SAMK täsmäkouluttaa koodareita ja rakennustuotannon osaajia – haku kevään 2019 aikana

Työelämä muuttuu ja suhdanteet vaihtelevat. Koulutuksen pitää pysyä siinä mukana – mieluiten myös ennakoida. Pääministerin mukaan miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen seuraavan 10 vuoden aikana. Tällainen täydennyskouluttaminen vaatii koulutusjärjestelmän uudistamista.
– Nyt ammattikorkeakouluissa aloitettavat muuntokoulutukset ovat hyvä alku, mutta muuntokoulutettavien määriä pitää lisätä dramaattisesti, sanoo SAMKin vararehtori Cimmo Nurmi. Ohjelmisto-osaajien saatavuus on noussut esiin koko Suomen kriittisenä menestystekijänä: osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät ohjelmisto- ja ICT-palvelualan kasvumahdollisuuksia. Muutkin tämän vuoden koulutuslisäykset kohdennetaan osaajapulasta kärsiville aloille – Satakunnassa rakennustekniikkaan. Kuvassa SAMKin vuonna 2018 aloittaneita tietojenkäsittelyn opiskelijoita.

Ammattikorkeakouluista muuntokouluttajia

Nurmen mukaan nykyisen tutkintokoulutuksen viiden vuoden sykli suunnittelusta toteutukseen on auttamattomasti liian pitkä.
– Ammattikorkeakoulujen 3,5–4,5 vuoden opintojen rinnalle tulee saada nopeita 1–2 vuoden muunto‐ ja täsmätäydennyskoulutuksia, joilla vastataan työelämän nopeisiin muutostarpeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime vuosina kilpailuttanut korkeakouluja muunto- ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. Se tavoittelee toimintamalleja, joilla vastataan muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti myös tulevaisuudessa. SAMK on menestynyt muuntokoulutusten kilpailutuksissa hyvin, ja se paikkaa Satakunnan osaajapulaa tänä vuonna alkavilla kaksivuotisilla koulutuksilla, joissa on paikka yhteensä 40 opiskelijalle: 20 rakennustekniikassa ja 20 ohjelmistoalalla.

Miksi juuri nämä koulutukset?

Rakennustuotannon kasvu on jatkunut ja työvoimapula lisääntynyt edelleen. Erityisesti kaivataan osaajia työjohtotehtäviin. SAMKin rakennustuotannon koulutusohjelman tuotantopainotteisia opintoja toteutetaan rakennusalan yrityksissä käytännön töitä tekemällä. Yritykset ottaisivat opiskelijoita näihin opintoihin ja töihin enemmän kuin SAMK voi tarjota.

Kilpailu ohjelmisto-osaajista näyttäytyy tällä hetkellä niin, että yritykset yrittävät rekrytoida jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Yrityksillä on myös kiinnostusta osallistua koulutustarjonnan toteuttamiseen opintojaksotasolla, jolloin he saavat suoria kontakteja opiskelijoihin. Satakunnassa on yli 100 automaatio-, robotti-, tekoäly-, sensori- ja IoT-yritystä, joista moni tarvitsee ohjelmointiosaajia.

Vaikka saadut koulutukset ovat muodollisesti samanlaisia – 120 op, 20 opiskelijaa, 2 vuotta – alat ovat olennaisesti erilaisia. Rakennustekniikassa tiettyihin työtehtäviin vaaditaan osaamisen lisäksi muodollinen pätevyys; ohjelmistoalalle riittää osaaminen ja opiskelijoita houkutellaan koulunpenkiltä töihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

– Tuotantopainotteisesti suuntautunut opetussuunnitelma on suunniteltu niin, että se antaa pätevyyden vastaavan työnjohtajan tehtävässä toimimiseen, kertoo rakennustekniikan lehtori Jarkko Heinonen.

Rakennustuotannon täsmätäydennyskoulutuksessa opiskellaan rakennustuotannon ammattiaineet (ks. opetussuunnitelma). Opinnot ovat monimuotoiset eli opiskella voi työn ohella – kontaktiopinnot ovat iltaisin tai viikonloppuina. Heinosen mukaan SAMKin verkko-oppimisympäristön on tarkoitus olla aktiivikäytössä, joten opintojen vuoksi ei tarvitse tulla kampukselle, vaan kontaktiopetukseen voi osallistua myös verkossa.

Opiskelijoiksi hakeutuvien odotetaan olevan jonkin alan insinöörejä tai teknikkoja – tai että heillä on aiempi rakennusalan tutkinto, jota halutaan päivittää.

Esimerkiksi Venatorin Porin-tehtaalla on taustaltaan sellaisia työntekijöitä, jotka ovat potentiaalisia hakemaan niin rakennustuotannon kuin koodarinkin täsmätäydennyskoulutukseen.

Koodareita tarvitaan yhä useampiin paikkoihin

Tietojenkäsittelyn lehtori Petri Nuutinen pitää saatua koodarien täsmätäydennyskoulutusta erinomaisena asiana. Ohjelmoijia kaivataan yhä enemmän ja erilaisiin paikkoihin kuin ennen: Satakunnassa on ollut voimakas ohjelmistotalojen perinne, mutta niiden lisäksi ohjelmoijia kaipaavat muun muassa teollisuus, kuljetusliikkeet ja mainostoimistot: automatisointiin, robotiikkaan ja päätöksenteon ja markkinoinnin tueksi.
– Älykkyyttä tarvitaan joka paikassa, erilaisilla liiketoiminta-alueilla, eikä sille näy päätepistettä, Nuutinen sanoo. Hän toteaa, että koulutusorganisaatio ei välttämättä pysty valmentamaan osaajia aivan yksi yhteen yritysten tarpeiden mukaisesti, mutta logiikka on sama, vaikka vivahde-eroja olisikin.
– Yrityksissä arvostetaan innostunutta ja motivoitunutta tyyppiä, jolla on asenne kohdallaan. Tottakai alakohtaisia taitoja odotetaan, mutta kun menee uuteen työporukkaan, on paljon opittavaa, ja motivoituneisuus ja innostuneisuus auttavat, Nuutinen sanoo. Hänen mukaansa työpaikoilla on alettu entistä enemmän panostaa uusiin tulokkaisiin esimerkiksi mentorointiohjelmin. Osaajat halutaan pitää ja heille halutaan opettaa lisää. Opintoihin myös sisällytetään alkuvaiheen jälkeen projektimaista oppimista, todellisia tapauksia ratkottavaksi.
– Pääsee koeponnistamaan taitojaan ja näkee, mitä alan työ on – että se on muutakin kuin ohjelmoinnin osaamista: projektinhallintaa, tiimi- ja viestintätaitoja. Samoin sovellustuotannon eri osa-alueet konkretisoituvat.

Opinnot suunnitellaan rinnakkain tutkintokoulutuksen opetussuunnitelman uudistuksen ja syksyllä käynnistyvän Tekoäly Akatemian kanssa niin, että kaikki hyötyvät.

Juttuun on haastateltu myös tutkimusjohtaja Petteri Pulkkista ja käytetty Cimmo Nurmen Lentopeliä ja läpisyöttöjä -blogia.

KOLME KONKREETTISTA

1 Keväällä haku kahteen 120 op -laajuiseen täsmätäydennyskoulutukseen: 1) koodarit 2) rakennustuotanto. Hakuajat tiedotetaan myöhemmin. Opiskelijavalinnat on tarkoitus tehdä 31.5. mennessä. Mahdollista opiskella tutkinto tämän jälkeen.

2 Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aiempaa rakennus- tai ohjelmistoalan kokemusta. Koulutus keskittyy ammatinvaihtajan osaamistason nostamiseen alan nykyvaatimusten tasolle. Ensisijainen tavoite on yrityksiin työllistyvä opiskelija.

3 Yhteistyökumppanit: sellaiset rakennus- tai ohjelmistoalan yritykset, joilla on rekrytointi- ja osaamishaasteita, Satakunnan ELY-keskus, alueen kaupungit, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt.