Etsi

Strateginen linjaus: Olemme teollisuuskorkeakoulu

SAMK vahvistaa maakunnan yhteistä tahtotilaa profiloitumalla teollisuuskorkeakouluksi. Lue TKI-vararehtori Cimmo Nurmen kirjoittama juttu SAMKin uudesta strategiasta. Marko Mikkola, Mirka Leino ja Meri Olenius antavat esimerkit digitaalisuuden, robotiikan, automaation ja teollisen internetin näkökulmasta.

13.10.2016 | Teksti: Cimmo Nurmi, vararehtori (TKI) ja ryhmä | Kuva: Veera Korhonen

Teollisuuskorkeakoulu kuvitus

 
Vuonna 1885 Suomen senaatin asetuksella perustettiin ensimmäiset teollisuuskoulut, joissa koulutettiin työnjohtajia ja mestareita teollisuuden ja rakennustoiminnan palvelukseen. Teollisuuskoulut toimivat jatkosodan alkuun 1941 asti.

 

Vuonna 2016 päätimme profiloitua teollisuuskorkeakouluksi. Perusteluita on monia. Satakunta on teollisuusmaakunta ja sen merkitys kansallisena teollisuus- ja vientikeskittymänä on kiistaton. Satakunta on suhteellisesti koko maan toiseksi teollistunein alue teollisuuden henkilöstön, palkkasumman ja liikevaihdon määrällä mitattuna. Porin ja Huittisten välillä on kansallisesti merkittävä teollisuuskäytävä. Raumalla tehdään innovatiivista kehitystyötä Lakarin ja Seaside Industry Parkin teollisuusalueilla. Pohjois-Satakunnassa on Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto.

 

Teollisuusyritysten luottamusta tulevaisuuteen kuvaa Porin ja Rauman kaupunkiseutujen tiedossa olevien ja käynnistyvien investointien määrä, joka on yhteensä noin miljardi euroa. Se, että yritykset ovat halukkaita investoimaan ja se, että alueen kehittämisohjelmat ovat teollisuuspainotteisia, osoittavat, että maakunnassa vallitsee selkeä yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja hallitusohjelmatavoitteista sekä vahva tahto tukea teollisuuden uusiutumista. Vahvistamme maakunnan yhteistä tahtotilaa profiloitumalla teollisuuskorkeakouluksi.

Teollisuuskorkeakoulu painottaa uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä.

Teollisuuskorkeakoulu painottaa uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiilivalintaa tukevat erityisesti SAMKin konetekniikan, automaation, energiatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutukset. Teollisuuden uudistumisen tärkein yksittäinen tekijä on automatisointi. Satakunta on Suomen automaatio- ja robottialan keskittymä. Satakunnan automaatioverkostossa toimii noin 100 automaatio- ja robottiyritystä. Pelkästään Ulvilan alueella on lähes neljänkymmenen automaatioalan huippuyrityksen keskittymä.

 

Profiiliin liittyy olennaisena osana strategiamme mukaiset vahvuusalat: automaatio ja teollisuus 4.0, merenkulku ja ikääntyvien palvelut. Vahvistamme alueen automaatio-osaamista, koulutamme kansainvälisiä merenkulkijoita ja tuomme uutta osaamista ikääntyvien palveluihin. Strategiamme mukaisia nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, logistiikka ja matkailuliiketoiminta. Teemme ympäristöön ja logistiikkaan liittyvästä osaamisesta liiketoimintaa ja toimimme matkailun kehittämisen kokoavana voimana.

 

SAMK on alueen innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. Haluamme lisätä rooliamme työelämäyhteistyön alueellisena kokoavana voimana, jotta voimme vieläkin paremmin palvella alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Teollisuuskorkeakoulu-profiili tulee suuntaamaan panostuksiamme teollisuuden uudistumiseen ja uusiutumiseen. Profiilin mukaista toimintaa tulee ohjaamaan tinkimätön kansainvälistyminen sekä koulutuksessa että tutkimuksessa.

 

 

DEWIL yhdistää laitteet valmistajasta riippumatta

TEKSTI: Meri Olenius

Meri Olenius

Meri Olenius


DEWIL, Device Ecosystem With Infinite Limits, on Internet of Things -sovellus, joka voidaan mukauttaa tarpeeseen kuin tarpeeseen. DEWIL voidaan myös määritellä väliohjelmistoalustaksi, johon on lisätty mittaus- ja ohjausominaisuuksia. DEWIL toimii tulkkaajana eri sovelluksille ja laitteille, joita ei välttämättä aiemmin ole ollut mahdollista yhdistää niiden ”puhumien” eri kielten takia.

 

DEWIL sopii yhtälailla pienten mittauksien toteuttamiseen kuin suurten kokonaisuuksien ohjaamiseen. ”Pientä” on esimerkiksi lämpötilan ja kosteuden mittaaminen kasvihuoneesta ja ”suurta” koko kasvihuoneen hallinta mittauksista niiden perusteella tehtäviin ohjauksiin asti. DEWILiä voidaan hyödyntää laajasti teollisuudessa. Se voidaan vaikkapa valjastaa olemassa olevan vanhan laitteen älyksi eli suorittamaan esimerkiksi tuotetestauksien nykyiset manuaaliset mittaukset automaattisesti.  DEWILiä käyttäessä ei enää ole kyse siitä, mitä voidaan tehdä vaan siitä, mitä käyttäjä haluaa tehtävän.

 

SAMKissa sovellusta hyödynnetään Solarforum-sivustolla (www.solarforum.fi) muun muassa tuottamaan avoimesti saataville aurinkoenergian tuotannon tietoja. Lisäksi DEWIL kerää, hallinnoi ja esittää SAMKin hybridienergialaboratorion mittaustietoja sekä pystyy ohjaamaan laboratorion toimintaa. DEWILin liiketoimintamahdollisuuksia selvitetään TEKESin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksen avulla.

 

Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin

TEKSTI: Mirka Leino

Mirka Leino

Mirka Leino

Satakunnan ammattikorkeakoulussa suunnitellaan ja toteutetaan pk-yritysten tarpeisiin räätälöitävä simulointiympäristö.

 

Hyvin suunniteltu ja toteutettu simulointiympäristö tarjoaa uusia ulottuvuuksia ja varmuutta yritysten tuotantoprosessien ja tuotteiden digitalisointiin ja automatisointiin.

 

Laajaan käyttöön suunnitellusta simulointiympäristöstä voivat hyötyä sekä teollista tuotantoa harjoittavat että tuotantoprosesseja suunnittelevat tai niiden osia ja laitteita valmistavat yritykset. Ympäristöä kehitetään suunnittelemalla yleiskäyttöisiä toiminnallisuuksia ja esimerkkisimulaatioita sekä tekemällä pilottisimulaatioita yritysten tuotantolinjoista.

 

Simulointi on todellisuuden jäljittelyä, yksi tapa vastata digitaalisuuden ja etähallinnan tavoitteisiin. Virtuaalimaailmassa tehtävää simulointia käytetään jo esimerkiksi säätiedotusten tekemiseen tai tietokonepeleissä erilaisten toimintojen jäljittelyyn. Myös laivojen, lentokoneiden ja autojen aerodynamiikkaa ja liikkeitä simuloidaan todellisuutta kopioivissa olosuhteissa ennen yhdenkään prototyypin valmistamista, jotta niille saadaan mahdollisimman toimivat muodot.

 

Hanketta rahoittavat Keski-Suomen Ely-keskus (EAKR-rahoitus) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

 

 

RoboCoast tänään – RoboCoast++ huomenna

TEKSTI: Marko Mikkola

Marko Mikkola

Marko Mikkola

Satakunta elää voimakkaasti teollisuudesta. Rakennemuutoksen haasteisiin vastaaminen on alueen elinvoimaisuudelle kohtalonkysymys.

 

Satakunnan teollisuusvisio 2020 -raportissa nostetaan esille aiheellinen huoli ”Suomen teollisuustuotanto on vajonnut vuoden 2009 tasolle”. Siinä raportoidussa yrityskyselyssä kysyttiin muun muassa mistä yritykset ja organisaatiot hakevat lisää kasvua ja kilpailukykyä vuosina 2014–2020. Ylivoimaisesti suosituin vastaus oli ”uudet tuotteet, palvelut tai innovaatiot”.

 

Robottiteknologioiden hyödyntäminen laajenee parhaillaan uusille alueille, kuten autot, hyvinvointi ja terveydenhuolto, maatalous ja turvallisuusalat. Näiden rinnalla palvelusektorin automatisaatio on käynnistymässä, ja tulemme näkemään arjessamme sellaisia laitteita, että voidaan esittää kysymys: mikä on robotti?

 

RoboCoast on satakuntalainen korkean osaamisen brändi, joka on saanut hyvän nosteen. RoboCoast-projektin tehtävä on kehittää tätä brändiä, tuoda yrityksille teknologiatietoa ja aktivoida niitä teknologian uusiin mahdollisuuksiin. Projektin jälkeiselle ajalle on jo suunnitelmia. RoboCoastia viedään tulevina vuosina seuraavalle RoboCoast++ -tasolle. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että Satakunta profiloidaan Euroopan robottimaakunnaksi, jonka TKI-ympäristöä globaalit robotiikan kärkitoimijat haluavat hyödyntää. RoboCoast kasvaa tulevaisuudessa kansallisesta kansainväliseksi korkean osaamisen brändiksi.

13.10.2016 | Teksti: Cimmo Nurmi, vararehtori (TKI) ja ryhmä | Kuva: Veera Korhonen

Lisää aiheesta

Kumppanuudessa ihmisten tunteminen on tärkeää, silloin asiat hoituvat, muistuttaa Harjavalta Bolidenin henkilöstöpäällikkö Reijo Salonen. Kuvassa vasemmalla opiskelija Annika Salonen.
| SAMK

Kumppanit kertovat: “Tämä on ihan elävä yhteys”

Yritysyhteistyön syventäminen kumppanuussopimuksella tuottaa win–win–win-tilanteita. Porilainen Annika Salonen aloitti energia- ja ympäristötekniikan opinnot SAMKissa syksyllä 2015. Jo seuraavana kesänä hän työskenteli Boliden Harjavallan tehtailla tiimissä, jota vetää ympäristöpäällikkö.
| Automaatio ja teollisuus

Robocoast-verkosto palkittiin

Satakuntalaisen Osakunnan paluumuuttopalkinnon saa tänä vuonna automaatio- ja robotiikka-alan yrityksiä verkottava ja markkinoiva Robocoast-verkosto. Yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen muodostamaa verkostoa koordinoi Prizztech Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.
| Merenkulku

SAMK perustamassa Namibiaan Afrikan merenkulun ympäristöteknologian yhteistyökeskusta AMTCCE®:a

SAMK oli aloitteentekijänä merenkulun teknologian yhteistyökeskuksen perustamiseksi Afrikkaan. Keskuksen sijaintipaikaksi on suunniteltu Walvis Bayn kaupunkia Namibiassa. Sen päätehtävänä tulee olemaan merenkulun kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ja alan energiatehokkuuden lisääminen.

Uusimmat

Jari Iisakkala pyöräilee usein töihin.
| Liiketoiminta

Jari Iisakkala luotsaa palveluliiketoiminnan osaamisaluetta

Jari Iisakkala aloitti palveluliiketoiminnan osaamisalueen johtajana huhtikuun alussa. Iisakkala on innoissaan uudesta pestistään ja iloinen siitä, että SAMKin arvostus alueella on kasvanut selvästi viime vuosina.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA