Samkilainen kasvo: Markku Paukkunen – Kunniasertifikaatin saanut Kiina-konkari

Markku on valmistunut vuonna 1975 Porin teknillisestä oppilaitoksesta rakennusinsinööriksi.

– Pikkupoikana haaveilin, että minusta tulisi arkkitehti. Rakennusinsinöörinä pääsin mukaan Porin Talon eli Yrjönkadun Terveystalon suunnittelutyöhön, jolla voitimme arkkitehtikilpailun. Tehtävänäni oli piirtää taloon alumiiniset julkisivuelementit, hän muistelee.

Puuala kulkee mukana

Tehtyään jonkin aikaa myyntitöitä ikkuna- ja ovitehtaalle Paukkunen päätyi vaneritehtaan paikallisjohtajaksi ja lopulta omistajaksi. Vaneritehtaan toiminta loppui 90-luvun laman haasteissa, mutta ajasta jäi hänelle paljon oppeja.

– Puualalla opin arvoketjun. Mitä raaka-aineen arvoketju oikeastaan tarkoittaa? Tästä on kasvanut minulle tärkeä aihe muutenkin. Koulutuksessa ja kaikkialla muuallakin elämässä on arvoketju, se on tärkeä ymmärtää, Paukkunen pohtii.

Oli vuosi 1995 ja Paukkunen oli omien sanojensa mukaan ”kulminaatiopisteesessä”. Hän teki elämästään aikajanan.

–  Olin tehnyt 20 vuotta töitä puunjalostusalalla. Totesin, että eläkeikään on vielä yhtä kauan, joten en voi alkaa löysäilemään, hän naurahtaa.

Hän päätti lähteä Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Opinnot hän suoritti kahdessa vuodessa, jonka jälkeen hän aloitti työt osaamiskeskusohjelman projektipäällikkönä elinkeinoyhtiö Prizztechissä.

Kiina-tarina alkaa

Vuonna 2006 Paukkunen oli Sanghaissa teknologiamessuilla. Matkalle oli sovittu myös vierailu Changzhoun kaupunkiin, jossa oppaana toimi henkilö nimeltä Thomas Chang.

– Matkamme jälkeen laitoin hänelle sähköpostia kiittääkseni. Hän vastasi melkein heti ja tiedusteli, olisiko Satakunta kiinnostunut yhteistyöstä Changzhoun kanssa. Sanoin, että tottakai. Carpe diem, se on enemmän kuin totta, Paukkunen naurahtaa.

Siitä alkoivat neuvottelut ja lopulta Satakunnan maakunnan ja Changzhoun ystävyyskaupunkiyhteistyö. SAMK on ollut korkeakoulutuksen yhteistyön osalta mukana alusta alkaen. Paukkunen itse tuli SAMKiin Kiina-aiheisiin hankkeisiin projektipäälliköksi, kun oli juuri saavuttanut eläkeiän.

– Sanoin heti, että Kiinassa ei voi toimia, jos SAMKilla ei ole siellä toimipistettä. Kiinan ”valloitusta” ei voi tehdä vain etänä Suomesta, hän kertoo.

Paukkunen on pitänyt myös tärkeänä tavoitteena rakentaa Changzhou’hun Finnish Technology Showroom, jossa eri alojen yritykset voivat esitellä toimintaansa ja tuotteitaan.

– Kiina on valtava ja upea markkina-alue. Olen sanonut monille, että jos Kiinan suuruus pelottaa, ajatelkaa Changzhoun kaupunkia, joka on asukasluvultaan kuin Suomi.

SAMKilla on tällä hetkellä Kiinassa kampus, jossa työskentelee  kaksi työntekijää. Myös showroom perustettiin viime vuoden keväällä. Koko ajan on suunniteltu ja toteutettu myös Kiinaan suuntaavia opiskelijahankintaan liittyviä asioita.

Lähiaikoina Paukkusta on työllistänyt LEF Network to China -hanke, jossa SAMK auttaa jalostettuja puutuotteita valmistavia yrityksiä Kiinan markkinoille. Mukana yhteistyössä on myös kauppakamareita ja puualan järjestöjä Suomesta, Virosta ja Latviasta. Puuala kulkee siis yhä hänen matkassaan.

Yhden ihmisen suuri vaikutus

Paukkunen kertoo auttaneensa Changzhoun kaupunkia niin paikallisen koulun ystävyyskaupungin hankinnassa kuin geriatriaan liittyvässä osaamisessa. Auttavaisuus on saattanut olla vaikuttimena, kun hän viime vuonna täyttäessään 70 vuotta sai Jiangsu-provinssin myöntämän kunniasertifikaatin, jota Changzhoun kaupunki oli hakenut.

– Näitä sertifikaatteja on myönnetty ulkomaalaisille ihmisille kymmenen kappaletta. On hienoa, miten tällainen ihan tavallinen ihminen voi saada määrätietoisella työllä niin suuren vaikutuksen  aikaiseksi, hän pohtii.

Nyt kun Paukkunen on oikeasti jäämässä eläkkeelle, hänen elämässään puhaltavat uudet tuulet. Hän on asunut lähes koko ikänsä Satakunnassa, mutta muuttanut vastikään vaimonsa kanssa Kirkkonummelle ja rakennuttaa uutta omakotitaloa Inkooseen. Inkoo muistuttaa paljon Luviaa, jossa hän on pitkään asunut.

– Meillä on iso perhe ja suuri osa lapsista asuu pääkaupunkiseudulla, päädyimme sitten itsekin tänne. Joku ajattelee, että mitä järkeä on seitsemänkymppisenä rakennuttaa uutta taloa. Minä taas ajattelen, että miksi ei, Paukkunen naurahtaa.