Etsi

Suomen menestys vaatii lisää koulutus- ja tutkimuspanostuksia seuraavalta hallitukselta

EK ja Akava sekä korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt pitävät korkeakoulu-, tutkimus- ja osaamispanostusten kasvattamista seuraavalla vaalikaudella välttämättöminä tulevaisuusinvestointeina. Panostusten kasvattaminen varmistaa Suomen menestyksen myös tulevaisuudessa.

12.3.2019 | Teksti: EK ja Akava, korkeakoulut ja opiskelijat

#osaamisenpuolesta

Organisaatiot toteavat laatimassaan yhteisessä kannanotossa, että koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Korkeakoulujen perusrahoituksen vakaudesta, ennakoitavuudesta ja riittävästä tasosta on huolehdittava jatkossa paremmin.

– Koulutustason nostaminen sekä jatkuvan koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen on keskeistä myös työllisyysasteen noston ja talouskasvun näkökulmasta, kannanotossa sanotaan.

– Korkeasti koulutettu työvoima, korkean lisäarvon tuotteet ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia, investointeja ja yrityksiä nykyistä enemmän. Osaajien työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää nykyistä sujuvammaksi.

Kannanotossa todetaan, että seuraavan hallituksen tulee:

  • Tehdä pitkäjänteistä TKI-politiikkaa ja hoitaa oma osuutensa, jotta TKI-panostusten osuus on 4 prosenttia BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Julkisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksia sekä korkeakoulujen rahoitusta tulee kasvattaa merkittävästi.
  • Poistaa päällekkäisyydet ja keskittyä isompiin kokonaisuuksiin kilpaillussa rahoituksessa.
  • Valita EU-puheenjohtajuuden kärkiteemaksi koulutus ja tutkimus.

Kannanoton ovat laatineet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen jäsenliitto Sivistystyönantajat, Akava ja sen kannanotossa listatut jäsenliitot, UNIFI ry, Arene ry, SYL ja SAMOK sekä kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

 

Kannanotto kokonaisuudessaan:

 

Suomen menestys riippuu osaamisesta – seuraavalla hallituksella käsissään kohtalon kortit

Korkea osaamistaso ja sen joustava kehittäminen ovat tärkeimmät vahvuudet, joiden varaan Suomen hyvinvointi tulevaisuudessa rakentuu. Siksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Suomi pärjää myös tulevaisuudessa kansakuntana vain, jos korkeakoulujen, tutkimuksen ja osaamisen rahoituksesta huolehditaan.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet toteuttamaan merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviään ja kehittävät joustavasti toimintaansa vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Jotta korkeakoulut voivat hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa, niiden perusrahoituksen vakaudesta, ennakoitavuudesta ja riittävästä tasosta on huolehdittava jatkossa paremmin.

Tarvitsemme pitkän tähtäimen tiedepoliittisen strategian ja innovaatiopolitiikkaa, joka palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää. Rahoitus koulutukseen ja tutkimukseen on nähtävä investointina, joka varmistaa menestyksemme myös tulevaisuudessa.

Nyt tehdään niitä innovaatioita ja tutkimusta, joista syntyy hyvinvointimme ja kasvumme vuosikymmeniksi - ja sadoiksi - eteenpäin.

Suomessa tarvitaan sekä huipputason vapaata perustutkimusta, parasta soveltavaa tutkimusta että tiedeyhteisöjen vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Koulutustason nostaminen sekä jatkuvan koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen on keskeistä myös työllisyysasteen noston ja talouskasvun näkökulmasta.

Korkeasti koulutettu työvoima, korkean lisäarvon tuotteet ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia, investointeja ja yrityksiä nykyistä enemmän. Osaajien työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää nykyistä sujuvammaksi.


Kun hallitus tekee tulevaisuuteen katsovaa korkeakoulupolitiikkaa, se:

  • Tarjoaa Suomelle pitkälle katsovan koulutus-, tiede- ja innovaatiopoliittisen suunnan, joka rakentuu yli vaalikausien ulottuvan konsensuksen varaan ja palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää.
  • Sitoutuu tukemaan sitä, että TKI-investointien osuus BKT:stä on 4 prosenttia vuonna 2030. Tämä merkitsee myös julkisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten voimakasta kasvua ja korkeakoulujen rahoituksen korottamista tulevalla hallituskaudella. Hallitus lisää korkeakoulujen rahoituksen vakautta ja ennustettavuutta esimerkiksi ottamalla korkeakouluindeksit käyttöön pysyvästi. Nyt korkeakoulujen perusrahoitus on niukentunut koko 2010-luvun.
  • Ohjaa lyhyemmän aikavälin tutkimus- ja tki-politiikkaa erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta siten, että päällekkäisyydet poistetaan ja keskitytään isompiin kokonaisuuksiin myös kilpaillussa rahoituksessa. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusta kehitetään suurempina, strategisempina kokonaisuuksina.
  • Valitsee EU-puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi koulutuksen ja tutkimuksen. 

Allekirjoittajat:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Sivistystyönantajat

Akava
Suomen Psykologiliitto
Suomen Puheterapeuttiliitto
Akavan Erityisalat
Agronomiliitto
Suomen Lakimiesliitto
Diakoniatyöntekijöiden Liitto
Suomen Työterveyshoitajaliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen
Ammattijärjestö Talentia
Suomen Hammaslääkäriliitto
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Professoriliitto
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Tieteentekijöiden liitto
Tradenomiliitto
Insinööriliitto
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Suomen Ekonomit
Tekniikan akateemiset – TEK
Suomen Farmasialiitto
Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
SYL - Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
SAMOK  - Suomen opiskelijakuntien liitto

Aalto-yliopisto
Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Oulun yliopisto
Svenska handelshögskolan
Taideyliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi
Maanpuolustuskorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Högskolan på Åland
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Arcada
Yrkeshögskolan Novia

 

Uusimmat

Jari Iisakkala pyöräilee usein töihin.
| Liiketoiminta

Jari Iisakkala luotsaa palveluliiketoiminnan osaamisaluetta

Jari Iisakkala aloitti palveluliiketoiminnan osaamisalueen johtajana huhtikuun alussa. Iisakkala on innoissaan uudesta pestistään ja iloinen siitä, että SAMKin arvostus alueella on kasvanut selvästi viime vuosina.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA