YAMK-opinnäyte: Maaperän radonpitoisuus tulee huomioida uudisrakentamisessa

Radon rakennuksen sisäilmassa pitkäaikaisesti altistuttuna aiheuttaa keuhkosyövän riskin. Maaperän radonpitoisuus tulisikin huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennusprosessia.

Kati Ylitalon mukaan uudisrakennuksiin tulisi tehdä perustusten liitosten tiivistykset erittäin huolellisesti ja asentaa rakennuspohjaan vapaasti tuulettuva radonputkisto.

Radon rakennuksen sisäilmassa pitkäaikaisesti altistuttuna aiheuttaa keuhkosyövän riskin. Tupakoitsijalla riski sairastua on vielä suurempi. Maaperän radonpitoisuus tulisikin huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennusprosessia. Lisäksi erilaiset normit ja säädökset velvoittavat radonin huomioonottamisen, esimerkiksi Ympäristöministeriön asetus pohjarakentamisesta mukaan rakennuspaikan radonriskit tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään Kati Ylitalo tutki miten maaperän radonpitoisuus tulisi huomioida uudisrakennuksen pohjarakennuslausunnossa.

Radonia tutkittu sisäilmasta

Säteilyturvakeskus (STUK) on suorittanut asuntojen sisäilman radon-pitoisuuksien mittauksia eri puolella Suomea. Myös Porin ja Satakunnan alueella on tehty havaintoja melko suuristakin sisäilman radonpitoisuuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan sisäilman sallittu radonpitoisuus on 200 Bq/m3. Esimerkiksi Noormarkun keskuksen alueelta on rakennusten sisäilmasta mitattu yli 200 Bq/m3 radonpitoisuuksia, lähes 20%:ssa kaikista mitatuista asunnoista. Säteilyturvakeskuksen suorittamia sisäilman radonpitoisuuksien mittauksia Porin ja Satakunnan alueella on edelleen vielä vähän ja harvakseltaan, eikä niiden perusteella voida täysin selvittää yksittäisen rakennuspaikan radonpitoisuutta.

Tiiviit perustukset ja koneellinen ilmanvaihto tarpeelliset

Radonia esiintyy kaikkialla jossain määrin ja rakennuspaikan radonpitoisuus voidaan selvittää ainoastaan mittaamalla se suoraan maaperästä. Maaperän radonmittauspalveluja tarjoavia yrityksiä on Suomessa vielä vähän. Ulkomailla maaperän radonmittauksia on tehty jo vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mikäli maaperän radonpitoisuutta uudisrakennuksen rakennuspaikalla ei mitata. Ylitalon mukaan hyvä ratkaisu olisi, että rakennuspaikasta riippumatta kaikkiin uudisrakennuksiin, jotka tulevat olemaan asuin- tai työkäytössä, tehtäisiin perustusten liitosten tiivistykset erittäin huolellisesti sekä rakennuspohjaan asennettaisiin vapaasti tuulettuva radonputkisto, etenkin maanvaraisella laattaperustuksella rakennettaviin rakennuksiin. Esimerkiksi tuulettuvalla alapohjalla varustetun rakennuksen radonriskien torjumisessa saattaisi riittää pelkästään alapohjan huolellinen tiivistys sekä rakennuksen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, oikein säädettynä ja käytettynä on todettu olevan myös vaikutusta rakennuksen sisäilman radonpitoisuuden vähenemiseen.


Lisätiedot:

Kati Ylitalo

0400 887 399

kati.ylitalo@ramboll.fi

https://www.theseus.fi/handle/10024/333122

Jaa tämä sivu

Elina Jalonen seisoo tiiliseinän vieressä

SAMKista sairaanhoitajaksi Sydänsairaalaan

Elina Jalonen valmistui viime vuonna sairaanhoitajaksi SAMKista. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta oli sairaanhoitajaksi opiskelu varma valinta, mutta paikkakunta opiskeluille oli vielä epäselvä.

Tiia Kenola seisoo SAMKin Porin kampuksen yhdyskäytävällä.

Yhdes-malli ja monimuotoiset harjoittelut: Tiia Kenolan matka sosionomiksi

Tiia Kenola on kokenut SAMKin sosionomiopinnot monipuolisina ja hyvät eväät tulevaisuuden työelämään antavina.

Ville-Pekka Vihma näyttelyssä Oulussa, Real Deal Yläkerta -galleriassa.

Ville-Pekka Vihma valmistuu kuvataiteilijaksi

Oulusta kotoisin oleva Ville-Pekka Vihma kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötään Kangasniemellä töidensä ohella. Hän opiskelee viimeistä vuottaan kuvataitelijaksi SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä.