Robotit tulevat kaikkien työkavereiksi nopeammin kuin uskotkaan

Mirka Leino vetää SAMKin automaation tutkimusryhmää, ryhmään kuuluvat myös Joonas Kortelainen ja Janika Tommiska. Suurin osa ryhmästä oli kuvaushetkellä opettamassa.

Robotti on tehokas tiedon tallentaja ja analysoija. Se suoriutuu näpsäkästi hallinnollisista esimiestehtävistä, kuten työvuorolistojen laatimisesta. Se voi soittaa useita myyntipuheluja yhtä aikaa – tai hoitaa lääkkeiden jakelun, etsiä tulipalossa sisällä olevia ihmisiä ja tutkia ilmastointijärjestelmää sisältä päin. Paljon puhutaan myös robottiautoista tai raideliikenteen robotisoinnista.

Moni robotti on hieman ihmisen kaltainen, veikeä hahmo, ja hoivatyössä on esimerkiksi karvapeitteisiä robotteja lemmikin tehtävissä tai nostamassa lapsipotilaita vuodevaatteiden vaihtamisen aikana. Mutta yhtä lailla usea kuljetusrobotti näyttää pyörillä kulkevalta pikkulipastolta.

– Robotit tulevat meidän lähelle, kiinni meihin, sanoo Mirka Leino, SAMKin automaation tutkimusryhmän vetäjä. Ryhmän työn kulmakiviä on ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kehittäminen.

Hoivaa ja hoitorutiineja

Esimerkiksi sairaaloissa on jo robotteja, jotka kuljettavat liinavaatteita, ruokaa ja turvapakattuja lääkkeitä. Tavoitteena ovat tietysti kustannussäästöt, mutta myös se, että hoitajien työaikaa vapautuu sellaiselle, mitä robotit eivät voi tehdä.
– Itse menisin sairaana mieluummin robotin kanssa pesulle kuin toisen ihmisen kanssa ja säilytän yksityisyyteni, sanoo Leino.

Robotit voivat olla myös hyvinvointiteknologiaa, esimerkkinä ”puettava ranka”, eksoskeleton. Tällaisesta samkilaiset hyvinvointiteknologit, kuten Leino ja Sari Merilampi haaveilevat sekä fysioterapian koulutuksen että ohjelmoinnin kannalta mielenkiintoisena. Eikä mene välttämättä pitkää aikaa siihen, että pyörätuoli ottaa jalat alleen ja kiipeää portaat – sitä varten ei tarvitse rakentaa hissiä. Kokeilusovelluksia on jo, ja yleensä vie viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin ne tulevat myyntiin.

Itse menisin sairaana mieluummin robotin kanssa pesulle kuin toisen ihmisen kanssa ja säilytän yksityisyyteni.

Leino on aina nähnyt robotit mahdollistajina: mielenkiintoisten työtehtävien, vapaa-ajan lisääntymisen sekä turvallisuuden ja huolenpidon lisääntymisen mahdollistajina. Jo opiskelujen lomassa tehtaissa työskennellessä hänen mielessään pyöri, että ”ihmisten ei pitäisi tehdä niin yksitoikkoisia ja tylsiä töitä kuin mitä tehtaissa osittain tehdään”.

Älykkäät robotit havainnoivat

Älykkäät robotit ovat erilaisia, ne havainnoivat ympäristöä ja päättelevät antureiden ja tekoälynsä avulla, mitä missäkin tilanteessa kuuluu tehdä. Ne voivat olla yhteistoiminnallisia ja työskennellä ihmisten keskuudessa. Ne osaavat kulkea ohjelmoidun reittinsä ja esteen ilmaantuessa ne pysähtyvät tai väistävät.

Robotteihin perehtyneiden näkemys on, että tällä hetkellä pitäisi ajatella, että robotit voivat tehdä mitä vain, mitä tarvitsee, ja että lisäksi ne voivat tehdä paljon muuta, mitä ei vielä osata ajatella. Näin teknologian kehityksessä on ollut aina. Yhtäältä on ollut hurjia teknologisia visioita, joille on naureskeltu, mutta jotka ovat myöhemmin toteutuneet. Toisaalta ei ole voitu kuvitella kaikkea, mitä uudella teknologialla tehdään ja millaiseksi se muokkautuu kuin ihmiset keksivät sille aivan uudenlaista käyttöä. Tässä prosessissa sekä ihmiset että teknologia muuttuvat.

Tietoa, rohkeutta, ymmärrystä

Leino toivoo, että roboteista kiinnostuneilla organisaatioilla on halua kokeilla ja oppia uutta, uskallusta ottaa askel robottien käytön suuntaan ja miettiä, mitä haluaisi robotin tekevän. Niillä kun voi automatisoida, yksinkertaistaa ja tehdä kustannustehokkaasti monta asiaa.
– Jos robotin kokeilu vuonna 1996 ei tuottanut lupaavia tuloksia, on tärkeää antaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Vuonna 2017 tilanne on luultavasti hyvin erilainen.

Robotin ohjelmointi ei enää vaadi välttämättä syvällistä ohjelmointiosaamista, vaan se voi olla esimerkiksi käsin tehtävää robotin liikuttelua haluttuihin kohteisiin ja näiden liikkeiden tallentamista. Monissa kohteissa robotin ohjelmointi yksinkertaisiin tehtäviin voi viedä muutamasta minuutista pariin tuntiin. Tietysti monimutkaisimpiin tehtäviin ohjelmoitavat robotit vaativat vielä paljon enemmän työtä.

Ei mene välttämättä pitkää aikaa siihen, että pyörätuoli ottaa jalat alleen ja kiipeää portaat – sitä varten ei tarvitse rakentaa hissiä.

Kun robotit tulevat tekemään yhä useampia töitä, se asettaa haasteita myös johtamiselle, sillä työntekijöiden autonomia ja itseohjautuvuus kasvavat – oikeastaan näitä haasteita on jo nyt. Visionäärien toiveikas näkemys on, että puurtamisesta päästään siihen, että aikaa voidaan käyttää enemmän sen harkintaan mitä tehdään ja miksi.

Sanotaan myös, että jokainen robotti, joka syö työpaikan, tuo kaksi uutta. Roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä tehtäviä kuin kokonaisia ammatteja.
– Kaikki se, missä pitää ajatella ja tehdä päätelmiä, joissa pitää ymmärtää nyansseja, vivahteita, lisääntyy – ja se on ihmisen tehtävä, edelleen. Näin ainakin toistaiseksi ajatellaan, sanoo Leino.

Lähteinä käytetty myös EVA:n Robotit töihin – raporttia ja Jaakko Suomisen artikkelia Robottien kotoistaminen 1920-luvulta 1960-luvulle.