Työelämän jäljittely on roolipeliin heittäytymistä

Simulaatio eli työelämän jäljittely oppimistilanteessa on osa opetuksen digitalisointia. Voisi puhua myös roolipelistä, jossa on mukana roppakaupalla pedagogisia menetelmiä ja tavoitteita.

29.5.2018 | Teksti: Hanna Valtokivi

Students practice giving resuscitation with a doll
Hoitotyön simulaatioharjoitus käynnissä potilasnuken kanssa. Kuvassa SAMKin opiskelijoita. (Kuva Tomi Glad).

– Hoitotyön simulaatio alkaa aina valmistautumisella eli briefingillä. Siinä kerrataan harjoituksessa tarvittavia asioita ja luodaan otollista ilmapiiriä tehtävän suorittamiselle. Simulaation jälkeen on jälkipuinti eli debriefing, joka on keskustelua siitä, kertoo hoitotyön lehtori Kirsti Virta.

Näin saadaan teoria yhdistettyä käytännön oppimiseen. Mielekäs ja hyvä simulaatioharjoitus haastaa ja osallistaa opiskelijan, mutta se ei saa olla liian vaikea.

– Jos opiskelija jännittää, hän voi kiinnittää huomion toisarvoisiin seikkoihin. Siksi turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Opiskelijan tulee saada riittävästi tietoa tapauksesta ja siitä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitellaan.

Tosielämästä poiketen tilanteen toistettavuus on mahdollista ja epäonnistumiset voidaan paikata.

Simulaatiotyöskentelyssä on havaittu monia hyviä puolia perinteiseen oppimiseen verrattuna.

– Sen avulla opitaan esimerkiksi tiimi- ja vuorovaikutustaitoja, itsevarmuutta ja luottamusta omaan toimintaan sekä nopeaa päätöksentekoa.  Tilanteessa tarkkailijoina toimivat oppivat kriittistä tarkastelua ja palautteen antamista.

Simulaatioharjoitukset ovat myös turvallinen siirtymävaihe työelämään.

– Taitoja voidaan harjoitella ilman riskejä, haittoja tai syyllisyyttä. Virheistä pystyy oppimaan turvallisesti, koska esimerkiksi lääkkeiden vaikutukset saadaan näkymään nopeasti, Kirsti Virta sanoo.

Simulaatio-oppiminen tutkimuskohteena

SAMK on mukana kansainvälisessä Erasmus-rahoitteisessa iSPAD-hankkeessa (Innovative  Simulation Pedagogy for Academic Development), jossa haetaan uudistuksia hoitotyön opetukseen simulaation keinoin. Tähän liittyen SAMKissa pidettiin toukokuussa hankkeen seminaari, jossa kuultiin kliinisen hoitotyön opettajan,  TtT Suvi Auran väitöstutkimuksen tuloksia simulaation soveltuvuudesta täydennyskoulutukseen.

Hoitotyön lehtori Kirsti Virta (vas.)opettaa tulevia sairaanhoitajia simulaation menetelmin SAMKissa. Kliinisen hoitotyön opettaja, TtT Suvi Aura on selvittänyt väitöstutkimuksessaan, että simulaatio-oppimismenetelmä soveltuu hyvin terveysalan ammattilaisten lääkehoidon täydennyskoulutukseen. (Kuva Hanna Valtokivi).

 

Suvi Aura on verrannut tutkimuksessaan simulaatio-opetukseen ja verkko-opetukseen osallistuneiden oppimistuloksia. Hänen mukaansa oppimistulokset ovat samat, mutta simulaatioryhmän itsearviointi oli realistisempi ja tukee konkreettista kokemusta omasta osaamisesta.

– Perinteisesti simulaatio-oppiminen tapahtuu 4–8 hengen pienryhmissä. Suuremmissa ryhmissä oppimistulokset eivät parane, Aura toteaa.

Auran mukaan simulaation tuloksellisuus löytyy tiedollisesta ja taidollisesta osaamisesta: moniammatilliset simulaatiot lisäävät ymmärrystä toisen työstä.

Simulaatio ei ole päämäärä, vaan väline, joka on hyödyllinen, jos se auttaa oppimaan ja viime kädessä parantaa potilaiden hoitoa, Suvi Aura sanoo.

– Vaikutusta potilaiden hoitoon ja hyötyyn ei ole voitu vielä tieteellisesti todistaa. Simulaation vaikutuksen laadukkaat tutkimukset puuttuvat vielä.

Asiasta kuitenkin keskustellaan alan kirjallisuudessa. Yhtenä kysymyksenä on, saako simulaation potilasnukke kuolla ja voidaanko kuolema aiheuttaa hoitovirheellä tai väärällä lääkityksellä.

– Johtopäätöksenä näyttäisi olevan, että kuolemaa on käytettävä opetustilanteessa harkiten sen aiheuttaman ahdistuksen takia. Harjoituksessa virheistä oppii, mutta onnistumisesta oppiminen ja positiivinen näkökulma voi edistää oppimista paremmin, Aura sanoo.

 

 

 

Lisää aiheesta

SAMKin sairaanhoitajaopiskelija Jarkko Viljanen.
| Uratarina

Opiskelijamme työllistyvät: “Sairaanhoitajan status on tärkeä”

Jarkko Viljanen lähti opiskelemaan hoitotyötä, koska halusi työskennellä ihmisten parissa sekä tiesi alan hyvät työllistymismahdollisuudet.
Sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat simulaationukkejen kanssa. Nursing students practising with a simulation mannequin.
| Hyvinvointi ja terveys

Kuka saa sairaanhoitajat?

Koulutuksen isoin haaste voi tulevaisuudessa olla siinä, miten saadaan hyviä hakijoita. Sisällöt on paketoiva mielekkäästi ja toteutuksen pitää joustaa.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Syksyn 2021 korkeakoulujen yhteishakuun jätettiin valtakunnallisesti yhteensä noin 34 400 hakemusta. Kaikkien haussa olleiden AMK-tutkintojen keskuudesta yhdeksänneksi suosituin oli SAMKin Liiketalouden verkkototeutus. @yleuutiset #katsetulevaisuuteen
https://yle.fi/uutiset/3-12102237

SAMKiin oli syksyn hauissa yhteensä 3033 hakijaa. Valtakunnallisessakin vertailussa huippusuosituksi nousi Liiketalouden verkkototeutus, johon oli yli tuhat hakijaa. #yhteishaku #katsetulevaisuuteen
https://www.samk.fi/uutiset/syksyn-haut-paattyivat-liiketalouden-verkkototeutus-edelleen-huippusuosittu/

Kuvataiteen opiskelijat ovat luoneet taideteoksia, jotka johdattelevat katsojansa seikkailulle tulevien mestareiden mielenmaisemaan. Näyttely on avoinna SAMK Taidekoulun kampuksen galleriassa lokakuun alkupuolelle asti. #katsetulevaisuuteen #kuvataide
https://www.samk.fi/uutiset/kahden-kerroksen-vakea-taidekoulun-sadonkorjuu/

Huittisista Urjalaan johtava Taikayöntie on yksi maamme virallisista matkailuteistä. Reitti halutaan uuteen kukoistukseen. SAMKin vetämä ideointitilaisuus pidetään Punkalaitumen kunnantalossa torstaina 30.9. @kokemaenjoki #samk #katsetulevaisuuteen
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2021/09/14/taikayontie-uuteen-kukoistukseen-ja-matkailukartalle/

Uunituoreessa videossa esitellään, miten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on arvioitu KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeen pilottikohteissa. #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #katsetulevaisuuteen #kestävästiamk
https://youtu.be/nNZTPqrNjeA