Sairaanhoitaja kehitti uuden insuliinikynän − Opinnäytteenä tulikin keksintö

Insuliinikynän tuotekehitys ja sen suunnittelu sai alkunsa, kun hoitotyössä tuli vastaan erilaisia ratkaisemattomia ongelmia. Sellaisia olivat esimerkiksi insuliinikynien sekoittuminen keskenään ja pistotapaturmat. Miten näiltä ongelmilta vältyttäisiin? Miten insuliinikynän käytöstä saataisiin helpompaa, myös sellaisille käyttäjille, joilla on huono käden ja silmän koordinaatio, kuten vanhuksille ja lapsille?

13.2.2016 | Teksti: Tero Suominen | Kuva: Harri Joensuu

Tero Suominen esittelee insuliinikynää.
Insuliinikynän kehittelijä Tero Suominen.

Pohdin asiaa pitkään. Kävin läpi olemassa olevaa tietoa ja erilaisia käyttöratkaisuja. Piirsin, kirjoitin, rakentelin, 3D-hahmotin. Useita luonnostelmia tehtiin paperille ja tietokoneelle. Lopulta löytyi ratkaisu ja syntyi keksintö, jonka avulla insuliinikynästä tulisi käytännöllisempi ja turvallisempi.

Keksintö eteenpäin opettajien ja rahoituksen tuella

Keksinnön pohjalta tehtiin alustava uutuuskartoitus, jossa selvitettiin löytyykö markkinoilta jo vastaavaa keksintöä. Sellaista ei löytynyt, joten otin yhteyttä SAMKin yrityskiihdyttämömentoriin Minna Kuusistoon. Sovittiin, että keksintöä lähdetään kehittämään eteenpäin. Aluksi tehtiin toimintasuunnitelma siitä miten edetään. Siihen kuului keksinnön tuotekehittely, jonka tavoitteena oli keksinnön juridinen suojaaminen, jotta yksinoikeus keksinnön myyntiin ja käyttöön taattaisiin.

Keksinnön eteenpäin viemisessä ja suojaamisessa auttoi opettaja Kari Laine. Karin avustamana keksinnölle myönnettiin Keksintösäätiön tuoteväylärahoitus. Se kattoi keksinnön uutuuden selvittämisen ja mahdollisti oikeanlaisen ja keksinnölle soveltuvan suojakäytänteen. Rahoituksen saattelemana Tampereen patenttitoimisto Oy teki uutuuskartoituksen, selvityksen patentoitavuudesta ja kilpailutilanteesta sekä suojauskriteerien kartoituksen, joiden perusteella se suositteli keksinnölle haettavaksi ”pikku patenttia” eli hyödyllisyysmallisuojaa. Sen työstin yhteistyössä patenttitoimiston ja Kari Laineen kanssa.

Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

Rahoitus kattoi kaikki hakemuksen tekemisestä ja kartoittamisesta koituneet kustannukset lukuun ottamatta itse hakemuksen jättämistä ja käännöstyötä ruotsiksi. Patenttitoimisto teki kirjallisen osuuden ja minä huolehdin tuotekehittelystä ja hakemuksen jättämisestä.

Paljon töitä, mutta tosi hieno projekti

Projektin oli kaiken kaikkiaan melko työläs, sillä onnistumisen kannalta huomioitavia ja toteutettavia asioita oli useita. Esimerkiksi hyödyllisyysmallisuojan työstäminen ja hakeminen oli isotöistä, vaikka se tehtiinkin yhteistyössä. Ajankäyttö piti suunnitella, jotta kaikki osa-alueet pysyivät aikataulussa ja projekti valmistui ajoissa. Siinä piti huomioida yhtä aikaa olemassa olevan tiedon kerääminen ja yhteen nivominen sekä itse tuotekehittely, joka sisälsi tuotteen kehittämisen ja parhaan mahdollisen tuloksen seulomisen sekä suojaamisen. Myös olemassa oleva budjetti toi lisähaasteita. Kaiken kaikkiaan opiskelun, työn ja perhe-elämän aikataulutus ja yhteensovittaminen oli haasteellista.

Tuotekehittelyä vietiin koko ajan tasaiseen tahtiin eteenpäin, aikaa siihen kului kuusi kuukautta. Kehittelyssä oli ylä- ja alamäkiä, mutta kaikkiin ongelmiin löytyi ajan kanssa ratkaisu. Loppujen lopuksi tuloksena syntynyt uudenmallinen insuliinikynä oli kaiken vaivan palkka.

Projekti oli kaiken kaikkiaan voimaannuttava ja tulevaisuuden kannalta ns. ”iso sulka hattuun”, sillä en usko, että vastaavanlaisia haasteita ihan heti sairaanhoitajan ammatissa tulee vastaan. Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

Tero Suominen esittelee insuliinikynää.

Kirjoittaja

Kirjoittaja valmistui SAMKista keväällä 2014 sairaanhoitaja (AMK):ksi.


 

MIKÄ?

Insuliinikynää käytetään insuliinin annosteluun etenkin ykköstyypin diabeteksen hoidossa.

13.2.2016 | Teksti: Tero Suominen | Kuva: Harri Joensuu


Tuotekehittely: Ratkaisu lapsen leikkijunista 

Kehitettävää tuotetta ja sen toimivuutta käytiin useaan kertaan läpi tarkoituksena poistaa heikot kohdat. Heikkojen kohtien poistamiseksi oli ideoitava uusia ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa erilaisista käyttöratkaisuista tehtiin monia eri prototyyppejä, joiden avulla karsittiin virheitä ja ongelmia, ajatuksena luoda toimiva ja moitteeton insuliinikynä. Suunnittelutyön tuloksena parhaimmat käyttöratkaisut yhdistettiin ja niistä tehtiin yhtenäinen tuote, jolle lähdettiin hakemaan hyödyllisyysmallisuojaa.

Tuotekehittelyn alussa ongelmaksi nousi insuliinikynän korkin kiinnittyminen kynän runkoa vasten ilman, että sen kiinnipitämiseen täytyisi kiinnittää erikseen huomiota. Erilaisia ratkaisuja käytiin läpi useaan otteeseen ja aluksi päädyttiin ns. puoliympyrään, joka oli kiinteästi kiinni insuliinikynän korkissa. Tämän kiinteästi kiinni olevan kiinnitystelineen avulla korkki kiinnittyi vaivatta insuliinikynän runkoon. Käytössä kiinnitysratkaisu ei kuitenkaan toiminut vaivattomasti, sillä kynän korkin ollessa kiinni kiinnitysteline oli kömpelö ja vaarana oli sen hajoaminen, jos kynä putoaa käyttäjältään.

Uutta korkin kiinnittymisratkaisua lähdettiin etsimään hahmottamalla jo markkinoilla olemassa olevia kiinnittymisratkaisuja. Tästä ei kuitenkaan tulosta syntynyt. Toimivin ratkaisu löytyi, kun leikin 3-vuotiaan poikani kanssa junilla. Leikkijunissa oli ratkaisu, jonka avulla vaunut kiinnittyivät toisiinsa. Tästä syntyi ajatus, jonka avulla lopullinen korkin kiinnittymisteline suunniteltiin ja toteutettiin sellaisena, että ei enää ollut vaaraa, että kiinnittymisteline hajoaisi pudotessaan.


 

Lisää aiheesta

Sari Merilampi, Minna Keinänen-Toivola ja Anu Holm SAMKin Porin kampuksen aulassa.
| SAMK

SAMKin dosentit Satakunnan asialla

Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimii neljä dosenttia, joiden vaikutus alueen kehitykseen on merkittävä. Turun yliopistosta viisi vuotta sitten laskennallisen älykkyyden dosentuurin saanut Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmi kutsuu seurakseen kolme dosenttikollegaansa keskustelemaan dosentuurien merkityksestä SAMKille ja maakunnalle.
Laura Löppönen
| Yrittäjyys

Kiihdyttämöyrittäjä Laura Löppönen: Olen edelleen sairaanhoitaja

Laura Löppönen tuli yrityskiihdyttämöön yrittäjän kokemuksella. Hänellä oli perushoitajan koulutus ja takana kuusi vuotta kotipalveluyrittäjänä Turussa. Kun perhe muutti Euraan, hän myi yrityksen ja hakeutui sairaanhoitajaopintoihin.

Uusimmat uutiset

Purjeveneiden mastoja pienvenesatamassa.
| Matkailu

Yhteinen eurooppalainen merellisen matkailun opetussuunnitelma täyttää alan osaamisvajeet

Euroopan rannikkoalueet ovat monien lomailijoiden suosikkikohteita, joiden merkitys on kasvanut entisestään koronapandemian aikana. Ne ovat Euroopan matkailussa suurin vetovoimatekijä, minkä vuoksi yli puolet maiden majoituskapasiteetista sijoittuu Euroopan rannikkoalueille. Lisäksi merellinen matkailu on työllisyyden näkökulmasta merisektorin suurin toimiala Euroopassa.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMKin toukokuun Osaamisuutisissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
☀️ Vuoden 2021 menestystarinat julkaistu
☀️ SAMKin dosentit Satakunnan asialla
☀️ Teoria ja käytäntö yhdistyvät työmaaopinnoissa
https://uutiskirje.samk.fi/a/s/1064431-72e5d56aedd0cf50023718c1f6923eae/1238381

Matkailun opiskelijat viettivät Merikarvialla kansainvälisen leiriviikon. Tavoitteena oli kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia. Lehtori Jaana Ruoho kertoo Samkarit-blogissa viikon tunnelmia. @jaanaruoho #matkailu
https://samkarit.samk.fi/2022/05/20/ammattikorkeakoululaisten-kansainvalinen-leiriviikko-merikarvialla/

Tuomarikoulutus käyty, tuomaritesti läpäisty ja nyt tuomarointikin tehty. Mahtavaa nähdä alastaan innostuneita nuoria kisaamassa SM-tasolla!

#taitaja2022 #toinenaste #matkailu #mysamk #visitfinland #some #tuomari #skillsforfinland #winnova

3

Purkutalo2022 testattiin #projektioppiminen teorioita noin 20 opiskelijan voimin.

Yhteistyössä @SatakunnanAMK, #Kankaanpää 'n Yhteislyseo ja Honkajoen lukio luotiin #väliaikainen #taide @Kpaakaupunki #taidekehä 'lle.

Kuvan teos Pinja Marienberg, Kasvupaikka

Geronomiopiskelija Annikka Salonen kertoo Samkarit-blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa. Harjoittelu laajensi hänen käsityksiään hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta. #samkarit #geronomi
https://samkarit.samk.fi/2022/05/18/geronomitutkintoon-kansainvalista-nakokulmaa-harjoittelussa-ruotsin-sundsvallissa/