteri Beach lomakeskus. Rahoitus hankkeelle tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.

 

Merikarvian matkailuyritykset kansainvälistyy – Willkommen & Welcome to Merikarvia

Merikarvian matkailuyritykset kansainvälistyy – Willkommen & Welcome to Merikarvia

 

Hankkeen rahoittaja

Leader Pohjois-Satakunta

Hankkeen toteutusaika

1.4.2017 – 31.3.2018

Projektipäällikkö

Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki(a)samk.fi, 044 710 3552

Tiivistelmä

Hanke on yhdeksän merikarvialaisen maaseudun mikromatkailuyrittäjän yritysryhmähanke, jota SAMK hallinnoi. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat Purolomat Oy, Jokitähkä avoin yhtiö/Rauhanlaakson majoituspalvelut, Maatilamatkailu Koivuniemen Herra, SS Norrgrund Oy, Pikuliina/Niittyniemen lomamökit, Useimmiten Kati Oy/Ravintola Rantahuone, Vanha-Heikkilän majatalo, Saleena Oy/Mericamping ja Meriviihde Oy/Merikievari.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja markkinatuntemusta sekä sitä kautta vahvistaa kansainvälistä matkailua hankeyrityksiin. Kohdemarkkina-alueeksi on valittu erityisesti Saksa ja englantia puhuva Eurooppa. Hankkeessa syvennetään markkinatuntemusta erityisesti perehtymällä saksalaisiin matkailijoihin kohderyhmänä, heidän ostokäyttäytymiseensä ja tarpeisiinsa suomalaisten matkailupalveluiden näkökulmasta.

Hankkeessa järjestetään koulutuksia, joiden avulla tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin ja tapoihin sekä tehdään opintomatka Saksaan Uckermarkin alueelle. Lisäksi tuotetaan markkinointimateriaaleja kansainvälisille matkailijoille erityisesti saksan ja englannin kieliselle Euroopalle (mm. valokuvia, video, esitteitä).  

Meriklusterin energiatehokkuus Satakunnassa: SataMari

Meriklusterin energiatehokkuus Satakunnassa: SataMari

Hankkeen rahoittajat 
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)

Projektipäällikkö
Minna Keinänen-Toivola, 044 710 3063, minna.keinanen-toivola(a)samk.fi

Toteutusaika
1.1.2018-31.12.2020

Lyhennelmä

Satakunnan meriklusterilla on tarve lisätä energiatehokkuutta ja Satakunnan ammattikorkeakoulun luotsaama SataMari-hanke vastaa tähän kehittämistarpeeseen. Kolmivuotisen hankkeen tehtävänä on kehittää ja pilotoida energiatehokkaita ratkaisuja ja samalla lisätä Satakunnan meriklusterin toimintaedellytyksiä.

Energiatehokkuus vaikuttaa meriteollisuuden kannattavuuteen, mutta toistaiseksi se ei ole ollut toiminnan keskiössä Satakunnassa. Kansainväliseen ympäristösääntelyyn vastaaminen ja energiatehokkuuden lisääminen parantavat alueen osaamista ja synnyttävät uutta liiketoimintaa.

Hankkeessa pilottialustoina toimivat Raumalla SeaSide Industry Park ja Rauman satama. Olemassa olevien toimintojen energiatehokkuuden parantamisen lisäksi SataMari pyrkii luomaan uutta liiketoimintaa tuotteiden ja palveluiden muodossa. SataMari yhdistää satakuntalaisen osaamisen yrityksissä ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden ja meriklusterin alueella. Visiona on, että Satakunta on Euroopan johtava alue meriteknologia-alan energiatehokkuusosaamisessa Euroopassa vuoteen 2022 mennessä.

http://smarturbanbusiness.samk.fi/satamari/

Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko)

Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko)

Hankkeen rahoittaja:
Pohjois-Pohjanmaan ELY

Hankkeen projektipäällikkö:
SAMKin projektipäällikö Riitta Tempakka, puh 044 710 3639, riitta.tempakka(a)samk.fi

Hankkeen toteutusaika:
1.1.2016–30.09.2018 

Tiivistelmä:

Meriteollisuuden, merenkulun ja satamatoiminnot käsittävä meriklusteri on merkittävä työllistäjä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Alan keskeisenä haasteena ovat nopeat muutokset globaalissa toimintaympäristössä ja osaamisen uudistumisen vaatimukset merialan muutoksessa ja kilpailuympäristössä. Toisena keskeisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilöstön ikääntyminen ja siirtyminen pois työelämästä. Myöskään alan houkuttelevuus ei ole ollut paras mahdollinen johtuen alaa koskeneista rakenteellisista uudistuksista.

Meriklusterin ammateissa toimivilla on pääsääntöisesti kaupallinen tai tekninen perustutkinto eikä henkilöstöjoustoa tapahdu riittävästi meritekniikan ja kaupallisen- /logistiikanalan työntekijöiden välillä. Yhteisen erikoistumiskoulutuksen avulla siirtyminen tarpeen mukaisesti eri toimialojen välillä helpottuu.

Meri-Erko projektia koordinoi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja siinä ovat mukana kaikki merkittävät meriklusterin korkeakouluopetusta tarjoavat tahot niin kuljetuksen ja logistiikan kuin meriteollisuudenkin piiristä: Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Yrkeshögskolan Novia), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy / SAMK sekä meriteollisuuden puolelta tärkeimmät laivanrakennuksen ja meriteollisuuden kouluttajat Suomessa: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, sekä Turun ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi projektissa on mukana Koneteknologiakeskus Turku Oy.

Hankkeen tavoitteena on aikaansaada totuttua vahvemman työelämäkytkennän omaavan erikoistumiskoulutuksen malli. Malli on digipedagogiikkaan perustuva ja hyödyntää digitaalisen oppimisen ratkaisuja, jotka on todettu toimiviksi. Mallia valmisteltaessa kantavana periaatteena on korkeakoulujen ja työelämän toimijoiden yhteiskehittelyn vahvistaminen ja yhdessä kokeileminen. Projektissa halutaan omalta osaltaan varmistaa koulutusverkoston ja työelämän yhteistyöllä riittävän ammattitaitoisen osaamispotentiaalin kouluttaminen meriklusterin liiketoimintaympäristöön. Hankkeessa suunnitellaan 30-60 op. laajuinen, uusimpaan tietoon ja osaamiseen perustuva koulutusmalli meriteollisuudesta, merenkulkutaloudesta ja logistiikasta alalla toimivien yritysten kanssa.

Multifunctional enviroment for Well-being enhancing technology – MeWeT

Multifunctional enviroment for Well-being enhancing technology – MeWeT

Projektipäällikkö
Sari Merilampi

Projektisihteeri
Päivi Tammela

Projektin voimassaolo
1.1.2016 - 31.12.2018

NatureBizz - Business and Wellness from Green Economy Growth

NatureBizz - Business and Wellness from Green Economy Growth

Webpages: https://www.facebook.com/CBNatureBizz/

The programme
Interreg/Central Baltic

Project manager
Sanna-Mari Renfors, sanna-mari.renfors@samk.fi, 0447103821

Duration 1.3.2018 - 31.10.2020

Budget 399.933,15 €, ERFD 311.250,66 €

Project partners
Vidzeme University of Applied Sciences, Latvia
University of Tartu, Pärnu College, Estonia 
Södertörn University, Sweden

The summary

The project: Green movement and the demand for natural, healthy and ecological products and services offer opportunities for green micro entrepreneurship. The entrepreneurs need sector-specific business skills to develop local natural resources into sustainable green business. This project supports the growth of green micro business by proving a joint training programme. During the training, the entrepreneurs will work with their own practical business development cases. The core aim is the development of natural resources into sustainable green business.

Target Group: Green micro entrepreneurs, business developers, and higher education institutions in the Central Baltic Area.

Activities (WP’s)
• Identifying and aligning the relevant skillset in the Central Baltic Area
• Developing the curriculum and the training programme
• Conducting the pilot training

Green micro entrepreneurship: In the project NatureBizz green entrepreneurship and green business are defined as development of sustainable, small-scale products and services based on local natural resources. They also contribute to human wellbeing. Green business sectors include for example nature-based wellbeing services, super/biofood, biocosmetics, eco-friendly handicraft, nature-based experiences.

NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään

NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään

SAMKin projektipäällikkö
Tuija Kiviaho

SAMKin projektisihteeri
Pirjo Tuomi

Projektin voimassaolo
1.10.2016–31.7.2019

Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK)

Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut CENTRIA, HAMK, SAMK, TAMK ja TuAMK sekä ammattiopistot AMISTO, TREDU, TURUN KAUPUNKI ja WINNOVA.

Hankkeen tuloksena syntyy malleja tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja opiskelun ohjauksessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä. Lisäksi syntyy AMK-AO-yhteistyössä suunniteltuja ja toteutettuja opintoja teli-aloilla, uraohjauksen valmennusohjelma ammatillisille opettajille ja kielten oppimiseen uusia malleja. Syntyvät mallit on tarkoitettu hyödynnettäviksi valtakunnallisesti. Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat ammattiin opiskelevat niin AMK:issa kuin AO:issakin, ammatilliset opettajat ja ohjaajat.

Paluu (ympäristötaiteen ja maaseudun yhteistyö)

Paluu

Hankkeen rahoittajat
Satakunnan ELY-keskus

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Projektipäällikkö

Tomi Kuusimäki, tomi.kuusimaki@samk.fi, 044 710 6113

Toteutusaika
1.2.2018–30.9.2018

Tiivistelmä

Idea ympäristötaiteen ja maaseudun välisen yhteistyön kehittämiseksi lähti liikkeelle tarpeesta nostaa esiin luonnon merkitystä kyläyhteisöille ja kylien osallisuuden kehittäminen.

Tavoitteena on laatia selvitys ympäristötaiteen soveltumisesta maaseudun kehittämiseen. Selvityksessä kartoitetaan rahoitusmahdollisuudet laajemmalle Pohjois-Satakunnassa tapahtuvalle monialaiselle ympäristötaiteen projektille. Selvityksen lähtökohtana on, että ympäristötaide toimii osana järven kunnostusprojektia, se voi olla osana alueen markkinointia sekä toimia alueen identiteettiä ja osallisuutta vahvistavana tekijänä.

Paluu-projekti kehittää maaseudun elinvoimaisuutta ja elämänlaatua paikallista kulttuuritarjontaa kehittämällä. Hankkeen toimintaperiaate perustuu osallistavaan yhteisöllisyyteen, jonka kautta nostetaan luonnon merkitystä alueen kehittämiseen ja paikallisen identiteetin vahvistamiseen. Paluu-hankkeen tavoitteena on luontoarvojen tunnistaminen, mikä omalta osaltaan tukee myös kestävän kehityksen periaatteita.

Selvityksen toimenpiteenä laaditaan suunnitelma Siikaisten Leppijärven ja Kankaanpään alueelle sijoittuvalle ympäristön, taiteen ja tekniikan yhdistävälle kokonaisuudelle. Selvityksessä kartoitetaan myös mahdolliset rahoituskanavat sekä alueen eri yhteisöjen sitoutuminen laajaan ympäristötaiteen ja alueen väliseen yhteistyöhön.

Konkreettisina toimina laaditaan Siikaisten Iso-Leppijärven ympäristöön sijoittuvan projektin luonnos ja rahoitussuunnitelma. Projektissa yhdistyy ympäristötaide ja järven kunnostamiseen liittyvät prosessit. Kankaanpään alueella selvitetään tarve, miten monialainen taide voi olla mukana alueen kehittämisessä erityisesti matkailullisesta näkökulmasta. Selvityksessä huomioidaan Geopark-kokonaisuus. Kolmantena toimenpiteenä selvitetään eri yhteisöjen kiinnostus osallistua konkreettiseen yhteistyöhön ja rahoitukseen.

PortMate

Hankkeen rahoittaja:

Interreg Central Baltic , EU

Projektipäällikkö:

Minna Keinänen-Toivola, minna.keinanen-toivola(a)samk.fi, 044 710 3063

Hankkeen toteutusaika:

1.11.2016–31.12.2019

Hankkeen osatoteuttajat:

  • SAMK (koordinaattori)
  • Rauman kaupunki
  • Sottungan kunta
  • Kökar Havspaviljong AB
  • Gävlen kunta
  • Söderhamnin kunta

Kuvaus:

Nykyään pienvenesatamille on saaristossa haasteena erityisesti

1) turvallisen saapumisen, satamassa olon ja satamasta lähdön varmistaminen vaativissa olosuhteissa vähemmän kokeneiden veneilijöiden myötä

2) kestävän kehityksen mukaisten palvelujen puute ja

3) riittämättömät markkinointitoimenpiteet kussakin satamassa.

PortMate-projektissa näihin haasteisiin etsitään vastauksia yhdistämällä Rauma – Sottunga/Kökar – Gävle/Söderhamn -purjehduskolmio. Rauma ja Gävle ovat myös ystävyyskaupunkeja. Näillä alueilla on huikeaa potentiaalia tarjottavana vierailijoille niin luonnon kuin myös kaupunkiympäristön puolesta. Kolmion piensatamat tarvitsevat käytännön yhteistoimintaa parantaakseen paikallista ja alueellista liikkuvuutta kehittääkseen alueen turismia.

PortMate-projektin piensatamat ovat kuntien ja yksityisten yritysten omistuksessa. Käytännön toimia ovat 1) vuorovaikutteisen, nykyisiin järjestelmiin yhteensopivan, ICT-työkalun kehittäminen avustamaan veneilijöitä saapumaan ja lähtemään satamasta turvallisesti sekä takaamaan turvallisen satama-ajan

2) kestävät ja resurssitehokkaat investoinnit maalla, kuten aurinkopaneelit, sanitaatio ja wifi

3) piensatamaoperaattoreiden ja veneilijöiden lähentäminen tarvittavien palveluiden ja yhteistoiminnan          esimerkiksi markkinoinnin alueella.

PortMate-projekti takaa turvalliset, sopivat ”vihreät palvelut” ja yhteismarkkinointia piensatamille. Projektin parhaat käytänteet jaetaan muille Keskisen Itämeren alueen satamille ja veneilijöille ICT-työkalun ja erilaisten seminaarien avulla. Lopputulemana projektissa ovat parantuneet palvelut 19 pienvenesatamassa. 

Proto Garage

Proto Garage

Projektipäällikkö
Kari Laine

Projektisihteeri
Päivi Tammela

Projektin voimassaolo
15.10.2015 - 14.10.2018

Rauman veden laadun kehittäminen

Rauman veden laadun kehittäminen

Rahoittaja: Satakuntaliitto, AIKO-rahoitus

Toteutusaika: 1.11.2017­–31.10.2018

Projektipäällikkö: Martti Latva, martti.latva@samk.fi, 044 710 3060

 

Tiivistelmä

Puhdas vesi sekä siihen liittyvät kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmat ovat yksi tekijä kasvavassa biotaloudessa, joka on keskeinen osa Satakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa. Kehittyvä teollisuus on Rauman kaupungin alueelle elinehto ja Rauma onkin tunnettu erittäin vahvasta ja hyvinvoivasta teollisuudestaan. Siinä erittäin olennaisessa osassa on vettä käyttävä teollisuus. Perinteisesti Raumalla ollaan totuttu luotettavaan ja hyvään vesihuoltoon. Raumalla on kuitenkin viime aikoina havaittu ongelmia rakennusten vesijärjestelmien metalliosien kuten messinkiliittimien ja kuparisten vesiputkien pitkäaikaiskestävyydessä, minkä on havaittu liittyvän veden laatuun. Varsinkin uuden asuntotuotannon ja saneerattavien rakennuskohteiden kannalta veden laadun kehittäminen on tärkeää. Myös teollisuudelle veden laatu ja metallikomponenttien kestävyys ovat olennaisia tekijöitä. Kiinteistöjen osalta vaihtoedot tulevaisuuden korjauskustannusten välttämiseksi ovat muutoin omat käsittelylaitteet ja mahdollisesti kalliimpien materiaalien käyttö.

 

Rauman kaupungin kuten monen muun suomalaisen asuinalueen juomavesi/talousvesi on puhdistettua pintavettä. Pintavedessä on viime vuosikymmeninä tapahtunut ilmastonmuutoksen seurauksena laatumuutoksia mm. happamoitumisen ja kasvaneiden valumavesien mukana lisääntyneet epäpuhtaudet. Tämä luonnonvesien tilan heikkeneminen on tunnistettu Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen laatimassa trendiraportissa (2013), mihin myös Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmassa 2016 – 2018 viitataan. Pintaveden muutosten johdosta vedenkäsittelyltä ja siihen liittyviltä teknologioilta vaaditaan yhä enemmän puhdistuskykyä ja kapasiteettia. Keskeisin ongelma Suomessa on veden syövyttävyyden lisääntyminen ja tämä koskee Satakunnan alueella erityisesti Rauman veden laatua. Eri korroosiotyypeistä pistekorroosio on tyypillisin seuraus syövyttävyyteen vaikuttavien komponenttien lisääntymisestä vedessä. Syövyttävyyden vähentäminen vedenkäsittelyprosessilla ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

 

Tässä projektissa on tavoitteena löytää Rauman pintaveden käsittelyprosessista osaprosessit, joita säätämällä ja muuttamalla syövyttävyyttä saadaan alennettua tämänhetkisestä tilanteesta. Sen jälkeen testataan tarvittavat muutokset koeajoilla sekä analysoidaan ja arvioidaan tulokset. Kun testauksilla on löydetty paras vaste, otetaan muutetut analysointipaikat, kemikaalit, parametrit yms. käyttöön ja seurataan prosessia ja sen toimivuutta toimintavarmuuden varmistamiseksi. Käytännössä tarkoituksena on nopealla pilotointityyppisellä lähestymisellä monipuoliseen osaamiseen perustuvien kokeilujen kautta parantaa vedenkäsittelyprosessin toimintaa. Projektin toteuttaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER apunaan asiantuntijoita Rauman vedeltä. Suomessa on useita pintavesilaitoksia, joilla samanlaista kehitystarvetta. Aiemmin Nordic Innovation -rahoituksella tehdyssä pohjoismaisessa projektissa tunnistettiin Suomessa vesilaitoksia, joiden vesi oli syövyttävää. Vastaavanlaisia löytyy myös muista pohjoismaista. Olennaista on levittää tietoa tämän hankeen tuloksista mahdollisimman laajasti.

Restonomien koulutuksen ja elinkeinon yhteiskehittäminen (ReKey)

Hankkeen rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankkeen toteutusaika
1.2.2017 - 31.1.2019

Hankkeen projektipäällikkö
Vappu Salo, vappu.salo(a)samk.fi, 044 710 3823

Lyhennelmä
ReKey-hankkeessa kehitetään uudenlaista yhteistoimintamallia, joka vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia kansallisessa innovaatioekosysteemissä. Ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yhteistoimintamallilla pyritään vahvistamaan suomalaisen majoitus- ja ravitsemisalan palvelukehittämisosaamista ja siten kilpailukykyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulujen välistä vuorovaikutusta yhteistoimintamallin avulla. Kansallinen osaamisen vaihto, esimerkiksi yhteisen koulutustarjonnan tai opintopolkujen muodossa parantaa yhteistoimintaa koulutuksen ja elinkeinon sekä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten digitaalisten palvelujen hackathon kehitetään osallistavilla menetelmillä. Hankkeessa lisätään myös tietoisuutta eri ammattikorkeakoulujen kansainvälisistä tutkimuksesta ja yhteistyöstä. Restonomin profiilin nostaminen on tarpeen erityisesti tutkimus- ja kehittämistyön osalta. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaa tunnetaan elinkeinossa huonosti, esimerkiksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkimustyön osalta. Jatkuvuutta toiminnalle pyritään luomaan living lap -toimintamallin avulla.

Satakunnan elintarviketeollisuuden TKI-toiminnan kehittäminen

Satakunnan elintarviketeollisuuden TKI-toiminnan kehittäminen

Hankkeen rahoittaja

Pirkanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto

Toteutusaika

1.1.–31.12.2018

Projektipäällikkö

Martti Latva, martti.latva(at)samk.fi
puh. 044 7103060

Hankkeen osatoteuttajat

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tukea mikro- ja pk-yritysten osaamisen uudistamista kohti kiertotaloutta, resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä, sekä samalla rakentaa alueelle elintarviketeollisuuden liiketoimintaekosysteemiä.

Satakunnan erityispiirteet, energia- ja materiaali-intensiivisyys, tekevät siitä ainutlaatuisen kehittämisympäristön, kun siirrytään lineaaritaloudesta luonnonvaroja säästävään kiertotalouteen. Tavoitteena on, että kaikki tuotannossa käytettävät materiaalit kiertävät tehokkaasti, ja energia- sekä materiaalitalous ovat kokonaisoptimoituja. Uudet toimintatavat ja käytännöt, joita näin syntyy, ovat itsessään kasvun ja uuden liiketoiminnan lähteitä. Satakunta voi kehittyä valtakunnallisesti edelläkävijäksi kiertotalouden eteenpäin viejänä. Edelläkävijyys puolestaan vahvista Satakunnan elinvoimaisuutta.

Hankkeessa toteutettavissa työpaketeissa luodaan koulutuspilotteja yritysten tarpeista ja aiemmissa hankkeissa esille nousseiden asioiden pohjalta. Tavoitteena on pystyttää ja vakiinnuttaa kehittyvän alan vaatimuksia ja tarpeita seuraava kokonaisuus, joka lisää mm. kiertotalouden koulutusta ja neuvontaa elintarviketeollisuudelle. Lisäksi kartoitetaan hanketoimijoiden mahdollisuudet tuottaa tutkimus- ja innovaatiopalveluja Satakunnan elintarvikeyrityksille hyödyntäen toimijoiden kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tavoitteena on muodostaa uusia TKI-palvelukokonaisuuksia yhdistämällä eri toimijoiden osaamisalueita. Hankkeessa kootaan myös yhteen toimijoiden muissa hankkeissa keräämät tiedot yritysten sivuvirtojen hyödyntämisestä ja kehittämistarpeista. Tarvittaessa tehdään lisää haastatteluja esimerkiksi digitalisaation tarpeiden, mahdollisuuksien ja kyvykkyyden selvittämiseksi. Työpaketissa selvitetään myös kiertotalouteen suunnattua koulutustarjontaa. Samalla luodaan sisältöjä kiertotalouden tunnetuksi tekemiseksi.

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke II

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke II

Projektipäällikkö
Soile Vahela

Projektisihteeri
Sinikka Kyngäs

Aika
1.11.2015–31.10.2018

Tiivistelmä

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke 2  on tiedonvälityshanke, joka lisää maaseutumatkailussa toimivien tahojen välistä vuorovaikutusta, verkostoja ja kumppanuuksia sekä maaseudulla toimivien yritysten liiketoimintaosaamista siten, että maaseutumatkailu ja sen arvostus toimialana kasvaa edelleen maakunnassa.

Hanke toimii Satakunnan maaseutumatkailukentän yleisenä tiedonvälittäjänä, kentän kokoavana toimijana ja kehittämistoimenpiteiden koordinoijana.

Hankkeen tavoitteena on tiedotustoiminnan kautta edistää maaseutumatkailua elinkeinona, vahvistaa maaseutumatkailussa toimivien yrittäjien liiketoimintaosaamista ja verkostoitumista sekä tiivistää koko maaseutumatkailukentän kehittämistoimia päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteisen suunnan varmistamiseksi.

Hanke lisää tietoisuutta Satakunnan maaseutumatkailuyrityksistä ja tuotteista.

Lisäksi hanke toimii Visit Finlandin valtakunnallisten matkailun kehittämisohjelmien ja -strategioiden sekä valtakunnallisen maaseudun matkailun koordinointihankkeen maakunnallisena vastinparina tuoden valtakunnallista tietoa maakuntaan.

Hanke varmistaa Satakunnan maaseutumatkailun kehityksen etenemisen samansuuntaisesti sekä maakunnan sisällä että suhteessa muun valtakunnan kehitykseen.

Satakunnasta Euroopan robotiikkamaakunta - kansallisesta brändistä Euroopan osaamiskeskittymäksi

 

 

 

 

 

 

 

 

Projektipäällikkö: Timo Kerminen

Projektisihteeri: Päivi Tammela

Toteutusaika: 1.2.2017-31.12.2019

 

Kuvaus:

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Satakunnan alueen profiloitumista robotiikan ja automaation vahvana osaajana sekä kansallisesti että kansainvälisellä tasolla. Profiilia vahvistetaan eri toimijoiden, muun muassa rahoittajien, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen, yhteistyöllä, jonka avulla Satakuntaan luodaan tulevaisuuteen katsova ja sitä luova strategia. Alueella toimii jo nyt vahva ja monipuolinen Robocoast-automaatioklusteri, jonka ansiosta eri toimijat voivat kohdata toisensa luontevasti ja ammentaa toistensa osaamisesta sekä resursseista.

Hankkeen tuloksena käynnistetään Satakunnan Ammattikorkeakouluun Robotiikka Akatemia, joka vahvistaa edelleen alueen robotiikan sekä automaation osaamista ja tutkimusta. Akatemian tavoitteena on lisätä tietoisuutta robotiikasta ja automaatiosta ihmisten ja yritysten parissa.

Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin

Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin

Hankkeen rahoittaja
Keski-Suomen ELY-keskus / EAKR, Euroopan aluekehitysrahasto

Hankkeen toteutusaika
1.6.2015 - 31.5.2018

Hankkeen projektipäällikkö
Mirka Leino, mirka.leino(a)samk.fi, 044 710 3182

Lyhennelmä
Satakunnan ammattikorkeakoululle suunnitellaan ja toteutetaan pk-yritysten simulointitarpeisiin räätälöitävä simulointiympäristö. Hyvin suunniteltu ja toteutettu simulointiympäristö tarjoaa uusia ulottuvuuksia yritysten tuotantoprosessien ja tuotteiden digitalisointiin ja automatisointiin. Simulointiympäristöstä voivat hyötyä erityisesti teollista tuotantoa harjoittavat yritykset, mutta tietysti myös tuotantoprosesseja, niiden osia ja laitteita valmistavat yritykset. Kun simulointiympäristössä käytettävät mallinnustekniikat, komponentit, liitynnät ja simulointitavat määritellään tarkasti, sopivat kaikki mallinnetut komponentit ja simulaatio yhteen ja simulointiympäristö täydentyy jokaisen simulaation myötä. Tämä taas nopeuttaa uusien simulaatioiden aloittamista, kun kaikkia osia ja komponentteja ei tarvitse aina mallintaa uudestaan. Vastaavasti myös erilaisten solujen simulaatioita voidaan hyödyntää myöhemminkin monessa erilaisessa kohteessa.

Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu

Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu

 

Hankkeen rahoitus

Satakuntaliitto, AIKO-kokeiluraha

Projektipäällikkö

Jaana Ruoho, p. 044-7103825, jaana.ruoho@samk.fi

Projektisihteeri

Anu-Susanna Koskela, p. 044-710 3293, anu-susanna.koskela@samk.fi

Toteutusaika

1.11.2017-31.1.2019

Tiivistelmä

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu. Koulutuskokeilua varten luodaan innovatiivinen, rajat rikkova ja monialainen opetussuunnitelma osaamissisältöineen. Opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kestävän merellisen matkailun erikoistumismoduulia (20-25 op), joka voidaan ketterästi kytkeä osaksi tutkintokoulutusta moniin erilaisiin koulutusohjelmiin, ja josta voidaan irrottaa osia täydennys- ja yrityskoulutukseen. Koulutuskokeilua kehitetään palautteen perusteella ja tämä jatkuu hankkeen päätyttyä osana SAMKin tarjoamaa matkailun koulutusta. Hankkeen tuloksena syntyy näin ollen merellisen matkailun opetussuunnitelma osaamissisältöineen ja verkostoineen sekä tämän pilotointi palautteineen. Hanke tukee ennakoivaa rakennemuutosta Satakunnassa keskittymällä kasvavan sinisen biotalouden aineettoman arvonluonnin eli tässä yhteydessä merellisen matkailun osaamisen kehittämiseen. Lisääntyvän osaamisen kautta hanke edistää merellisen matkailun avaamiin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista sekä Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä matkailuliiketoiminnassa.

                                                                    

Koulutuskokeilun tärkeimmät toimenpiteet ovat

  • Osaamistarpeiden selvittäminen
  • Opetussuunnitelman kehittäminen koulutuskokeilua varten
  • Koulutuskokeilun toteuttaminen ja kokemusten kerääminen
  • Liittyminen alan kansainvälisiin verkostoihin.

Hankkeessa toimivat Jaana Ruoho ja Sanna-Mari Renfors matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmästä.

 

SME Aisle

SME Aisle

Exports of clusters of Central Baltic economic strengths shipbuilding, maritime, renewable energy, automation and ICT to Namibia as a stable point of entry to the Southern African markets

Financier: EU

Programme: Interreg Central Baltic

Duration: 01.03.2018-31.08.2021

Project manager: Minna Keinänen-Toivola, +358 44 710 3063, minna.keinanen-toivola(a)samk.fi

Lead partner:

Satakunta University of Applied Sciences, Finland

Partners:

Prizztech Oy, Finland

Latvian Chamber of Commerce and Industry, Latvia

Association of Mechanical Engineering and Metalworking Industries of Latvia, Latvia

Tallinn University of Technology, Estonia

Associated partners:

Satakunta Chamber of Commerce, Finland

Swedish Windpower Association, Sweden

Abstract:

SME Aisle: Exports of clusters of Central Baltic economic strengths shipbuilding, maritime, renewable energy, automation and ICT to Namibia as a stable point of entry to the Southern African markets.

Central Baltic region companies in Finland (incl. Åland), Estonia, Latvia, Sweden have strong competences for maritime cluster (shipbuilding, maritime & logistics, renewable energy, automation, ICT). However, many CB companies are too small alone and expertize is very limited/scattered for export activities on fast growing Southern African market (62% of global population in Africa by 2050). The customers expect concept solutions for products and services. There are vast export possibilities for an adaptable, scalable product and services concept for CB region companies as clusters to these markets. Main objective is to achieve sales to CB’s SME’s with joint concept using Namibia as a safe entry point to coastal Southern African countries (e.g. South Africa, Angola, Mozambique). All SME Aisle partners are already operating actively within safe, smart and environmentally friendly maritime cluster to promote export from Finland, Latvia, Estonia and Sweden. The project activities are detailed market analysis and feasibility study, development and adaptation of concept products and services with capacity building of 20 selected pilot companies from CB. Min. 15 companies have achieved sales in Southern African countries by the end of the project.

http://smarturbanbusiness.samk.fi/smeaisle/

STEP-C Satakuntalaisen innovaatiotoiminnan keskittymä

STEP-C 

Satakuntalaisen innovaatiotoiminnan keskittymä

Rahoittaja: Pirkanmaan liitto

EU-rahoitusohjelma: EAKR

Projektipäällikkö

Markku Paukkunen

+358 44 701 3152

Toteutus: 2016–2017

 

Hanke synnyttää Changzhouhun Kiinaan suomalaisten korkeakoulujen tutkimusosaamisen tukemana suomalaisen innovaatiotoiminnan keskittymän.

STEP-C luo uuden toimintatavan, joka on läheisessä vuorovaikutuksessa Finpron ja Team Finlandin kanssa.

Korkeakoulujen ja yritysten välille syntyy konkreettista tutkimusyhteistyötä ja yrityksille liiketoimintaa Kiinaan.

Korkeakoulut ja yritykset saavat osaamisen ja tiedon siirron sekä verkostojen kehittämisen kautta hankkeelta

  • Kiina-tietoutta, sparrausta ja lisävalmiutta kansainvälistymiseen
  • valmiit kontaktit kohdealueilla Kiinassa ja kiinalaisten henkilöiden tuen yhteydenpitoon
  • vahvan tuen kansainvälisen toiminnan aloitukseen (tilat, asiakashankinnan tuki, tutkimustuki yms).

Hanke tarjoaa yrityksille poikkeuksellisen ja ainutlaatuisen väylän Kiinan markkinoille. Verkostossa on suomalaisia ja kiinalaisia kv-asiantuntijoita, suomalaisia ja kiinalaisia korkeakouluja sekä Kiinan alueviranomaisia.

Yhteistyön tuloksena Changzhouhun syntyy ”Finnish Technology Showroom”, jossa voidaan esitellä suomalaisia kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Showroomin yhteydessä ovat korkeakoulujen tutkimustilat.

Svebinar

Svebinar

Hankkeen rahoittaja
Nordplus

Projektipäällikkö
Mari Linna, mari.linna@samk.fi, 0447103472

Toteutusaika
1.10.2017 - 28.2.2020

Hankkeen osatoteuttajat

Oulu University of Applied Sciences

Latvian Academy of Culture

University of Dalarna

Kuvaus

I Nordplusprojektet Svebinar ingår fem institutioner i tre olika länder. Huvudsyftena för projektet är att

öka studenternas muntliga kunskaper och färdigheter i svenska, att utveckla ett undervisningsmaterial
lämpligt att använda i onlineundervisning men även i traditionell klassrumsundervisning samt att utveckla
nätbaserad undervisning och alternativa arbetssätt som ger mer ansvar åt den enskilde språkinläraren
och större frihet i fråga om val av studieplats och studietid.

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete - kompetens- karriär)

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön (Arbete - kompetens - karriär)

Rahoittaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toteutusaika (SAMK)
1.4.2017 - 31.8.2019

Projektipäällikkö
Eeva-Leena Forma, eeva-leena.forma@samk.fi, 044 710 3252

Lyhennelmä

Toteemi on 18 korkeakoulun yhteinen työelämäläheisen korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat niihin korkeakoulutuksen haasteisiin, jotka johtavat korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen pitkittymiseen ja ongelmiin kiinnittyä työelämään ja työllistyä. Haasteet ovat sekä korkeakoulun sisäisiä (opetus- ja ohjauskäytännöt) että korkeakoulun muuttuvista toimintaympäristöistä kumpuavia (työn muutos, digitalisaatio, globalisaatio).

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on toteutettu tutkintouudistus, jossa koulutusalat ylittävä AMK-tasoinen osaaminen on tunnistettu koulutusalat ylittävässä prosessissa. Tuloksena ovat AMK-tutkinnoille yhteisten ja koulutusaloja yhdistävien osaamisten tuotteistetut kuvaukset, jotka tulevat voimaan syksyllä 2017 uusissa opetussuunnitelmissa. Tutkintojen kehittämisen uudistusprosessissa on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi kehittää pysyväluonteinen, jatkuvuuden takaava toimintamalli, jossa koulutettava osaaminen liittyy kiinteästi työelämän osaamistarpeeseen, kehittyy sen mukana ja sitä tukien yhteistyötä tekemällä.

Työelämäläheisyys opinnoissa edellyttää korkeakouluopettajien sitoutumista sen toteuttamiseen. Opettajat ja korkeakoulu tarvitsevat työnsä tueksi uudenlaista toimintamallia, jolla työelämän kanssa tehtävää yhteistä työtä ja opiskelijalähtöistä opetusta kehitetään ja toteutetaan.

SAMKin Toteemi-osahankkeessa on tavoitteena
- opiskelijalähtöinen ja joustavan etenemisen opinnoissa tarjoava korkeakoulutus
- alakohtaisen työllistymisen tukeminen
- opettajien työelämäyhteyksien lisääminen ja työelämäosaamisen kehittyminen
- korkeakoulupedagogiikan ja oppimisen toimintaympäristökäsityksen uudistaminen

Hankkeessa
- parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja edistetään opiskelijoiden, osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin yhdenvertaisuutta.
- kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opintojen esteettömyyttä, kehitetään henkilöstön osaamista
- uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
oppimisessa ja koulutustarjonnassa)
- vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia.

Toteutustapa
Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyöhön liittyvänä osahankkeena. Kehittäminen tapahtuu osaajapooleissa, joihin nimetään vastaavat kehittäjät. Hanketta koordinoi SAMKin opetuksen kehittämispalvelut.

TUKEE!

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (alueellinen ESR, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)

Toteutusaika: 1.9.2017 – 31.3.2020

Projektipäällikkö: Minna Kahala, minna.kahala@samk.fi, 0447103129

Muut toteuttajat: Euran kunta, Lasten ja nuorten Kilpi, Porin kaupungin psykososiaaliset palvelut, Sataedu, Tukiranka ry

Kuvaus:

TUKEE! -hankkeen lähtökohtana on aktivoida 16-25 -vuotiaita nuoria (erityisesti kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevia nuoria sekä neuropsykiatrisia pulmia omaavia nuoria) palveluiden kehittämiseen. Keskeisenä työotteena on nuorten osallistaminen aidosti monialaisten ja jalkautuvien palveluiden kehittämiseen sekä käynnistämiseen. Tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja nuorten arjessa pärjäämisen tueksi.

Hankkeessa tavoitellaan toimintakulttuurin muutosta ja jaettua asiantuntijuutta; osaamisen ja kokemuksen jakamista nuorelta nuorelle, nuorelta ammattilaiselle, ammattilaiselta ammattilaiselle ja ammattilaiselta nuorelle. Kohderyhmän nuoret ovat tasavertaisessa asemassa muiden toimijoiden kanssa suunniteltaessa ja kehitettäessä heidän tarpeitaan palvelevia työmuotoja- ja tapoja.

Hankkeen tavoitteena on myös monialaisen yhteistyön laajentaminen perinteistä kunta- erikoissairaanhoito -sektoria laajemmalle, jolloin toimijoiden joukkoon saadaan kattavampi osuus alueen palveluntuottajista ja -tarjoajista. Samalla luodaan perustaa sellaiselle palvelujärjestelmälle, jossa nuoren osallisuus ja valinnanvapaus ovat aiempaa suuremmassa roolissa – eri ihmisille kun sopivat erilaiset palvelut ja työmuodot. Monialaista työotetta tukemalla ja toimintaa vakiinnuttamalla lisätään toimijoiden tietoisuutta toistensa tekemästä työstä sekä arvostusta yhteistä työtä kohtaan. Myös ammattilaisten rohkeus toimia nuorten omissa arkiympäristöissä, kuten koulussa, kotona ja harrastusten parissa, vahvistuu.

Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä 1) luodaan ja käynnistetään monialainen, sektorirajat ylittävä yhteistyöfoorumi, 2) toteutetaan elämyksellisyyteen, kokemuksellisuuteen ja näyttöön perustuviin työmenetelmiin pohjautuvia työpajoja, jossa kohderyhmän nuoret yhdessä ammattilaisten kanssa kehittävät, mallintavat ja pilotoivat uusia työmuotoja nuorten omaan kasvuympäristöön, 3) toteutetaan sektorirajat ylittävää mentorointia ja työnohjausta, 4) käynnistetään Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttamaa ”koutsausta” eli henkilökohtaista tukea kohderyhmän nuorten arjessa, niissä ympäristöissä ja tilanteissa, jotka ovat heille haasteellisia.

Näiden toimenpiteiden tuloksena nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu ja mielenterveydelliset ongelmat vähenevät sekä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ammattitaito mielenterveydellisten haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa lisääntyy. Tätä kautta nuorten sosiaalinen osallisuus vahvistuu ja yhä useampi nuori tulee autetuksi.

Työpeili

Työpeili

Rahoittaja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankeaika 1.8.2017-31.7.2020

Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa, 044 710 3662

Tiivistelmä
ESR-rahoitteisessa Työpeili-hankkeessa kehitetään uudenlainen vertaisuuden voimaan pohjautuva ryhmäyrityspalvelu – Työpeili-ryhmät. Ryhmät suunnataan mikro- ja pk-yrityksille, näiden omistajille ja avainhenkilöille. Niissä saa tukea arjen muutoksiin ja rohkaisua tarttua aikamme haasteisiin. Kokemusten jakaminen tuo jaksamista ja tietoa. Ryhmätapaamisiin sisältyy asiantuntijaosuuksia, joiden puitteissa konkreettisia uudistuksia viedään yritysten arjen käytäntöihin. Hyvinvoinnin paraneminen antaa tilaa myös ennakkoluulottomiin kokeiluihin. Työpeili-hankkeen seminaariosuudet tukevat yritysten muutosjoustavuutta eli resilienssiä. Yhteisistä tilaisuuksista saa virikkeitä ryhmissä tapahtuvaan reflektoivaan oppimiseen. Erityisen huomion Työpeili-hankkeessa saavat sote-alan pienet palveluntuottajat. Historiallisen suuren sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti pk-sektorille.

Nettisivut

Uutta avointa energiaa

Uutta avointa energiaa

Hankkeen rahoittaja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ESR

Hankkeen kesto
1.8.2015 - 30.7.2018

Projektipäällikkö
Marko Kukka, marko.kukka(a)samk.fi, 044 710 3185

Hankkeesta tarkemmin nettisivulla uusiavoinenergia.fi

Vedenlaadun vaikutuksen messinkikomponentteihin ja muoviputkimateriaaleihin: Case Rauma

Vedenlaadun vaikutuksen messinkikomponentteihin ja muoviputkimateriaaleihin: Case Rauma

Projektipäällikkö
Martti Latva

Projektisihteeri
Päivi Tammela

Projekti voimassaolo
1.12.2015 - 30.12.2017

5VTA – Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan PK-yrityksissä

5VTA – Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan PK-yrityksissä

Projektipäällikkö
Mirka Leino

Projektisihteeri
Leena Ahlgren

Toteutusaika
1.9.2016 - 31.12.2018

Kuvaus

Elinkeinorakenteen muutostilanteessa elintarviketeollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamisen merkitys
korostuu, koska elintarviketeollisuuden välillinen työllisyysvaikutus on merkittävä: yksi elintarviketeollisuuden
työpaikka luo keskimäärin neljä työpaikkaa muille toimialoille.

Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä -hankkeessa keskitytään tunnistamaan,
evaluoimaan ja mallintamaan toimintatapoja, joiden avulla pienet ja keskisuuret elintarviketeollisuuden yritykset
pystyvät kustannustehokkuuttaan parantamalla lisäämään kilpailukykyään. Hankkeen kehittämistoimet
kohdistetaan erityisesti isoissa elintarviketeollisuuden yrityksissä hyödynnettävien teknologioiden
alasskaalaamiseen, tuotannon kohdennettuun automatisointiin, energian tuottamisen ja käyttämisen
optimointiin sekä hukkaenergian hyötykäytön mahdollisuuksien selvittämiseen.

Hankkeessa tavoitellaan viiden askeleen mallia elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä tehtävään,
kustannustehokkuutta parantavaan teknologiakehittämiseen. Mallintaminen tapahtuu yritysten kanssa
tunnistettavissa kehittämiskohteissa tehtävien selvitysten, teknologiademonstraatioiden ja -pilottien perusteella.

Jokaisessa kehittämiskohteessa tavoitellaan viiden merkittävimmän kehittämisaskeleen tunnistamista.
Näillä askelilla edetään toteuttamalla tarpeen mukaan teknologiaselvityksiä, -demonstraatioita ja pilotteja.
Tehtyjen toimenpiteiden perusteella mallinnetaan yleisellä tasolla hyödynnettävissä oleva viisiaskelisen
teknologiakehittämisen opas elintarviketeollisuuden pk-yrityksille.

Hanke toteutetaan Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla 1.9.2016-31.12.2018

Lisätietoja:

projektipäällikkö Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu, 044 710 3182
projektipäällikkö Juha Palomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 040 830 4247

Visio- ja teknologiajalostamo (VTR)

Visio- ja teknologiajalostamo (VTR)

Hankkeen rahoittaja
Pirkanmaan liitto

Projektipäällikkö
Sari Merilampi, sari.merilampi@samk.fi, 044 710 3171

Toteutusaika
1.4.2018 – 30.9.2020

Tiivistelmä

Vision and Technology Refinery – VTR -hankkeen tavoitteena on yhdistää tulevaisuuden uudistuksiin tähtäävien teknologia-alueiden osaamiset ja verkostot, tarjota tarvittavat työkalut ja osaamista sekä edistää entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten liiketoiminnan uudistamista ja uusien liiketoiminta-mahdollisuuksien syntymistä.  VTR-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden yritys-erehdys-kehittämiselle, jossa tavoite on selvä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tulee kokeilla ja jalostaa erilaisia teknologiayhdistelmiä ja soveltaa maailmalta haettua tietoa. Tämä toimintamalli edesauttaa tutkitusti innovaatioiden syntymistä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien (automaatio, hyvinvointia edistävät teknologiat ja älykkäät energiaratkaisut) välinen tiivis yhteistyö synnyttää monialaista osaamista, jossa asiantuntijoiden jatkuva vuorovaikutus mahdollistaa nopeat kokeilut ja ”out of the box” ajattelun. Tutkimusryhmien verkostot mahdollistavat myös yritysten välisten ja toimialarajat ylittävien kumppanuuksien syntymisen. Tätä kautta hanke paljastaa teknologiaosaamiselle uudenlaisia käyttökohteita, sekä visualisoi näihin kohteisiin soveltuvia ratkaisuja (innovaatioaihiot).

Hanke tuottaa laaja-alaiseen, poikkitieteelliseen osaamiseen ja uusimpaan teknologiatietoon perustuvia tarveperusteisia demoja, jotka toimivat teknologian mahdollisuuksien visualisoijina. Demot voivat tähdätä niin yrityksen toiminnan kehittämiseen kuin tuotteen kehittämiseenkin. Kaikista innovaatioaihioista tuotetaan helposti ymmärrettävää, erilaisilla avoimilla foorumeilla julkaistavaa materiaalia mahdollisimman laajan hyödynnettävyyden takaamiseksi. Materiaalia tuotetaan myös laajemmin teknologioiden yhdistämisestä ja uusimmasta tutkimustiedosta.

Hanke edistää myös monialaisen toiminnan jalkautumista ja toisaalta verkostomaista mukautumiskykyistä toimintaa. Hankkeen monialaisuudesta kummunneet uudet tarveperusteiset kehitysideat puolestaan luovat jälleen uutta monialaista (liike)toimintaa.

Vähä0 – Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa

Vähä0 - Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa

Projektipäällikkö

Mari Kujala

Toteutusaika

1.1.2017 - 31.12.2018

Kuvaus

Suomessa valmistellaan siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen uudiskohteissa, sillä vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jatkossa kaikkien uudisrakennusten olevan lähes nollaenergiataloja (nZEB). Tavoitteena kuitenkin on, että tätä määrittävän maankäyttö- ja rakennuslain muutos ja asetukset saataisiin voimaan vuoden 2017 alussa, ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulisivat sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin. Tämän myötä niin rakennusteollisuus kuin uusia taloja rakennuttavat henkilöt ovat suuren muutoksen edessä ja muutoksen on tapahduttava nopeasti, vaikkakin vielä pohditaan lähes nollaenergiatalon kriteeriä.

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä tekoja rakennetussa ympäristössä. Direktiivin toimeenpano on yksi teko kohti tavoitteita, mutta jotta näihin tavoitteisiin päästään, on tehtävä käytännön työtä esimerkkien ja mallien luomiseksi. Tämänhetkiset mittarit ja laskurit ovat monimutkaisia ja moninaisia, eivätkä läheskään käyttäjäystävällisiä. Myöskään asumisen elinkaaren aikaisten muutosten vaikutuksia ei pystytä helposti selvittämään. Julkiset esimerkit ja avoin tieto tehdyistä muutoksista keventävät suhtautumista ja auttavat suhtautumaan muutoksiin positiivisemmin ja rohkeammin.

Vähä0-hankkeen päätavoitteena on tuottaa kuluttajien ja yritysten hyödynnettäväksi malleja eri energiatehokkuus- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisujen vaikutuksesta nollaenergiamääritelmien täyttymisen lisäksi pientalojen hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi hankkeen osatavoitteena on:

1. lisätä pk-yritysten tietoisuutta vähäenergisten ratkaisujen toisestakin näkökulmasta, hiilijalanjäljestä

2. luoda mahdollisuuksia uudelle vähähiilisyystavoitteisiin perustuvalle liiketoiminnalle sekä

3. yksinkertaistaa pientaloasujan hiilijalanjälkeen vaikuttamista

Hankkeessa mallinnetaan rakenteilla olevia, tämänhetkiset rakennusmääräykset täyttäviä pientalokohteita, sekä lasketaan kohteiden e-luvut ja hiilijalanjäljet. Kohteista tehtävien mallien avulla selvitetään mitä ratkaisuja edellytetään, jotta päästään nollaenergiatalon määritelmiin sekä miten ne vaikuttavat rakennuksen e-lukuun ja hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi mahdollisista mallinnettavista lähes nollaenergiarakennuksista selvitetään vähähiilisemmän/kustannustehokkaamman toteutuksen edellytykset. Ratkaisuja ja niiden hiilijalanjälkiä selvittäessä otetaan huomioon rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien lisäksi myös erityisesti uusiutuvan energian käyttö/pientuotanto (energian kulutuksen hiilijalanjälki) sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen esim. energiankäytön optimoinnissa.

WATERCHAIN – Pilot watersheds as a practical tool to reduce the harmful inflows into the Baltic Sea

Pilot watersheds as a practical tool to reduce the harmful inflows into the Baltic Sea, WATERCHAIN

Rahoittaja
Interreg Central Baltic

Projektipäällikkö
Merja Ahonen
044 710 3061

Kesto
10/2015 – 9/2018

Pääkumppani
Satakunta University of Applied Sciences, Pori, Finland

Projektikumppanit
Pyhäjärvi Instituutti
Turun Ammattikorkeakoulu
KTH Royal Institute of Technology, Stockholm, Sweden
Tallinn University of Technology, Tallinn, Estonia
Estonian Environmental Research Centre, Tallinn, Estonia
Riga Technical University, Riga, Latvia
Foundation "Institute for Environmental Solutions", Priekuļu county, Latvia
Åland Waterwork Ltd., Jomala, Åland

 

WATERCHAIN-projekti auttaa vähentämään ravinteiden ja vaarallisten aineiden virtausta Itämerelle kaikista maalla sijaitsevista lähteistä käyttämällä koevedenjakajia ja ympäristöteknologiaa. Projekti käy käsiksi kehittyneisiin, tiheästi asuttuihin kaupunkeihin sekä vähemmän kehittyneisiin, harvemmin asuttuihin maaseutu- ja saarialueille koevedenjakajilla.

Pääasiat suoritetaan koevedenjakajilla jokaisessa osakasmaassa käytännön toimet kohdistettu kestävään vaikutukseen. Yleisten resurssien kestävä käyttö perustuu molempien, ravinteiden ja vaarallisten aineiden, virtauksen estämiseen, ja myös veden, johon nämä vaaralliset aineet ovat päässeet, käsittely. Projektin aikana, yhdestä kahteen ravinteiden tai vaarallisten aineiden lähdettä jonka jokialueen vedenkäsittelysuunnitelmat tunnistavat ja toimet aineiden vähentämiseen aloitetaan jokaisessa koevedenjakajassa.

Projektin tuloksena parhaat käytännöt yhteisen lähestymistavan kanssa kestävän kehityksen puolesta käynnistetään muissakin maissa Itämeren ympärillä. Vuonna 2023, ravinteiden ja vaarallisten aineiden kuormitus Itämereen tultaisiin vähentämään valituista lähteistä koevedenjakajilla. Täten, projektin tuloksilla on suora vaikutus alueen asukkaiden ja vieraiden elinympäristön tasoon, eritysesti koevedenjakajiin.

Lisätietoja: waterchain.samk.fi

 

 

Anna meille palautetta

Anna palautetta

Löysitkö etsimäsi? Anna ruusuja tai risuja nettisivuistamme. Pyrimme alati kehittämään sivujamme, jotta voimme palvella käyttäjiämme paremmin. Siirry palautelomakkeeseen klikkaamalla alta.

Palautelomakkeeseen