Etsi

Työelämän jäljittely on roolipeliin heittäytymistä

Simulaatio eli työelämän jäljittely oppimistilanteessa on osa opetuksen digitalisointia. Voisi puhua myös roolipelistä, jossa on mukana roppakaupalla pedagogisia menetelmiä ja tavoitteita.

29.5.2018 | Teksti: Hanna Valtokivi

Hoitotyön simulaatioharjoitus käynnissä potilasnuken kanssa. Kuvassa SAMKin opiskelijoita. (Kuva Tomi Glad).
Hoitotyön simulaatioharjoitus käynnissä potilasnuken kanssa. Kuvassa SAMKin opiskelijoita. (Kuva Tomi Glad).

– Hoitotyön simulaatio alkaa aina valmistautumisella eli briefingillä. Siinä kerrataan harjoituksessa tarvittavia asioita ja luodaan otollista ilmapiiriä tehtävän suorittamiselle. Simulaation jälkeen on jälkipuinti eli debriefing, joka on keskustelua siitä, kertoo hoitotyön lehtori Kirsti Virta.

Näin saadaan teoria yhdistettyä käytännön oppimiseen. Mielekäs ja hyvä simulaatioharjoitus haastaa ja osallistaa opiskelijan, mutta se ei saa olla liian vaikea.

– Jos opiskelija jännittää, hän voi kiinnittää huomion toisarvoisiin seikkoihin. Siksi turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Opiskelijan tulee saada riittävästi tietoa tapauksesta ja siitä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitellaan.

Tosielämästä poiketen tilanteen toistettavuus on mahdollista ja epäonnistumiset voidaan paikata.

Simulaatiotyöskentelyssä on havaittu monia hyviä puolia perinteiseen oppimiseen verrattuna.

– Sen avulla opitaan esimerkiksi tiimi- ja vuorovaikutustaitoja, itsevarmuutta ja luottamusta omaan toimintaan sekä nopeaa päätöksentekoa.  Tilanteessa tarkkailijoina toimivat oppivat kriittistä tarkastelua ja palautteen antamista.

Simulaatioharjoitukset ovat myös turvallinen siirtymävaihe työelämään.

– Taitoja voidaan harjoitella ilman riskejä, haittoja tai syyllisyyttä. Virheistä pystyy oppimaan turvallisesti, koska esimerkiksi lääkkeiden vaikutukset saadaan näkymään nopeasti, Kirsti Virta sanoo.

Simulaatio-oppiminen tutkimuskohteena

SAMK on mukana kansainvälisessä Erasmus-rahoitteisessa iSPAD-hankkeessa (Innovative  Simulation Pedagogy for Academic Development), jossa haetaan uudistuksia hoitotyön opetukseen simulaation keinoin. Tähän liittyen SAMKissa pidettiin toukokuussa hankkeen seminaari, jossa kuultiin kliinisen hoitotyön opettajan,  TtT Suvi Auran väitöstutkimuksen tuloksia simulaation soveltuvuudesta täydennyskoulutukseen.

Hoitotyön lehtori Kirsti Virta (vas.)opettaa tulevia sairaanhoitajia simulaation menetelmin SAMKissa. Kliinisen hoitotyön opettaja, TtT Suvi Aura on selvittänyt väitöstutkimuksessaan, että simulaatio-oppimismenetelmä soveltuu hyvin terveysalan ammattilaisten lääkehoidon täydennyskoulutukseen. (Kuva Hanna Valtokivi).

 

Suvi Aura on verrannut tutkimuksessaan simulaatio-opetukseen ja verkko-opetukseen osallistuneiden oppimistuloksia. Hänen mukaansa oppimistulokset ovat samat, mutta simulaatioryhmän itsearviointi oli realistisempi ja tukee konkreettista kokemusta omasta osaamisesta.

– Perinteisesti simulaatio-oppiminen tapahtuu 4–8 hengen pienryhmissä. Suuremmissa ryhmissä oppimistulokset eivät parane, Aura toteaa.

Auran mukaan simulaation tuloksellisuus löytyy tiedollisesta ja taidollisesta osaamisesta: moniammatilliset simulaatiot lisäävät ymmärrystä toisen työstä.

Simulaatio ei ole päämäärä, vaan väline, joka on hyödyllinen, jos se auttaa oppimaan ja viime kädessä parantaa potilaiden hoitoa, Suvi Aura sanoo.

– Vaikutusta potilaiden hoitoon ja hyötyyn ei ole voitu vielä tieteellisesti todistaa. Simulaation vaikutuksen laadukkaat tutkimukset puuttuvat vielä.

Asiasta kuitenkin keskustellaan alan kirjallisuudessa. Yhtenä kysymyksenä on, saako simulaation potilasnukke kuolla ja voidaanko kuolema aiheuttaa hoitovirheellä tai väärällä lääkityksellä.

– Johtopäätöksenä näyttäisi olevan, että kuolemaa on käytettävä opetustilanteessa harkiten sen aiheuttaman ahdistuksen takia. Harjoituksessa virheistä oppii, mutta onnistumisesta oppiminen ja positiivinen näkökulma voi edistää oppimista paremmin, Aura sanoo.

 

 

 

Lisää aiheesta

| Uratarina

Opiskelijamme työllistyvät: ”Sairaanhoitajan status on tärkeä”

Jarkko Viljanen lähti opiskelemaan hoitotyötä, koska halusi työskennellä ihmisten parissa sekä tiesi alan hyvät työllistymismahdollisuudet.
| Hyvinvointi ja terveys

Kuka saa sairaanhoitajat?

Koulutuksen isoin haaste voi tulevaisuudessa olla siinä, miten saadaan hyviä hakijoita. Sisällöt on paketoiva mielekkäästi ja toteutuksen pitää joustaa.

Uusimmat

Seafocus blog, original photo: Jari Hämäläinen
| Logistiikka

SAMKin insinööriopiskelijan ryhmälle toinen sija Intelligence Hunt -kisassa

SAMKin insinööriopiskelija Vaklin Angelovin ryhmä tuli toiseksi Seafocuksen järjestämässä kilpailussa, jossa opiskelijat etsivät ratkaisuja oikeiden yritysten oikeisiin ongelmiin. Kansainvälinen tiimi suunnitteli ratkaisua Arctech Helsingin telakan ongelmaan (case): “Improved Information and Material Handling in Shipbuilding Through IoT”.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA