Robotit tulevat kaikkien työkavereiksi nopeammin kuin uskotkaan

Mitä jos osa työntekijöistäsi tai työkavereistasi olisi robotteja? Tämä on todellisuutta nykyistä useamman työpaikalla ehkä nopeammin kuin uskotkaan. Parasta valmistautua muutokseen. Se tulee.

30.3.2017 | Teksti: Joonas Kortelainen & Anne Sankari | Kuva: Veera Korhonen

SAMKin automaatiolaboratoriossa Mirka Leino, Joonas Kortelainen ja Janika Tommiska. Mirka Leino, Joonas Kortelainen and Janika Tommiska in SAMK's automation laboratory.

Mirka Leino vetää SAMKin automaation tutkimusryhmää, ryhmään kuuluvat myös Joonas Kortelainen ja Janika Tommiska. Suurin osa ryhmästä oli kuvaushetkellä opettamassa.

 

Robotti on tehokas tiedon tallentaja ja analysoija. Se suoriutuu näpsäkästi hallinnollisista esimiestehtävistä, kuten työvuorolistojen laatimisesta. Se voi soittaa useita myyntipuheluja yhtä aikaa – tai hoitaa lääkkeiden jakelun, etsiä tulipalossa sisällä olevia ihmisiä ja tutkia ilmastointijärjestelmää sisältä päin. Paljon puhutaan myös robottiautoista tai raideliikenteen robotisoinnista.

Moni robotti on hieman ihmisen kaltainen, veikeä hahmo, ja hoivatyössä on esimerkiksi karvapeitteisiä robotteja lemmikin tehtävissä tai nostamassa lapsipotilaita vuodevaatteiden vaihtamisen aikana. Mutta yhtä lailla usea kuljetusrobotti näyttää pyörillä kulkevalta pikkulipastolta.

– Robotit tulevat meidän lähelle, kiinni meihin, sanoo Mirka Leino, SAMKin automaation tutkimusryhmän vetäjä. Ryhmän työn kulmakiviä on ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kehittäminen.

Hoivaa ja hoitorutiineja

Esimerkiksi sairaaloissa on jo robotteja, jotka kuljettavat liinavaatteita, ruokaa ja turvapakattuja lääkkeitä. Tavoitteena ovat tietysti kustannussäästöt, mutta myös se, että hoitajien työaikaa vapautuu sellaiselle, mitä robotit eivät voi tehdä.
– Itse menisin sairaana mieluummin robotin kanssa pesulle kuin toisen ihmisen kanssa ja säilytän yksityisyyteni, sanoo Leino.

Robotit voivat olla myös hyvinvointiteknologiaa, esimerkkinä ”puettava ranka”, eksoskeleton. Tällaisesta samkilaiset hyvinvointiteknologit, kuten Leino ja Sari Merilampi haaveilevat sekä fysioterapian koulutuksen että ohjelmoinnin kannalta mielenkiintoisena. Eikä mene välttämättä pitkää aikaa siihen, että pyörätuoli ottaa jalat alleen ja kiipeää portaat – sitä varten ei tarvitse rakentaa hissiä. Kokeilusovelluksia on jo, ja yleensä vie viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin ne tulevat myyntiin.

Itse menisin sairaana mieluummin robotin kanssa pesulle kuin toisen ihmisen kanssa ja säilytän yksityisyyteni.

Leino on aina nähnyt robotit mahdollistajina: mielenkiintoisten työtehtävien, vapaa-ajan lisääntymisen sekä turvallisuuden ja huolenpidon lisääntymisen mahdollistajina. Jo opiskelujen lomassa tehtaissa työskennellessä hänen mielessään pyöri, että ”ihmisten ei pitäisi tehdä niin yksitoikkoisia ja tylsiä töitä kuin mitä tehtaissa osittain tehdään”.

Älykkäät robotit havainnoivat

Älykkäät robotit ovat erilaisia, ne havainnoivat ympäristöä ja päättelevät antureiden ja tekoälynsä avulla, mitä missäkin tilanteessa kuuluu tehdä. Ne voivat olla yhteistoiminnallisia ja työskennellä ihmisten keskuudessa. Ne osaavat kulkea ohjelmoidun reittinsä ja esteen ilmaantuessa ne pysähtyvät tai väistävät.

Robotteihin perehtyneiden näkemys on, että tällä hetkellä pitäisi ajatella, että robotit voivat tehdä mitä vain, mitä tarvitsee, ja että lisäksi ne voivat tehdä paljon muuta, mitä ei vielä osata ajatella. Näin teknologian kehityksessä on ollut aina. Yhtäältä on ollut hurjia teknologisia visioita, joille on naureskeltu, mutta jotka ovat myöhemmin toteutuneet. Toisaalta ei ole voitu kuvitella kaikkea, mitä uudella teknologialla tehdään ja millaiseksi se muokkautuu kuin ihmiset keksivät sille aivan uudenlaista käyttöä. Tässä prosessissa sekä ihmiset että teknologia muuttuvat.

Tietoa, rohkeutta, ymmärrystä

Leino toivoo, että roboteista kiinnostuneilla organisaatioilla on halua kokeilla ja oppia uutta, uskallusta ottaa askel robottien käytön suuntaan ja miettiä, mitä haluaisi robotin tekevän. Niillä kun voi automatisoida, yksinkertaistaa ja tehdä kustannustehokkaasti monta asiaa.
– Jos robotin kokeilu vuonna 1996 ei tuottanut lupaavia tuloksia, on tärkeää antaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Vuonna 2017 tilanne on luultavasti hyvin erilainen.

Robotin ohjelmointi ei enää vaadi välttämättä syvällistä ohjelmointiosaamista, vaan se voi olla esimerkiksi käsin tehtävää robotin liikuttelua haluttuihin kohteisiin ja näiden liikkeiden tallentamista. Monissa kohteissa robotin ohjelmointi yksinkertaisiin tehtäviin voi viedä muutamasta minuutista pariin tuntiin. Tietysti monimutkaisimpiin tehtäviin ohjelmoitavat robotit vaativat vielä paljon enemmän työtä.

Ei mene välttämättä pitkää aikaa siihen, että pyörätuoli ottaa jalat alleen ja kiipeää portaat – sitä varten ei tarvitse rakentaa hissiä.

Kun robotit tulevat tekemään yhä useampia töitä, se asettaa haasteita myös johtamiselle, sillä työntekijöiden autonomia ja itseohjautuvuus kasvavat – oikeastaan näitä haasteita on jo nyt. Visionäärien toiveikas näkemys on, että puurtamisesta päästään siihen, että aikaa voidaan käyttää enemmän sen harkintaan mitä tehdään ja miksi.

Sanotaan myös, että jokainen robotti, joka syö työpaikan, tuo kaksi uutta. Roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä tehtäviä kuin kokonaisia ammatteja.
– Kaikki se, missä pitää ajatella ja tehdä päätelmiä, joissa pitää ymmärtää nyansseja, vivahteita, lisääntyy – ja se on ihmisen tehtävä, edelleen. Näin ainakin toistaiseksi ajatellaan, sanoo Leino.

Lähteinä käytetty myös EVA:n Robotit töihin – raporttia ja Jaakko Suomisen artikkelia Robottien kotoistaminen 1920-luvulta 1960-luvulle.

 

Mirka Leino SAMKin automaation tutkimusryhmästä. Mirka Leino from SAMK's automation research group.

Kolme konkreettista

Automaation koulutusohjelmassa on yksi Suomen laajimmista robotiikan opintokokonaisuuksista. Kuvassa automaation tutkimusryhmän vetäjä Mirka Leino.

Porin-kampuksen automaation ja robotiikan tutkimus- ja oppimisympäristössä yhteistyökumppanit voivat testata teollisuus- ja yhteistyörobotteja, jatkossa myös muun muassa logistiikka- ja kaksikäsivarsirobotteja. Pepper-robotti opastaa vierailijoita syksyllä 2017.

Satakuntaan perustettavassa Robotiikka Akatemiassa eri ikäiset voivat oppia uutta. Akatemia järjestää lapsille kerhotoimintaa ja tarjoaa yläkoulun ja lukion oppilaille valinnaisia kursseja.

30.3.2017 | Teksti: Joonas Kortelainen & Anne Sankari | Kuva: Veera Korhonen

Lisää aiheesta

Mirka Leino
| Automaatio ja teollisuus

Elämäni vuonna 2025 – mitä sanoo automaatiotutkija

Mirka Leinon mielestä robotit ja automaatio helpottavat elämäämme ja antavat aikaa monille päivittäisiä rutiineja kiinnostavammille asioille. Pyysimme SAMKin Automaatio-tutkimusryhmän vetäjää kuvittelemaan tulevaisuutta vajaan kymmenen vuoden päähän.
Ville Arola, Ville Nurmi ja Elina Arbelius, ryhmäkuva.
| Automaatio ja teollisuus

Automaatiotekniikan opiskelijoille kunniaa SICK-innovaatiokilpailusta

Automaatiotekniikan opiskelijat Elina Arbelius, Ville Arola ja Ville Nurmi tekivät kahta 2D-laserskanneria soveltamalla turvavaloverhon, joka kykenee dynaamisesti adaptoitumaan tuotantolinjan materiaalivirtaan, kertoo ryhmää ohjannut Timo Suvela. Kunniamaininta toi SAMKiin 2000 euron anturipaketin.

Uusimmat uutiset

Eveliina Salonen istuu pyörätuolissa Porin kampuksen aulassa.
| Opinnot ja opetus

Esteetön kampus ja liiketalouden opinnot ohjasivat Eveliinan Poriin

Eveliina Salonen opiskelee liiketalouden tutkinto-ohjelmassa luovan markkinoinnin suuntautumisessa toista vuotta. Tutkinto antaa hyvät valmiudet työelämään ja uraa voi lähteä kehittämään moneen eri suuntaan.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

Tule opiskelemaan yrittäjyyttä joustavasti työn ohessa ja valmistu tradenomiksi! Haku tutkinto-ohjelmaan on käynnissä ja jatkuu 30.3. asti. Koulutuksen sisältöihin voit tutustua videolta opettajien johdatuksella. #samk #yrittäjyys #yrittäjäopinnot #katsetulevaisuuteen #tradenomi ... See MoreSee Less
View on Facebook

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty yhteen osoitteeseen. Toiminta on laajentunut 10 vuodessa valtavasti, ja tukee koko Suomen elinvoimaa & kasvua. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteys vahvistuu koko ajan.

https://tki.fi/

#TKItutuksi

Modernisoimme teknologiayrityksiä robotiikan ja tekoälyn avulla @TampereUni kanssa. Tuemme maakunnan akkuklusterin kehittymistä @prizztech kanssa. Aloitamme ainutlaatuisen akkumateriaalien kierrätystutkimuksen spektroskopiaa ja tekoälyä hyödyntämällä.
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009363043.html

@SatakunnanAMK Onnittelut @SAMK, 20 m€ kilpailtua tutkimusrahaa, 500 yrityskumppania on hyvä tulos. Satakunnan ja Suomen yritykset tarvitsevat vahvoja tutkimus- ja koulutusyksikötä kansainvälisen kilpailuedun luomisessa.

Digiraivaajat-tapahtuma 7.3.23. Teemoina digiajan asiakaskokemus, yrityksen sisäinen digitalisaatio, inhimillinen muutosjohtaminen ja vastuullisuus.
Aikataulun ja infoa http://digiraivaajat.samk.fi Tapahtuma on maksuton, edellyttää ennakkoilmoittautumista: https://elomake.samk.fi//lomakkeet/14031/lomakkeet.html

Mitä keskuksemme tekee? Valmennamme yrityksiä ymmärtämään tuottamaansa dataa ja sen jalostamista liiketoiminnaksi. Teemme datapilotteja sekä järjestämme täsmäseminaareja tiedolla johtamisesta ja asiantuntijoiden ajattelun kehittämisestä. #tki #samk
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009363043.html