Säkylän ikäneuvolassa palvelee nyt geronomi (YAMK) Armi Kreivilä

– Ikäneuvola on toimiva konsepti, ja tämä on tulevaisuutta. Tämä on ennen kaikkea paikka, jossa on tietoa ja osaamista ohjata ikäihmisiä oikeisiin paikkoihin ja palveluihin, sanoo vanhuspalvelujen koordinaattori Armi Kreivilä Säkylän ikäneuvolasta.

Kreivilä on yksi neljästä ensimmäisestä opiskelijasta, jotka valmistuvat SAMKista ylemmästä vanhustyön koulutusohjelmasta juuri ennen joulua.

16.12.2016 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Anne Sankari

Armi Kreivila in the office
Säkylän ikäneuvolassa on aamupäivisin aina joku paikalla. Tänä aamuna se oli Armi Kreivilä.

Kreivilä tuli Säkylään vuonna 2003 kotipalveluohjaajaksi. Siitä lähtien hän on tehnyt pelkästään esimiestehtäviä. Vastuualueeseen kuuluvat sotaveteraanit ja -invalidit, tehostettu palveluasuminen ja omaishoidon tuki.
– Siinä on yhdelle ihmiselle ihan tarpeeksi kenttää, varsinkin jos yrittää kehittää, sanoo Kreivilä.

Meillä oli sellainen vitsi, kun valmistuttiin, että tavataan sitten kolmen vuoden kuluttua ylemmässä.

Kreivilä valmistui SAMKista geronomiksi vuonna 2011.  Opinnot antoivat valmiuksia tehdä työtä ja kehittää itseä. Niiden aikana syntyi hyvä verkosto.
– Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan on hyvä kilauttaa kaverille. Samat ongelmat ja haasteet meillä on kaikilla. Muilta saa vinkkiä siitä, mitä voisi tehdä ja mitä ainakaan ei kannata tehdä, ihan arkisia juttuja, sanoo Kreivilä.

Samasta ryhmästä on nyt opiskelemassa ylempään tutkintoon kolme muutakin naista.
– Meillä oli sellainen vitsi, kun valmistuttiin, että tavataan sitten kolmen vuoden kuluttua ylemmässä.

Verkostoituminen on jatkunut ja laajentunut ylemmän tutkinnon opinnoissa. Kreivilä sanoo, että kaikilla koulutukseen valituilla on tosi paljon tietoa ja kokemusta, vaikka ikäeroa on parhaimmillaan yli 30 vuotta. Yhdellä oli erityisosaamista muistin toiminnasta, toisella saattohoidosta, jollakin päivystyspoliklinikalta, yksityiseltä ja kunnalliselta puolelta.

Yhdellä oli erityisosaamista muistin toiminnasta, toisella saattohoidosta, jollakin päivystyspoliklinikalta.

Kreivilä arvostaa sitä, että ryhmä on ollut keskusteleva ja tasavertainen. Ryhmätehtävien teossa joustettiin sen mukaan, miten kenelläkin oli työkiireitä. Yhteiset kokoontumiset omien läppäreiden äärellä osuivat usein lauantaiaamuihin. Lähiopetuspäiviä oli vähän, mutta silti opiskelu ei ollut yksinäistä pakertamista – koko ajan oli peilauskohta muissa opiskelijoissa, ja opettajat tavoitti hyvin.

Kreivilä teki opinnäytetyönsä omaishoidon kehittämisestä Säkylässä.
–  Se oli niin työelämälähtöistä, minun arkityötäni, mitä teen muutenkin. Tuntui välillä, että pääsen opinnoista helpolla, kun vertasi muihin, jotka tekivät jotain muuta kuin töissään.

Säkylässä on myönteinen asenne kouluttautumiseen. Työnantaja antoi käydä lähiopetuspäivissä työajalla, vaikka hänelle vitsailtiinkin, että eikö sinne mitään ikärajaa ole. Kreivilä on nimittäin jäämässä eläkkeelle ensi vuonna. Jo nyt on sovittu siitä, että hänen tietämystään voidaan käyttää edelleen asiantuntijatehtävissä. Hän haluaa jakaa tietoa – kunnan pitäisi hänen mielestään tiedottaa ikäihmisten palveluista jatkuvasti.

Kreivilästä olisi pikapuoliin hyvä tietää, kuka hänen seuraajansa on, jotta voisi jakaa hiljaista tietoa – sellaista, mikä helpottaa omaa ja ikäihmisten arkea. Hän haluaisi mentoroida seuraajaansa, muttei niin, että pitäisi tehdä niin kuin on nyt tehty. Kehittämisen halu vie häntä eteenpäin.

Varsinkin kun syntymävuosi on 50-luvun alkupuolelta, on sellainen olo, että täytyy osoittaa työnantajalle, että on työkuntoinen ja kehityskykyinen.

Se oli lähtökohta opintoihin. Mutta oli myös muuta.
– Sekin oli, että tavallaan haki työnantajalta arvostusta. Nykyään, varsinkin kun syntymävuosi on 50-luvun alkupuolelta, on sellainen olo, että täytyy osoittaa työnantajalle, että on työkuntoinen ja kehityskykyinen.

Kreivilä on ikäneuvolan esimies. Siellä työskentelee myös geronomi (AMK) Taina Vehmanen, joka hoitaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Joka päivä on jokin kerho, ja 73-vuotiaille järjestetään vuosittain ”terveystapaaminen”, joka keskittyy erityisesti sosiaaliseen puoleen. (Taina Vehmasta on haastateltu Agoraan 1/2015 – lue juttu.) Eija Vuorinen työskentelee omaishoidossa sijaishoitajan nimikkeellä. Hän tuuraa, kun omaishoitaja tarvitsee sijaista vaikkapa kampaajalla käydäkseen. Kerran kuukaudessa kokoontuu myös omaishoitajien vertaistukiryhmä. Armi Kreivilä sanoo, että asiakkaat ovat yhteisiä, joten kaikki voivat neuvoa ketä vain, joka ovesta tulee sisään.

Opiskelu on osa Kreivilän arkea ja elämää – sen hän haluaa jutusta välittyvän. Arkiseen ”säätämiseen” kuuluu paljon muutakin, mutta työn ohella opiskelu on ollut hänen arkeaan heti kansakoulun jälkeen oppikoulusta sairaanhoitajaopintoihin. Aviomies on kasvanut näkemään hänet opiskelijankin roolissa. Pariskunta on pitänyt yhtä 15-vuotiaasta lähtien. Se olisikin jo toisen jutun aihe.

Armi Kreivilän opinnäytetyö KULTAINEN AITA, SUOLAINEN RUOHO, KIHELMÖIVÄ ELÄMÄ, omaishoidon kehittäminen Säkylässä luettavissa Theseuksessa.

16.12.2016 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Anne Sankari

Lisää aiheesta

Nurse Katri Keihäs stands next to a Christmas tree
| Hyvinvointi ja terveys

Katri Keihäs haluaa panostaa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin

– Vanhustenhoitoon tarvitaan suurta kulttuurista muutosta ja tietoa siitä, miten se onnistuu, sanoo Katri Keihäs Pöytyältä. Siinä oli vahva motiivi opiskeluun. Keihäs on yksi ensimmäisistä valmistujista vanhustyön ylempi AMK -ryhmästä, joka puheitten mukaan tuntuu olleen loistoryhmä: vertaistukea ja osaamisen laajentamista.
| Hyvinvointi ja terveys

Ensimmäiset vanhustyön YAMKit valmistuivat

SAMKista valmistui maanantaina 19.12. neljä ensimmäistä vanhustyön masters-tason koulutuksen suorittanutta. Otsikot vanhustyöstä eivät ole olleet mairittelevia: kaltoinkohtelua, kiirettä ja sitä, että ei oteta vakavasti. Arjessa toimivaa kehittämistä tarvitaan.

Uusimmat uutiset

Kuvituskuva.
| Tapahtumat

RoboAI-viikko 2023: Kohti älykästä tulevaisuutta

Millä kaikilla eri tavoilla ohjelmistotekniikkaa ja data-analytiikkaa hyödynnetään niin terveydenhuollossa, matkailualalla, uuden liiketoiminnan luomisessa kuin maataloudessa? RoboAI-viikon 21. huhtikuuta päättävä Älykkäät järjestelmät -tapahtuma avaa Tampereen yliopiston Porin yksikön tekemää tutkimusta ohjelmistotekniikan ja data-analytiikan parissa sekä yritysyhteistyötä.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty yhteen osoitteeseen. Toiminta on laajentunut 10 vuodessa valtavasti, ja tukee koko Suomen elinvoimaa & kasvua. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteys vahvistuu koko ajan.

https://tki.fi/

#TKItutuksi

Modernisoimme teknologiayrityksiä robotiikan ja tekoälyn avulla @TampereUni kanssa. Tuemme maakunnan akkuklusterin kehittymistä @prizztech kanssa. Aloitamme ainutlaatuisen akkumateriaalien kierrätystutkimuksen spektroskopiaa ja tekoälyä hyödyntämällä.
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009363043.html

@SatakunnanAMK Onnittelut @SAMK, 20 m€ kilpailtua tutkimusrahaa, 500 yrityskumppania on hyvä tulos. Satakunnan ja Suomen yritykset tarvitsevat vahvoja tutkimus- ja koulutusyksikötä kansainvälisen kilpailuedun luomisessa.

Digiraivaajat-tapahtuma 7.3.23. Teemoina digiajan asiakaskokemus, yrityksen sisäinen digitalisaatio, inhimillinen muutosjohtaminen ja vastuullisuus.
Aikataulun ja infoa http://digiraivaajat.samk.fi Tapahtuma on maksuton, edellyttää ennakkoilmoittautumista: https://elomake.samk.fi//lomakkeet/14031/lomakkeet.html

Mitä keskuksemme tekee? Valmennamme yrityksiä ymmärtämään tuottamaansa dataa ja sen jalostamista liiketoiminnaksi. Teemme datapilotteja sekä järjestämme täsmäseminaareja tiedolla johtamisesta ja asiantuntijoiden ajattelun kehittämisestä. #tki #samk
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009363043.html