Sairaanhoitaja kehitti uuden insuliinikynän − Opinnäytteenä tulikin keksintö

Insuliinikynän tuotekehitys ja sen suunnittelu sai alkunsa, kun hoitotyössä tuli vastaan erilaisia ratkaisemattomia ongelmia. Sellaisia olivat esimerkiksi insuliinikynien sekoittuminen keskenään ja pistotapaturmat. Miten näiltä ongelmilta vältyttäisiin? Miten insuliinikynän käytöstä saataisiin helpompaa, myös sellaisille käyttäjille, joilla on huono käden ja silmän koordinaatio, kuten vanhuksille ja lapsille?

13.2.2016 | Teksti: Tero Suominen | Kuva: Harri Joensuu

Tero Suominen esittelee insuliinikynää.
Insuliinikynän kehittelijä Tero Suominen.

Pohdin asiaa pitkään. Kävin läpi olemassa olevaa tietoa ja erilaisia käyttöratkaisuja. Piirsin, kirjoitin, rakentelin, 3D-hahmotin. Useita luonnostelmia tehtiin paperille ja tietokoneelle. Lopulta löytyi ratkaisu ja syntyi keksintö, jonka avulla insuliinikynästä tulisi käytännöllisempi ja turvallisempi.

Keksintö eteenpäin opettajien ja rahoituksen tuella

Keksinnön pohjalta tehtiin alustava uutuuskartoitus, jossa selvitettiin löytyykö markkinoilta jo vastaavaa keksintöä. Sellaista ei löytynyt, joten otin yhteyttä SAMKin yrityskiihdyttämömentoriin Minna Kuusistoon. Sovittiin, että keksintöä lähdetään kehittämään eteenpäin. Aluksi tehtiin toimintasuunnitelma siitä miten edetään. Siihen kuului keksinnön tuotekehittely, jonka tavoitteena oli keksinnön juridinen suojaaminen, jotta yksinoikeus keksinnön myyntiin ja käyttöön taattaisiin.

Keksinnön eteenpäin viemisessä ja suojaamisessa auttoi opettaja Kari Laine. Karin avustamana keksinnölle myönnettiin Keksintösäätiön tuoteväylärahoitus. Se kattoi keksinnön uutuuden selvittämisen ja mahdollisti oikeanlaisen ja keksinnölle soveltuvan suojakäytänteen. Rahoituksen saattelemana Tampereen patenttitoimisto Oy teki uutuuskartoituksen, selvityksen patentoitavuudesta ja kilpailutilanteesta sekä suojauskriteerien kartoituksen, joiden perusteella se suositteli keksinnölle haettavaksi ”pikku patenttia” eli hyödyllisyysmallisuojaa. Sen työstin yhteistyössä patenttitoimiston ja Kari Laineen kanssa.

Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

Rahoitus kattoi kaikki hakemuksen tekemisestä ja kartoittamisesta koituneet kustannukset lukuun ottamatta itse hakemuksen jättämistä ja käännöstyötä ruotsiksi. Patenttitoimisto teki kirjallisen osuuden ja minä huolehdin tuotekehittelystä ja hakemuksen jättämisestä.

Paljon töitä, mutta tosi hieno projekti

Projektin oli kaiken kaikkiaan melko työläs, sillä onnistumisen kannalta huomioitavia ja toteutettavia asioita oli useita. Esimerkiksi hyödyllisyysmallisuojan työstäminen ja hakeminen oli isotöistä, vaikka se tehtiinkin yhteistyössä. Ajankäyttö piti suunnitella, jotta kaikki osa-alueet pysyivät aikataulussa ja projekti valmistui ajoissa. Siinä piti huomioida yhtä aikaa olemassa olevan tiedon kerääminen ja yhteen nivominen sekä itse tuotekehittely, joka sisälsi tuotteen kehittämisen ja parhaan mahdollisen tuloksen seulomisen sekä suojaamisen. Myös olemassa oleva budjetti toi lisähaasteita. Kaiken kaikkiaan opiskelun, työn ja perhe-elämän aikataulutus ja yhteensovittaminen oli haasteellista.

Tuotekehittelyä vietiin koko ajan tasaiseen tahtiin eteenpäin, aikaa siihen kului kuusi kuukautta. Kehittelyssä oli ylä- ja alamäkiä, mutta kaikkiin ongelmiin löytyi ajan kanssa ratkaisu. Loppujen lopuksi tuloksena syntynyt uudenmallinen insuliinikynä oli kaiken vaivan palkka.

Projekti oli kaiken kaikkiaan voimaannuttava ja tulevaisuuden kannalta ns. ”iso sulka hattuun”, sillä en usko, että vastaavanlaisia haasteita ihan heti sairaanhoitajan ammatissa tulee vastaan. Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

Tero Suominen esittelee insuliinikynää.

Kirjoittaja

Kirjoittaja valmistui SAMKista keväällä 2014 sairaanhoitaja (AMK):ksi.


 

MIKÄ?

Insuliinikynää käytetään insuliinin annosteluun etenkin ykköstyypin diabeteksen hoidossa.

13.2.2016 | Teksti: Tero Suominen | Kuva: Harri Joensuu


Tuotekehittely: Ratkaisu lapsen leikkijunista 

Kehitettävää tuotetta ja sen toimivuutta käytiin useaan kertaan läpi tarkoituksena poistaa heikot kohdat. Heikkojen kohtien poistamiseksi oli ideoitava uusia ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa erilaisista käyttöratkaisuista tehtiin monia eri prototyyppejä, joiden avulla karsittiin virheitä ja ongelmia, ajatuksena luoda toimiva ja moitteeton insuliinikynä. Suunnittelutyön tuloksena parhaimmat käyttöratkaisut yhdistettiin ja niistä tehtiin yhtenäinen tuote, jolle lähdettiin hakemaan hyödyllisyysmallisuojaa.

Tuotekehittelyn alussa ongelmaksi nousi insuliinikynän korkin kiinnittyminen kynän runkoa vasten ilman, että sen kiinnipitämiseen täytyisi kiinnittää erikseen huomiota. Erilaisia ratkaisuja käytiin läpi useaan otteeseen ja aluksi päädyttiin ns. puoliympyrään, joka oli kiinteästi kiinni insuliinikynän korkissa. Tämän kiinteästi kiinni olevan kiinnitystelineen avulla korkki kiinnittyi vaivatta insuliinikynän runkoon. Käytössä kiinnitysratkaisu ei kuitenkaan toiminut vaivattomasti, sillä kynän korkin ollessa kiinni kiinnitysteline oli kömpelö ja vaarana oli sen hajoaminen, jos kynä putoaa käyttäjältään.

Uutta korkin kiinnittymisratkaisua lähdettiin etsimään hahmottamalla jo markkinoilla olemassa olevia kiinnittymisratkaisuja. Tästä ei kuitenkaan tulosta syntynyt. Toimivin ratkaisu löytyi, kun leikin 3-vuotiaan poikani kanssa junilla. Leikkijunissa oli ratkaisu, jonka avulla vaunut kiinnittyivät toisiinsa. Tästä syntyi ajatus, jonka avulla lopullinen korkin kiinnittymisteline suunniteltiin ja toteutettiin sellaisena, että ei enää ollut vaaraa, että kiinnittymisteline hajoaisi pudotessaan.


 

Lisää aiheesta

Opikselijoita Skene-ravintolassa / Students at Skene Restaurant
| SAMK

Syksyn haut päättyivät – Liiketalouden verkkototeutus edelleen huippusuosittu

Haku SAMKin tutkintoon johtaviin koulutuksiin on päättynyt. SAMKiin oli yhteensä 3033 hakijaa.
Laura Löppönen
| Yrittäjyys

Kiihdyttämöyrittäjä Laura Löppönen: Olen edelleen sairaanhoitaja

Laura Löppönen tuli yrityskiihdyttämöön yrittäjän kokemuksella. Hänellä oli perushoitajan koulutus ja takana kuusi vuotta kotipalveluyrittäjänä Turussa. Kun perhe muutti Euraan, hän myi yrityksen ja hakeutui sairaanhoitajaopintoihin.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Syksyn 2021 korkeakoulujen yhteishakuun jätettiin valtakunnallisesti yhteensä noin 34 400 hakemusta. Kaikkien haussa olleiden AMK-tutkintojen keskuudesta yhdeksänneksi suosituin oli SAMKin Liiketalouden verkkototeutus. @yleuutiset #katsetulevaisuuteen
https://yle.fi/uutiset/3-12102237

SAMKiin oli syksyn hauissa yhteensä 3033 hakijaa. Valtakunnallisessakin vertailussa huippusuosituksi nousi Liiketalouden verkkototeutus, johon oli yli tuhat hakijaa. #yhteishaku #katsetulevaisuuteen
https://www.samk.fi/uutiset/syksyn-haut-paattyivat-liiketalouden-verkkototeutus-edelleen-huippusuosittu/

Kuvataiteen opiskelijat ovat luoneet taideteoksia, jotka johdattelevat katsojansa seikkailulle tulevien mestareiden mielenmaisemaan. Näyttely on avoinna SAMK Taidekoulun kampuksen galleriassa lokakuun alkupuolelle asti. #katsetulevaisuuteen #kuvataide
https://www.samk.fi/uutiset/kahden-kerroksen-vakea-taidekoulun-sadonkorjuu/

Huittisista Urjalaan johtava Taikayöntie on yksi maamme virallisista matkailuteistä. Reitti halutaan uuteen kukoistukseen. SAMKin vetämä ideointitilaisuus pidetään Punkalaitumen kunnantalossa torstaina 30.9. @kokemaenjoki #samk #katsetulevaisuuteen
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/2021/09/14/taikayontie-uuteen-kukoistukseen-ja-matkailukartalle/

Uunituoreessa videossa esitellään, miten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on arvioitu KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeen pilottikohteissa. #hiilijalanjälki #hiilikädenjälki #katsetulevaisuuteen #kestävästiamk
https://youtu.be/nNZTPqrNjeA