Sosiaalialan koulutus 20 vuotta – Vuorovaikutus yhä tärkeintä

– SAMKin sosiaalialan koulutuksen alkutaival oli haastava. Koulutus oli uusi ja opiskelijoilla ei ollut ammattinimikettä. He pohtivat kovasti, mihin he sijoittuvat ja mitä heistä tulee, lehtori Lenita Kumpulainen muistelee.

6.10.2016 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Katri Väkiparta (yläkuva) - Inna Saarinen (alakuva)

Soteekin opiskelijoita piirtelee tytön kanssa.

Sosiaalialan opiskelijoita on mukana myös palvelukeskus Soteekin toiminnassa.

Lenita Kumpulainen on opettanut sosiaalialalla varhaiskasvatusta jo 80-luvun loppupuolelta asti ja SAMKissa koko sosiaalialan 20-vuotisen historian ajan. Opiskelijoiden taival helpottui, kun ammattinimike sosionomi (AMK) saatiin käyttöön. Nyt nimike on vakiintunut ja opiskelijat ovat löytäneet paikkansa työelämässä. Sittemmin sosiaalialan ammattilaisia on valmistunut myös ylempään AMK-tutkintoon.

– On hauska sattuma, että sosiaalialan opetusta järjestettiin ihan aluksi Satakunnankadulla, aivan samassa paikassa, johon nyt nousee Porin uusi kampus, Lenita Kumpulainen kertoo.

Kaikki SAMKin Porissa olevat toiminnot siirtyvät uudelle kampukselle ensi keväällä.

– Haluamme saada isolla kampuksella säilytettyä samanlaisen opiskelijalähtöisyyden ja yhtä mutkattomat välit opiskelijoihin kuin nytkin on.

Myös Lenita Kumpulaisen kollega Kari Rajaniemi on ollut SAMKissa töissä yhtä kauan.

– Tässä on ollut vuosien varrella monta tutoroitavaa ryhmää. Yksikin entinen tutoroitavani on nykyinen kollegani Heli Rautava, hän sanoo.

Kuvateksti: Kari Rajaniemi (vas.), Lenita Kumpulainen ja Matti Virtalaine ovat olleet kollegoja SAMKin sosiaalialan opetuksen alkumetreiltä asti.

Kari Rajaniemi (vas.), Lenita Kumpulainen ja Matti Virtalaine ovat olleet kollegoja SAMKin sosiaalialan opetuksen alkumetreiltä asti.

Digitalisaatio tuo haasteita ja mahdollisuuksia

Tärkeintä koulutuksessa on aina ollut ihmisen kohtaaminen. – Haasteet kentällä ovat moninaiset, mutta tärkeintä on inhimillisyys. Sosionomin työssä kenttä on laventunut, arjessa tarvitaan hyvin paljon erilaisia työmenetelmiä, Kari Rajaniemi sanoo.

Toisinaan kentällä tulee vastaan alumneja.

– On hienoa törmätä valmistuneihin opiskelijoihin työelämässä, aivan erilaisessa ympäristössä kuin aiemmin opintojen aikana, Lenita Kumpulainen kertoo.

Kumpulaisen mukaan painoarvo on erityisesti suorassa vuorovaikutuksessa. Siitä ei voi tinkiä.

– Teknologian kehittymisen haaste on koulutuksessa se, miten sitä pystyy parhaalla mahdollisella tavalla soveltamaan eri aloille. Käymme juuri nyt sitä pohdintaa tällä alalla, hän selvittää.

– Auttamisen menetelmiä on totta kai nykyisin myös verkossa. Se on yksi hyvä apuväline kentälläkin, Kari Rajaniemi jatkaa.

Kohdataan ihminen arvokkaasti

Opinnot ovat jo vuosia käynnistyneet samalla tavalla. Opiskelijat ja tutoropettajat ovat vetäytyneet leirille Tammen tilalle. Leirillä on jaettu vastuut erilaisista töistä ja tehty ryhmäytymis- ja vuorovaikutusharjoituksia. Osana leiriä on aina pohdittu myös omaa luontosuhdetta.

Leirin jälkeen jatketaan vuorovaikutusopinnoilla ja menetelmäopinnoilla. Opiskelijat osallistuvat erilaisiin käytännönläheisiin projekteihin, joita on tehty esimerkiksi koululaisten ja kehitysvammaisten parissa. Yhteydet kentälle ovat tiiviit. – Opiskelijat pääsevät melko varhaisessa vaiheessa havainnoimaan asiakkaan arkea. Kentältä opiskelijat saavat elävyyttä teoriaopintoihin, Lenita Kumpulainen kertoo.

Kasvuryhmäopinnoissa opiskelijat kohtaavat pienissä ryhmissä, jotka kokoontuvat koko opintojen ajan.  Tapaamisilla on omat teemansa, jotka liittyvät sillä hetkellä opiskeltavaan kokonaisuuteen. Ryhmä voi tavata vaikka teatterissa ja katsoa teemaan liittyvän esityksen. Sitten siitä keskustellaan.

– Viimeksi puhuimme kasvuryhmässä arvoista. Tarkoituksena on, että opiskelijat pystyvät syventämään ammatillista osaamistaan, Lenita Kumpulainen kertoo.

– Haluamme opettajina olla mahdollisimman lähellä opiskelijaa, tukea heidän kasvuaan ammattilaisiksi, Kari Rajaniemi sanoo. Lenita Kumpulainen nyökkää. Heitä on helppo uskoa.

 


 

Jos olet valmistunut SAMKista sosionomiksi (AMK), tule mukaan Facebookin SAMK Sosionomit -ryhmään.

Lue lisää sosiaalialan koulutuksesta.

 

Uusimmat uutiset

Riitta Tempakka merenkulun simulaattoreilla.
| Kestävä kehitys

SAMK mukana Climate University -verkostossa

Helsingin yliopisto koordinoi Climate University -verkostoa, jossa on mukana valtaosa suomalaisista korkeakouluista. Ajatuksena on jakaa yhteisellä alustalla maksuttomia verkkokursseja korkeakoulujen ja kaikkien sellaisten käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvistä asioista.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

On SAMK staff day, deserving employees of the year 2021 were awarded in various categories including the success story, the initiative, the project operator, the publisher, the communicator, the teacher, and the SAMK person of the year. #thinkfuture
https://www.samk.fi/en/uutiset/deserving-samk-employees-awarded-on-staff-day/

Satakunnan korkean teknologian säätiö tukee satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.

Apurahahaku on käynnissä 30.9. asti.

Lue lisää: http://www.teknologiasaatio.fi/sivu/

#satakunta

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Lehtori @JanneLahtinen4 pohtii Navigator-lehdessä merenkulkualan koulutuksen historiaa ja tulevaisuutta. @NavMagFi #katsetulevaisuuteen
https://navigatormagazine.fi/blogit/mastossa-on-kayty-eika-itkettanyt-yhtaan/

Sali täynnä! 👏👏
Tänään virallisesti alkoi meidän käytännön yhteistyö @SatakunnanAMK ja #friitalankoulu kanssa.
Lisäämme aisteihin ja aistiherkkyyksiin liittyvää tietoutta, kehitämme #aistiesteettomyystyokalu myös lasten käyttöön ja eiköhän jotain tutkimustakin ole vireillä 🤩

Johtamisjuonia-blogissa pureudutaan ajankohtaisiin johtamiseen liittyviin aiheisiin, niin SAMKin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin kirjoittamana. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa on pohdittu huonon johtamisen merkitystä työpahoinvoinnin taustalla.
https://johtamisjuonia.samk.fi