Parempaa vanhustyötä: johtamiseen kannattaa hakea tukea

Arja Ruisniemen mielestä johtamisella voidaan vaikuttaa vanhustyöhön hyvinkin paljon, mutta silloin yhteiskunnan rakenteiden ja resurssien pitää olla kunnossa.

Tietty liikkumavara oltava

– On oltava riittävät resurssit työn kehittämiseen ja uuden luomiseen. Riittävä, edes jonkin tasoinen, liikkumavara antaa mahdollisuuden resurssien tehokkaaseen ja joustavaan johtamiseen, Ruisniemi sanoo.

Paineet vanhustyössä ovat kovat. Ihmiset elävät aiempaa pidempään, ja juustohöylä on vienyt rahaa ja sitä myöten hoitajien aikaa. Paluuta 80-luvun taloudelliseen hyvään aikaan ei kuitenkaan ole. Tarvitaan uudenlaista tapaa ajatella vanhustyötä ja sen organisointia.
– Sosiaali- ja terveysalan tavoite monialaisesta yhteistyöstä asiakkaan parhaaksi ei ole toteutunut, vaan sektorimainen toimintatapa on edelleen voimissaan. Niukkenevat resurssit pakottavat ajattelemaan toisin ja paljon jo tehdään toisin. Suomessa tehdään paljon hyvää työtä ja kehittämistä, mutta projektien tuotosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen ontuu yhä.

Palvelun laatu syntyy arjessa

Vanhustyö on työtä ikäihmisten hyväksi, ja laatu syntyy arjessa. Kilpailutuslainsäädännön yksi tavoite on se, että kunnassa paremmin tiedetään, mihin yhteinen raha menee.

– Palveluntuottajien on ollut pakko miettiä laatua. Valitettavasti kilpailutuksissa laatu on jäänyt hinnan jalkoihin. Tämä tuottaa säästämispaineen suorittavalle tasolle ja kapeuttaa kehittämistyössä tarvittavaa liikkumavaraa. Tässäkin tilanteessa esimiehellä ja johtajalla on suuri vastuu ylläpitää työntekijöiden tietoisuutta siitä, mitkä kaikki asiat tuottavat laadukasta työtä, Ruisniemi toteaa.

Tämä on arkityön johtamista, johon johtaja tarvitsee tukea.Ruisniemi sanoo, että esimiehen myönteinen asenne kehittämistyöhön on ratkaiseva.
– Työnohjaus voi auttaa siihen, että voi pysähtyä ja peilata: mitä näillä resursseilla voi tehdä, mitä voi tehdä toisin.

Työnohjauksella voidaan vahvistaa hyvinvointia työssä. Ruisniemi painottaa, että työnohjaajalla ei ole valmiita ratkaisuja, mutta organisaation ulkopuolisena hän voi kysyä oikeita asioita ja laittaa ajattelemaan – myös työnohjauksessa olevan omaa roolia ja sitä mitä itse voisi tehdä toisin.
– On unohdettu hyvä kehä, kun mennään talouskärki edellä. Kun ihmiset voivat hyvin ja tekevät työtään mielellään, sosiaalinen pääoma kasvaa ja tämä vahvistaa myös taloudellista hyvinvointia.

Kirja vanhustyön johtamiseen

Ruisniemi kirjoitti Parempi vanhustyö – menetelmiä johtamisen kehittämiseen kirjaan juuri työnohjauksesta. Kirjaprojekti alkoi ammattikorkeakoulujen vanhustyön opettajien geroverkostosta, kun huomattiin, että vanhustyön johtamisesta ei ole oppikirjaa. SAMK palkitsi artikkelin vuoden julkaisuna.
– Olin iloisesti yllättynyt tunnustuksesta. Olin iloinen siitä, että esiin tulivat sekä vanhustyö että työnohjaus.

Erityisesti vanhustyön ylempi AMK -koulutuksessa syntyy alan asiantuntijoiden verkostoja, joista myös saa tukea omaan työhönsä.
– Opiskelijoille olen sanonut, että vanhustyön tekijät ovat vaikuttajia. Kun hankkii koulutusta ja osaamista lisää, on entistä enemmän kanttia sanoa ja vaikuttaa asioihin.
– Kun on samalla töissä, opiskelu on koko ajan vaikuttamista. Koulutuksen jälkeen ei ole enää sama ihminen suhteessa työhön kuin opintojen alkaessa.

Parempi vanhustyö -kirja on saatavilla muun muassa SAMKin kirjastosta Katso kirjaston aukioloajat

• Kustantamon esittelystä näet kirjan sisällysluettelon ja esipuheen.