Porin kampus elää jo nyt

SAMK muuttaa Porissa uudelle kampukselle toukokuussa 2017. Kampus työllistää monia samkilaisia jo nyt. ”Haastavaa ja mielenkiintoista” on usein kuultu sanapari.

13.10.2016 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Katri Väkiparta

SAMK-kampus Porin rakennus ulkoapäin kesällä 2016.
SAMK-Kampus Pori alkaa ulkopuolelta näyttää jo valmiilta.

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Jussi Koskinen hoitaa muun muassa muuttoon liittyviä asioita. Koskinen on yksi niistä, joilla on kokonaiskuva siitä, mitä tapahtuu. Todella paljon on tehty ja tehdään – sellaista, mikä toimiessaan jää näkymättömiin. Uusia käytäntöjäkin pitää luoda.

– Paljon on sovittavaa, uudet pienemmät mutta toiminnallisemmat tilat tarkoittavat uusia toimintatapoja lähes kaikessa. Tämän voi kokea mahdollisuutena, ei pakkona. Tämä on tilaisuus joka ei hevillä toistu.

Tietoverkot ja sähkönjakelu

Järjestelmäasiantuntija Sami Peltomäki vastaa ATK-verkon, palvelinsalin ja langattoman verkon suunnittelusta.

Tietoverkon pitää olla yksinkertainen, nykyaikainen ja toimiva. Langattomasta verkosta on tulossa koulumaailmassa ”poikkeuksellisen laaja ja tehokas”.

– Kun siirrytään BYOD-malliin eli omien laitteiden käyttöön, langattoman verkon on toimittava joka puolella kampusta tehokkaasti. Luokassa voi olla 40 henkilöä, joilla on kannettavia, kännyköitä ja älyrannekkeita.

Peltomäen vastuulla on myös sähkönjakelun suunnittelu talon käyttäjille jouhevaksi.

Oppimisympäristöt

Verkko-opetuksen koordinaattori Katja Lempinen vastaa kampuksesta oppimisympäristönä eli siitä, miten koko kampuksen tilat palvelevat oppimista ja opettamista mahdollisimman hyvin – vain tekniikan laboratorioilla ja terveysalan erityisympäristöillä on omat vastuuhenkilönsä.

Uudelle kampukselle on haettu muutosta, se näkyy opiskelijoiden ja opettajien työtiloissa.

– Jos heti alussa kaikki ei toimi niin kuin käyttäjä on ajatellut, niin kehitetään kampusta eteenpäin.

Sähkötekniikan opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat uuden kampuksen laboratorioiden sähköistyksen opiskelijaprojektina, ohjaajanaan Marko Ylinen.  Myös esimerkiksi kampuksen taloautomaatiojärjestelmiä voidaan hyödyntää opetuskäytössä.

– Opiskelua tuodaan esille erilaisten näyteikkunoiden avulla. Työstettävät projektit ovat esillä ja niiden parissa työskentelevät opiskelijat näkyvillä, kertoo Teknogia-osaamisalueen johtaja Petteri Pulkkinen.

”Rakentamisen yleismies”

– Tiedän kaikesta vähän, Mikko Tapiola naurahtaa. Rakennustekniikan laboratorioinsinöörinä hän on monessa mukana: ohjaa rakennustekniikan opiskelijoita lehtori Mari Kujalan kanssa, tekee arkkitehdille luonnoksia siitä, mitä kiinteitä kalusteita tiloihin tulee ja mitkä niistä vaativat sähköä, mitkä paineilmaa tai valaistusta ylleen.

Tapiola vastaa kuntosalin suunnittelusta. Sen pitää palvella sekä opetusta että yleissalina kaikkia samkilaisia. Suunnittelussa ovat mukana fysioterapian opiskelijat Samuli Murto ja Jaakko Lähde. Opintoprojekteja ja harjoitteluja – kesätöitä – tekee myös kolme rakennus- ja LVI-tekniikan opiskelijaa, ja opinnäytetöitä on tehty useita.
– Opiskelijoille mielenkiintoa tuo työmaan koko ja monenlaiset tilat, joita ei asuinkerrostalon rakennustyömaalla ole.

Aurinkoenergia

Uudelle kampukselle tulee kymmenkunta erilaista aurinkosähköjärjestelmää, yhteisteholtaan noin 30kW, kertovat tutkija Petri Lähde ja opettaja Marko Ylinen. Ne koostuvat eri suuntiin ja asennuskulmiin laitetuista aurinkopaneeleista sekä erilaisista inverttereistä. Järjestelmät toimivat tutkimustoiminnan lisäksi opiskelijoiden oppimisympäristönä. Pihaan tulee paneeliteholtaan 3kW:n aurinkoseuraaja, jolla jatketaan Tiedepuistossa aloitettua tutkimusta.

Sähkölaboratoriotiloihin sijoitetaan opiskelijoiden suunnittelema aurinkosähköjärjestelmän akusto, jolla varmistetaan tilojen valaistus (Aurinkosähkö UPS).

Vesi

Vesi-Instituutti WANDER on suunnitellut kaikki vesijärjestelmien lisäasennukset ja erikoisjärjestelmät niin, että niitä pystytään hyödyntämään tutkimuksen lisäksi opetuksessa. Vastuuhenkilönä on erikoistutkija Riika Mäkinen.

Vesijohtoverkostoon rakennetaan materiaalitutkimuksiin tarkoitettuja putkikeräinkokonaisuuksia. Lisäksi kampukselle tulee hygieenisen sisäympäristön tutkimukseen liittyviä erikoisratkaisuja. Suljettuun vesikiertoon tarvittavat putkivedot tehdään rakennusvaiheessa, mutta vedenpuhdistusjärjestelmä toteutetaan vasta kampuksen käyttöönoton jälkeen, kun todellinen vedenkulutus ja jätevedentuotanto selviävät. Suunnittelussa ja mitoituksessa on tarkoitus käyttää apuna opiskelijoita.

Esteettömyys

SAMKin esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä on tuonut esiin kampuksen kokonaisvaltaisen esteettömyyden – liikkumisen, aistiympäristön, helppokäyttöisyyden – ja käytettävyyden erilaisille käyttäjäryhmille. Kampukselle tulee myös uusi Kaikkien Koti, esteetöntä asumista esittelevä kodinomainen mallitila.

Tässä jutussa ei ole mainittu kaikkia niitä samkilaisia, jotka jo tekevät töitä kampuksen kanssa. Vastuuhenkilöt eivät tietenkään toimi yksin, vaan taustalla on iso joukko kollegoja. Samkilaisten lisäksi suunnittelussa ja valmistelussa on käytetty talon ulkopuolelta asiantuntijoita. Meneillään on myös muun muassa taideteoksen suunnittelukilpailu.

 

Info: SAMK-kampus Pori

  • Avajaiset syyskuussa 2017
  • Sijainti Asema-aukio/Satakunnankatu 23
  • Pinta-ala 19 200 neliömetriä
  • Opiskelijoita 3500
  • Suomen modernein kampus

13.10.2016 | Teksti: Aino Pelto-Huikko | Kuva: Katri Väkiparta

Lisää aiheesta

Aurinkopaneeli kuv Petri Lahde
| Energia

SAMKin Porin kampukselle uudet kiinnostavat aurinkosähköjärjestelmät

Uudelle SAMK-kampukselle Poriin tulee erilaisia aurinkosähköjärjestelmiä, joiden yhteisteho on noin 30kW. Tuotetulla energialla pystyisi kattamaan 450 neliömetrin suuruisen omakotitalon vuotuisen kokonaisenergiatarpeen. Järjestelmät ovat sekä opetus- että tutkimuskäytössä.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

SAMKin johtoryhmä tapasi eilen ministerit @HonkonenPetri ja @MikkoTSavola sekä kansanedustajat @Eeva_Kalli ja @MatiasMarttinen eduskunnassa.

Keskustelua käytiin koulutuspolitiikasta, tutkimuksesta sekä Satakunnan tulevaisuuden näkymistä.

#katsetulevaisuuteen #satakunta

2

SAMKin kuvataiteen opiskelijat Anna Kallio ja Annika Närhi vetivät lukiolaisille taidepajaa. Se sisälsi opetusta muun muassa väriopista ja paikkasidonnaisesta taiteesta. Tuotoksena syntyi kolme lukioaikaa symbolisesti kuvaavaa maalausta. 👍https://www.samk.fi/uutiset/lukiolaiset-ottivat-kankaanpaan-yhteislyseon-seinatilat-haltuun-samkin-kuvataiteen-opiskelijat-vetivat-taidepajaa/

Finally we had this wonderful project group (GAMMA project’s Learning, Teaching, Training Activities) as a guest in Pori. How can project participants from four countries grow into such a great collaboration? So happy and proud of this gang! @RoboAI2 @SatakunnanAMK https://twitter.com/i/web/status/1618184366320148480

Kankaanpään pääkirjaston sisääntuloaulan tiloja valjastetaan jatkossa galleriakäyttöön. Kipinä uuden gallerian perustamiseen syntyi, kun kuntakuvataiteilija Mira Piitulainen kohtasi kankaanpääläisiä ja keskusteli alueella asuvan väen kanssa. 🎨🖌️ https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/taidekaupungin-galleriavalikoima-taydentyy-kirjaston-nayttelytilalla.html

Kaksi SAMKin alumnia on valittu Satakunnan Kansan vakituisiksi toimittajiksi. Mikko Elon ja Annika Kangasmaan tavoitteena on avartaa ihmisten maailmankuvaa ja tuoda värisävyjä mustavalkoiseen ajatteluun. 📰 @SatakunnanKansa #alumni #katsetulevaisuuteen
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009344648.html