SAMK vastaa työelämän tarpeeseen – Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutukseen tietotekniikan painotus

Käynnissä olevassa yhteishaussa on ensimmäistä kertaa mahdollista hakea koulutukseen, jossa voi opiskella sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi tietotekniikan painotuksella.

24.3.2017 | Teksti: Inna Saarinen | Kuva: Katri Väkiparta

Opiskelijat Petteri Laine, Henri Hohkuri ja Juuso Kiintonen ohjelmoivat robotteja lehtori Timo Suvela opetuksessa automaatiotekniikan laboratoriossa.

Opiskelijat Petteri Laine (vas.), Henri Hohkuri ja Juuso Kiintonen ohjelmoivat robotteja lehtori Timo Suvela opetuksessa.

Koulutusohjelmassa on jatkossa sähkö- ja automaatiotekniikan opintojen lisäksi it-suuntautunut opintokokonaisuus, jonka tarjontaa myös automaatiotekniikkaa opiskelevat voivat hyödyntää. Opetussuunnitelma yhdistää teollisuuden ja ohjelmistojen mahdollisuudet.

– Koulutuksen uusi suuntaus lisää valinnaisuuden mahdollisuutta. Oman osaamisprofiilin voi itse luoda, kertoo lehtori Hannu Asmala. Hän on suunnitellut koulutuskokonaisuuden yhdessä lehtori Petri Nuutisen kanssa.

Paljon mahdollisuuksia ja soveltamisalueita

Valinnoillaan opiskelijat voivat syventää osaamistaan muun muassa ohjelmoinnin, robotiikan, data-analytiikan ja pilvipalveluiden integroinnin alueilla. Näitä yhdistetään opetuksessa. Automaatiojärjestelmät kytkeytyvät tietoverkkoon ja tuottavat dataa. Esimerkiksi robotteja voidaan ohjata datan avulla.

– Hitsausrobottiin voidaan kytkeä automaatiojärjestelmän avulla laadunvarmistus. Robotti voi käsitellä dataa ja oppia tuottamaan laadukkaampaa jälkeä, Nuutinen kertoo. – Tai hitsauslaite voi hakea pilvipalvelusta hitsausparametrit, Hannu Asmala täydentää.

Törmäsin jokin aika sitten lauseeseen, että Infrastructure is Software. Hyvin usein rakenteiden takana on joku ohjelmalogi, joka kaikkea pyörittää.

Alalla on paljon mahdollisuuksia ja soveltamisalueita. Se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. – Jos joku vaikka valmistaa robotteja tai kokonaisia teollisia tuotantolinjoja, hän saa uutta liiketoimintaa näiden lisäpalvelujen kautta, Nuutinen selvittää.

– Tarkoitus on lähteä viemään robotiikan opetusta paitsi teollisuuden alan, myös palvelurobottien suuntaan, Asmala sanoo.

Katse kyberturvallisuuteen

Tietojenkäsittelyn koulutusta tarjotaan edelleen, mutta siihenkin tulee osioita automaatiosta. Myös koulutusohjelmien yhteisprojekteja on suunnitteilla. Tietojenkäsittelyn opiskelijoiden työllistyminen on hyvää. Koulutus on myös saanut erinomaista palautetta valmistuneille tehdyissä kyselyissä useampana vuonna.

– Haluamme madaltaa tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijoidenkin kynnystä siirtyä automaatioalalle, kertoo Nuutinen.

– Törmäsin jokin aika sitten lauseeseen, että Infrastructure is Software. Se pitää paikkansa. Hyvin usein rakenteiden takana on joku ohjelmalogi, joka kaikkea pyörittää, hän jatkaa.

Koulutuksessa on myös kyberturvallisuuden näkökulma.

– Teollisuuslaitokset ovat itsenäisiä tietoverkkoja. Jos siellä päätetään yhdistää laitteet pilveen, kyberturvallisuus täytyy ottaa vakavasti, Asmala toteaa.

Koulutukselle kasvava tarve

Koulutukselle on noussut yrityselämästä todellinen tarve.

– Tästä koulutuksesta valmistuvalla motivoituneella opiskelijalla on lähes varma työpaikka. Kaikki tämänhetkiset yhteydenotot antavat siitä viitteitä. Myös alan opinnäytetöiden tekijöitä kysytään koko ajan, Petri Nuutinen lupaa.

Myös Cimcorpin tuotekehitysosaston ohjelmistokehityksen esimies Sakari Mikkola näkee, että automaatio ja erilaiset yritysten tietojärjestelmät lähentyvät toisiaan.

– IoT on tästä hyvä esimerkki. Näin ollen on hyvä, että opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tietoja molemmilta osa-alueilta mutta voivat halutessaan kuitenkin keskittyä jompaankumpaan itseä enemmän kiinnostavaan osa-alueeseen ja hankkia sieltä työelämän kannalta riittävän syvälliset tiedot ja taidot, hän sanoo.

Opetussisällöt painottuvat juuri automaation, ohjelmoinnin ja teollisen internetin (Internet of Things, IoT) aiheisiin.

– Teollinen internet on ollut olemassa noin 20 vuotta, mutta vasta nyt se on alkanut monikertaistumaan ja uudistumaan, Petri Nuutinen kertoo.

 

Hakuaika ammattikorkeakouluihin on 5.4.2017 asti. Haku tapahtuu osoitteessa opintopolku.fi.

 

Lisätiedot:

Lehtori, tiimivastaavat Hannu Asmala, p. 044 710 3306, hannu.asmala@samk.fi

Lehtori, tiimivastaava Petri Nuutinen p. 044 710 3838, petri.nuutinen@samk.fi

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Syksyn 2021 korkeakoulujen yhteishakuun jätettiin valtakunnallisesti yhteensä noin 34 400 hakemusta. Kaikkien haussa olleiden AMK-tutkintojen keskuudesta yhdeksänneksi suosituin oli SAMKin Liiketalouden verkkototeutus. @yleuutiset #katsetulevaisuuteen
https://yle.fi/uutiset/3-12102237

SAMKiin oli syksyn hauissa yhteensä 3033 hakijaa. Valtakunnallisessakin vertailussa huippusuosituksi nousi Liiketalouden verkkototeutus, johon oli yli tuhat hakijaa. #yhteishaku #katsetulevaisuuteen
https://www.samk.fi/uutiset/syksyn-haut-paattyivat-liiketalouden-verkkototeutus-edelleen-huippusuosittu/

Kuvataiteen opiskelijat ovat luoneet taideteoksia, jotka johdattelevat katsojansa seikkailulle tulevien mestareiden mielenmaisemaan. Näyttely on avoinna SAMK Taidekoulun kampuksen galleriassa lokakuun alkupuolelle asti. #katsetulevaisuuteen #kuvataide
https://www.samk.fi/uutiset/kahden-kerroksen-vakea-taidekoulun-sadonkorjuu/

Huittisista Urjalaan johtava Taikayöntie on yksi maamme virallisista matkailuteistä. Reitti halutaan uuteen kukoistukseen. SAMKin vetämä ideointitilaisuus pidetään Punkalaitumen kunnantalossa torstaina 30.9. @kokemaenjoki #samk #katsetulevaisuuteen
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2021/09/14/taikayontie-uuteen-kukoistukseen-ja-matkailukartalle/

Uunituoreessa videossa esitellään, miten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on arvioitu KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeen pilottikohteissa. #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #katsetulevaisuuteen #kestävästiamk
https://youtu.be/nNZTPqrNjeA