Ryhäsen Pistokas nousi korkeuksiin

Teos oli ripustamista vaille valmis etuajassa – ihan varmuuden vuoksi, isoissa projekteissa voi aina tulla yllätyksiä.

Taiteilija on työstään syystäkin innoissaan.

– Tämä on ihana työtilaisuus, on mahtavaa, että pääsee tällaisilla materiaaleilla tekemään teoksen julkisen tilaan.

Teoksessa on käytetty terästä ja kotimaisesta kuitupellavasta tehtyä pellavapaperia. Pellavassa Ryhästä kiehtoo sen ekologisuus. Se on lisäksi kevyttä, sitä pystyy värjäämään ja muokkaamaan ja se on sisätiloissa hyvin kestävää.

Kampuksen atriumissa ovat nyt opiskelijakodin suosikit: palmu, opuntia, rahapuun oksa, orkidea ja peikonlehti. Ryhänen valitsi teoksen huonekasvit SAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle tehdyssä kyselyssä eniten ääniä saaneista. Jokin muukin kukka sai yhtä paljon ääniä, mutta taiteilija valitsi niistä visuaalisesti tarpeeksi erilaiset.

– Haastavinta oli mittakaava, koska tila on valtava ja omat työskentelytilat ovat rajalliset. Loppukoostaminen jäi aivoille.

Ryhänen on tehnyt isoja teoksia aiemminkin. Kolmiulotteista hahmotuskykyä on tullut harjoiteltua, ja tietysti oli mitattava tilaa, sitä, miten minkäkin kokoinen elementti toimii tilassa. Rakenteissa piti miettiä keveyttä ja lujuutta. Runkorakenteissa on käytetty teräsputkea ja harjaterästä. Kukkien lehdet ja terälehdet on muotoiltu rautalankakehikkoihinsa märkinä, ja ne ovat liimautuneet kiinni pellavamassan omalla liima-aineella.

– Kasvit ovat ikään kuin päättäneet, mihin suuntaan kasvavat. Materiaalilla on oma tahto, jota voi yrittää ohjailla.

Nyt kun teos on ripustettu, olo on vähän tyhjä.

– Ensin tätä jännittää kuukausikaupalla ja sitten tuntuu siltä, että tässäkö tämä nyt oli.

Teosta oli ripustamassa porilainen Mainos-Varjus, joka on tottunut tekemään erilaisia korkeiden paikkojen ripustuksia.

–  Tätä on suunniteltu ja valmisteltu kaksi päivää. Sitten se on ollut vain toteutusta, sanoo Olli Pekka-Varjus.