Vesihuollon opetusta verkossa – case verkostosaneeraus

Vesihuoltoalalla on tarve saada lisää osaamista verkostosaneeraukseen liittyen. Vesihuoltoverkostojen saneerausvelka on tunnetusti kasvanut mittavaksi. Kun opetust toteutettiin verkossa, eri paikkakunnilla opiskelevat ja työskentelevät henkilöt voivat osallistua kurssille mahdollisimman helposti.

10.11.2016 | Teksti: Aino Pelto-Huikko & Katariina Kiviluoto | Kuva: Katariina Kiviluoto / Turun ammattikorkeakoulu (uutislistauksen putkikuva Henrik Roms/Turun AMK)

Kuva Katariina Kiviluoto, saa käyttää muuallakin, kuvaajan nimi ja Turun AMK mainittava

Suomen vesihuoltoyhdistyksen vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan vesihuollon alan kehittymiselle olisi tärkeää fokusoida alan opetusta korkeakouluissa. Sen mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö osaltaan kehittäisi alan opetusta. Kehittämistarve kohdistuu ammattikorkeakouluissa sekä amk- että yamk-opetukseen. Tähän haasteeseen lähdimme vastaamaan kolmen ammattikorkeakoulun – Turku AMK, HAMK ja SAMK – vetämänä, yhteistyössä yliopiston ja vesihuoltoalan kanssa. Loimme hankkeessa kokonaan verkossa olevaa vesihuoltoalan oppimisympäristöä korkeakouluopiskelijoille ja jo alalla työskenteleville henkilöille.

Kurssin tavoitteena oli luoda selkeä opintokokonaisuus, jonka käytyään opiskelijalla on kokonaiskäsitys verkostosaneerausprosessista ja siihen liittyvistä osa-alueista. Harjoitustehtävät rakennettiin ongelmalähtöisesti tosielämän tapauksista. Tavoitteena oli luoda todenmukainen kuva verkostosaneerauksen eri osa-alueista ja mahdollisista haasteista. Verkkototeutukseen päädyimme, jotta eri paikkakunnilla opiskelevat ja työskentelevät henkilöt voivat osallistua kurssille mahdollisimman helposti.  Verkkokurssi mahdollisti siis opetuksen aiheessa, josta muuten ei ole opetusta tarjolla. Samalla eri korkeakoulujen opiskelijat pystyivät osallistumaan samalla kurssille.

Verkkokurssi mahdollisti opetuksen aiheessa, josta muuten ei ole opetusta tarjolla. Samalla eri korkeakoulujen opiskelijat pystyivät osallistumaan samalla kurssille.

Kurssin pedagogisena pääperiaatteena oli ongelmalähtöisyys ja käytännönläheisyys. Verkko-opetuksen haasteisiin vastasimme tekemällä harjoitustehtävistä vaihtelevia käyttämällä erilaisia työkaluja, muun muassa keskustelualueita, videotehtäviä sekä yksilö- ja ryhmätöitä. Opetusmateriaalia elävöitimme havainnollisen kuvamateriaalin ja erilaisten kartta- ja videoaineistojen avulla. Opiskelijoille varasimme kaksi viikoittaista helpdesk-aikaa, jolloin opettaja oli verkossa aktiivisesti paikalla kysymyksiä ja ongelmatilanteita varten.

Kurssi toteutettiin pilottikurssina keväällä 2016. Kurssilla oli osallistujia kolmesta ammattikorkeakoulusta. Kurssisisältö testattiin kahdessa erässä (perusasiaa 3 op ja syventävää 2 op) keväällä 2016. Perusosan kolmen opintopisteen kokonaisuuden suoritti 22 opiskelijaa ja syventävän osuuden tehtäviä teki 11 opiskelijaa.

Verkkokursseille osallistujien on hyvä muistaa, että oppiminen vie aikaa. Verkkokurssien suorittaminen vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, vaikka se ei olekaan aikaan ja paikkaan sidottu. Sekä palautekyselyn kautta tulleesta että suullisesta palautteesta kävi selvästi ilmi opiskelijoiden kokema oppiminen, samoin harjoitustehtävien palautuksissa näkyi asian haltuunotto. Verkkokurssit herättävät monenlaisia ennakkoluuloja sekä puolesta että vastaan.

”Verkkokurssit ovat mielestäni hyviä ja toimivia.”

”Opin kuitenkin yllättävän paljon, vaikka vähän skeptinen olinkin siitä kuinka paljon verkkokurssista jää loppupeleissä käteen.”

Verkkokurssit eivät juuri vähennä opettajan tarvitsemia työresursseja, vaikka perinteistä lähiopetusta ei tarjota. Pienryhmät, virtuaalivastaanotot eli verkossa tarjolla olevat keskusteluajat opettajien kanssa ja mahdolliset verkkoluennot edellyttävät opettajan läsnäoloa. Tehtävänantojen selkeyteen, samoin kuin annetun palautteen selkeyteen, pitää kiinnittää erityistä huomiota. Palautteen antamiseen menee enemmän aikaa, kun annetaan yksilöllistä palautetta. Toisaalta kurssin aikana opiskelijat eivät kokeneet saaneensa palautetta, kun se annettiin koko ryhmälle esimerkiksi mallivastauksen muodossa.

Kurssi toteutetaan uudelleen keväällä 2017 SAMKin ja Turku AMK:n yhteistyönä. Laajempaan vesihuollon yhteisopetukseen nähdään tarve, mutta edelleen toteutusmuodot sekä rahoitus ovat mietinnässä. Alan kehittymisen kannalta olisi hyvä saada osaajia valmistumaan eri puolelle Suomea, mutta resurssien niukkuus asettaa suuria haasteita. Eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteutettava verkko-opetus voisi kokemuksemme mukaan olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Yhteinen verkko-opetus mahdollistaa monipuolisen korkeakouluopetuksen sellaisissakin aiheissa, joille on kysyntää työelämässä, muttei juurikaan perusopetusresursseja.

SAMKin tutkija Aino Pelto-Huikko.

Aino Pelto-Huikko

Aino Pelto-Huikko toimii SAMKin tutkimusryhmä Vesi-Instituutti WANDERissa tutkijana ja opettaa vesihuoltoon liittyviä kursseja

Lähikuva, Katariina Kiviluoto.

Katariina Kiviluoto

Katariina Kiviluoto toimii hankeasiantuntijana Turun ammattikorkeakoulussa.

10.11.2016 | Teksti: Aino Pelto-Huikko & Katariina Kiviluoto | Kuva: Katariina Kiviluoto / Turun ammattikorkeakoulu (uutislistauksen putkikuva Henrik Roms/Turun AMK)

Lisää aiheesta

| Vesi

Sosiaalisen median kampanja Itämeren pelastamiseksi

Baltic Sea Savers (Itämeren pelastajat) on uusi Central Baltic WATERCHAIN projektin taidekilpailu, jonka tarkoituksena on lisätä tavallisten kansalaisten ja erityisesti nuorten tietoisuutta Itämeren ongelmista.

Uusimmat uutiset

Kuvituskuva.
| Tapahtumat

RoboAI-viikko 2023: Kohti älykästä tulevaisuutta

Millä kaikilla eri tavoilla ohjelmistotekniikkaa ja data-analytiikkaa hyödynnetään niin terveydenhuollossa, matkailualalla, uuden liiketoiminnan luomisessa kuin maataloudessa? RoboAI-viikon 21. huhtikuuta päättävä Älykkäät järjestelmät -tapahtuma avaa Tampereen yliopiston Porin yksikön tekemää tutkimusta ohjelmistotekniikan ja data-analytiikan parissa sekä yritysyhteistyötä.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty yhteen osoitteeseen. Toiminta on laajentunut 10 vuodessa valtavasti, ja tukee koko Suomen elinvoimaa & kasvua. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteys vahvistuu koko ajan.

https://tki.fi/

#TKItutuksi

Modernisoimme teknologiayrityksiä robotiikan ja tekoälyn avulla @TampereUni kanssa. Tuemme maakunnan akkuklusterin kehittymistä @prizztech kanssa. Aloitamme ainutlaatuisen akkumateriaalien kierrätystutkimuksen spektroskopiaa ja tekoälyä hyödyntämällä.
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009363043.html

@SatakunnanAMK Onnittelut @SAMK, 20 m€ kilpailtua tutkimusrahaa, 500 yrityskumppania on hyvä tulos. Satakunnan ja Suomen yritykset tarvitsevat vahvoja tutkimus- ja koulutusyksikötä kansainvälisen kilpailuedun luomisessa.

Digiraivaajat-tapahtuma 7.3.23. Teemoina digiajan asiakaskokemus, yrityksen sisäinen digitalisaatio, inhimillinen muutosjohtaminen ja vastuullisuus.
Aikataulun ja infoa http://digiraivaajat.samk.fi Tapahtuma on maksuton, edellyttää ennakkoilmoittautumista: https://elomake.samk.fi//lomakkeet/14031/lomakkeet.html

Mitä keskuksemme tekee? Valmennamme yrityksiä ymmärtämään tuottamaansa dataa ja sen jalostamista liiketoiminnaksi. Teemme datapilotteja sekä järjestämme täsmäseminaareja tiedolla johtamisesta ja asiantuntijoiden ajattelun kehittämisestä. #tki #samk
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009363043.html