Simulaatiolla optimoituja toimintoja ja kustannustehokkuutta

– Meidän tulevaisuuden ajatuksemme on se, että simulointiympäristössä tuotantolinjastoihin sekä laitteistoihin ohjelmoidaan oikeat ohjelmat ja ne voidaan simulaatiotestauksen jälkeen ottaa suoraan käyttöön oikeassa ympäristössään, yliopettaja Mirka Leino kertoo.

Simuloinnilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että virtuaaliseen maailmaan tehdään oikeita tuotantoympäristön laitteita ja linjastoja ja ohjelmoidaan ne toimimaan siellä, kuten oikeat laitteet. Laitteet näkyvät tällöin tietokoneruudun 3D-ulottuvuudessa samanlaisina kuin tuotantolaitoksessa. Simulaatiossa robotti vaatii toimiakseen samanlaisen ohjelmoinnin kuin oikea robotti. Simulaation avulla yritys voi lisätä kokoonpanon tuottavuutta, tuotannon kustannustehokkuutta sekä optimoidaajan ja energian käyttöä tehtaassa.

– Simulaatiossa voidaan hyödyntää myös virtuaalilaseja, jolloin käyttäjä pääsee sisään simulaatioon ja testaamaan omin käsin laitteistojen käyttöä tai esim. fysiikkamallinnettujen osasten käyttäytymistä. Tätä ominaisuutta pystytään hyödyntämään monimutkaisten linjastojen operaattoreiden käyttökoulutusvaiheessa, Leino avaa.

Aina ei tarvitse ostaa uutta järjestelmää. Sinituote Oy osti Nokian matkapuhelintehtaalta rekkakuorman robotteja ja nyt ne valmistavat rikkasettejä Kokemäen tehtaalla.

SAMKin simulointiympäristö on opiskelijoille tärkeä oppimisympäristö. Yrityscaseissa on ollut mukana muun muassa robotiikan ja logistiikan insinööriopiskelijat.

Todentamalla selvää säästöä

Sinituote Oy:n kehityspäällikkö Rami Peltosaari on tyytyväinen mies. SAMK teki Sinituotteelle pilottisimulaation, jonka avulla yritys halusi selvittää optimaalisen robottiratkaisun linjastolleen kokoonpanopisteistä teippauskoneen läpi lavattavaksi. Robottitoimittajat tarjosivat ratkaisuksi kahdesta neljään käsivarsirobottia, Sinituotteen toivoman yhden portaalirobotin sijaan.

– Simulaation avulla meidän oli mahdollista selvittää mahdolliset pullonkaulat etukäteen ja saimme varmistuksen sille, että portaalirobotti toimii ja investointi uskallettiin tehdä. Aikaisemmin ei ole tällaista mahdollisuutta ollut, vaan hankinnassa on jouduttu ottamaan riskejä, Peltosaari muistuttaa.

Peltosaari tilasi Kokemäen tehtaalle SAMKin simulaatioon perustuvan lavausrobotin ja yritys säästi yli 100.000 euroa. Lavausta aikaisemmin tehneet työntekijät on siirretty uusiin, mielekkäämpiin tehtäviin.

Sinituotteen portaalirobottia suunnittelivat SAMKin simuloinnin asiantuntijat Joonas Kortelainen ja Tommi Lehtinen.

– Toimintojen automatisoinnin myötä tuotantomäärämme ovat vähintään tuplaantuneet, ja samalla myös työtekijöiden määrä on noussut noin 65 henkilöstä 85 henkilöön. Automatisointi muuttaa työnkuvaa, mutta ei korvaa ihmistä, painottaa Peltosaari.

Tulevaisuuden tapa tehostaa tuotantoa

– Toivon muillekin alueen yrityksille rohkeutta ja innovatiivista ajattelua näissä asioissa, Rami Peltosaari rohkaisee.

SAMKin simulaatioympäristöä on päässyt hyödyntämään tähän mennessä kymmenkunta satakuntalaista yritystä. Mirka Leino näkee, että maakunnan alueella pk-yritysten osalta tuotannon automatisoinnissa on vielä paljon tehtävää.

– Simulaatioita hyödynnetään teollisuudessa vielä vähänlaisesti. Se johtuu suurelta osin simulaatio-ohjelmien raskaudesta: 3D-ympäristö ja ohjelman tietokoneelta edellyttämä laskentateho vaativat tehokasta kalustoa. Lisäksi simulaatio-ohjelman käyttö vaatii käyttäjältään monenlaisia taitoja, Leino muistuttaa.

– Esittelimme simulaatioympäristöä hankkeen aikana kymmenille yrityksille, ja kaikista saimme sen viestin, että ohjelman käyttö nähtiin organisaation toimintaa hyödyttävänä.

Jatkossa yritysten simulaatiocaset määritellään vaativuutensa mukaan ja sen perusteella sitä lähtevät toteuttamaan joko Robotiikka Akatemian opiskelijat, opinnäytetyötään tekevä opiskelija tai SAMKin alan tutkijat ja muut asiantuntijat.

Lisätietoja:

Yliopettaja
Mirka Leino
+358 44 710 3182