Riitta Kärkkäisen väitöstutkimus: Työuupuneiden työntekijöiden tuessa on kehitettävää työpaikoilla

Vaikka pitkien sairauspoissaolojen ehkäiseminen on viime vuosina ollut työantajien ja työterveyshuoltojen yhteistoiminnan keskiössä, vielä on parannettavaa työuupuneiden työntekijöiden tuessa, osoittaa terveystieteiden maisteri Riitta Kärkkäisen tuore väitöstutkimus.

Riitta Kärkkäinen kasvokuvassa.
Riitta Kärkkäinen

Riitta Kärkkäinen

Kärkkäinen haastatteli tutkimuksessaan 25 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja asiantuntijaa yksityisissä työterveyshuoltopalveluja tuottavissa yksiköissä, kunnallisissa työterveysyksiköissä ja työpaikkojen omissa työterveysyksiköissä sekä 15 työhön paluuta koordinoivaa ammattilaista yliopistoissa, yliopistollisissa keskussairaaloissa ja keskussairaaloissa. Tavoitteena oli tutkittavien kokemusten perusteella kuvata sitä, miten työterveyshuolloissa ja työpaikoilla tuetaan työuupuneita työntekijöitä sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun tuen prosessissa, sekä tuen mahdollisia kehittämiskohteita. Lisäksi tutkimus selvitti aiempien tutkimusten pohjalta työuupuneiden työntekijöiden työhön paluuseen yhteydessä olevia tekijöitä.

Kärkkäinen kuvaa työuupuneiden työntekijöiden tuen vaiheittain etenevänä prosessina, jossa tukitoimet toteutetaan ennen sairauspoissaoloa, sairauspoissaolon aikana ja sen jälkeen. Tukitoimien tavoitteena on ehkäistä vakava-asteista työuupumusta ja siihen liittyvää työkyvyttömyyttä, tukea työuupumuksesta toipumista ja valmiutta palata työhön sekä tukea työssä kuntoutumista. Työuupuneiden työntekijöiden tuessa huomioitiin sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät. Yksilöön liittyneitä tekijöitä olivat työuupumukselle altistavat persoonallisuudenpiirteet ja yksityiselämän kuormitustekijät. Työuupumukseen liittyneitä tekijöitä olivat ymmärrys työuupumuksesta työperäisenä ongelmana, liitännäissairaudet, työuupumuksen oireet (uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto) ja työuupumuksesta toipumisen ennakoimattomuus. Työhön liittyviä tekijöitä olivat ristiriidat työyhteisöissä ja avoimuus työuupumuksesta ja sen syistä.

Tukitoimia tulee yhtenäistää

Tutkimus osoitti, että työuupuneiden työntekijöiden työhön paluuseen yhteydessä olevista tekijöistä on vain vähän näyttöön perustuvaa tutkimustietoa. Työuupumuksen monitahoisuus ja tarve huomioida sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät haastavat työuupuneiden työntekijöiden tukea työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Työhön paluun tuen käytännöt työterveyshuolloissa vaihtelevat ja tuki on epätasalaatuista. Lähiesimiehet koetaan keskeisiksi toimijoiksi työuupuneiden työntekijöiden tuessa, mutta he tarvitsevat myös itse tukea ja ohjausta, jotta kykenevät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan työuupuneita alaisiaan.

Väitöstutkimus tuotti alustavan biopsykososiaalisen mallin työuupuneiden työntekijöiden tukeen. Mallia voidaan hyödyntää työterveyshuolloissa ja työpaikoilla kehitettäessä entistä toimivampia tukikäytäntöjä työuupuneille työntekijöille.

TtM Riitta Kärkkäisen väitöskirja Absence management and return-to-work support in job burnout tarkastettiin 7.6.2019 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Tekstilähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote

Tutustu väitöstutkimukseen:

Absence management and return-to-work support in job burnout

Kärkkäinen, Riitta

Itä-Suomen yliopisto, 2019

Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences.,511

Jaa tämä sivu

Kolme SAMKin opiskelijaa poseeraa violetin seinän edessä.

Vuoden 2023 menestystarinat julkaistu – Uusi Agora-lehti ilmestyi

Vuoden 2023 menestystarinat on julkaistu SAMKin sidosryhmälehti Agoran uusimmassa numerossa. Agora on ilmestynyt painettuna ja sen voi lukea myös verkossa.

SAMKin Youtube-kanava.

SAMK mukana TKI-kärjet 2024 -kilpailussa kahdella videolla

Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen TKI-kärjet-kilpailu järjestetään jälleen maaliskuussa 2024. SAMK osallistuu kilpailuun kahdella kilpailuvideolla, joilla esitellään tutkimustoimintaamme.

Henna Kyhä istuu keltaisella tuolilla.

Tutkimuspäällikkönä työikäisten hyvinvoinnin asialla

SAMKissa toimii nyt Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus. Keskuksen toiminta keskittyy satakuntalaisten työntekijöiden hyvinvointiin ja sen myötä maakunnan työvoiman saatavuuden haasteisiin. Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskusta vetää tutkimuspäällikkö ja kasvatustieteen tohtori Henna Kyhä.