SAMKin Vesi-instituutilta julkaisut veden laadusta ja putkistojen kestävyydestä

Kaunisto T., Pelto-Huikko A., Kiuru J., Latva M., (2017). PEX‐putkista liukeneva tert‐butyylialkoholi (TBA). Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja B, Raportit 13/2017, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Lataa julkaisu.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden liukenemista vesijohtoina käytettävistä PEX-putkista tutkittiin lyhytaikaisilla tuotehyväksynnässä käytettävillä laboratoriokokeilla ja todellista käyttöä simuloivilla pitkäaikaisilla kokeilla. Vesinäytteistä määritettiin TBA-, MTBE-, ETBE- ja TAME-pitoisuudet. MTBE, ETBE ja TAME eivät ole kovin vaarallisia, mutta ne aiheuttavat veteen pahaa hajua ja makua. TBA voi aiheuttaa terveyshaittoja, eikä sille tunneta haju- tai makukynnystä vedessä. TBA:ta ja muita yhdisteitä liukeni putkimateriaaleista eri määriä eri putkityypeillä, mutta pitoisuudet laskivat koeajan myötä. Tutkimustuloksia voidaan käyttää asetettaessa PEX-putkille tuotekohtaisia vaatimuksia, joilla varmistetaan tuotteiden turvallisuus.

Mäkinen R., Pelto-Huikko A., (2017). Kiinteistöjen vesijärjestelmien messinkiosien vauriot vesivahinkojen aiheuttajana. Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja B, Raportit 12/2017, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Lataa julkaisu.

Työssä tarkasteltiin kiinteistön vesijärjestelmien messinkiosia – liittimiä ja  venttiilejä – mahdollisina vesivahinkojen aiheuttajina. Vesijärjestelmän vaurion aiheuttama vesivahinko voi tuottaa kosteus- ja mikrobivaurioita, jotka taas voivat aiheuttaa terveyshaittoja kiinteistön asukkaille. Työssä kuvataan näytteenotto, analyysit ja tulokset tutkimuksesta, joka toteutettiin raumalaisessa kiinteistössä, jossa oli havaittu messinkiosien vaurioita jo kahden käyttövuoden jälkeen.

Messingin vauriotyypeistä on tarkasteltu kahta yleisintä: jännityskorroosiota ja sinkinkatoa. Lisäksi on tarkasteltu vedenlaadun merkitystä messinki- ja muidenkin metalliosien vaurioissa. Myös vesijärjestelmien osien rakentamisen aikaista hankintaprosessia on tarkasteltu kriittisesti yhtenä mahdollisena syynä huonolaatuisiin messinkiosiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että osa kiinteistön vesijärjestelmien messinkiosista ei ollut sinkinkadonkestävää messinkiä, vastoin rakentamisen yleistä ohjeistusta Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että talousveden laatu Raumalla täyttää kyllä sosiaali‐ ja terveysministeriön laatiman talousvesiasetuksen (1352/2015) kaikki raja‐ ja ohje‐arvot, mutta on tekniseltä laadultaan melko aggressiivista juuri vesijärjestelmien metalliosille. Talousvesiasetus keskittyy pääasiassa veden terveydelliseen laatuun.

Vastaavien messinkiosien vaurioiden välttämiseksi tulevaisuudessa voidaan ajatella joko käsiteltävän vettä siten, että se on vähemmän aggressiivista messinkiosille tai vesijärjestelmissä on käytettävä aggressiivista vettä paremmin kestäviä osia.

Julkaisu on Rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen opinnäyte.