Etsi

Opiskelijamme työllistyvät: – Pitää olla sydän mukana siinä mitä tekee

Haitham Ahmed on aina halunnut olla fysioterapeutti.
– Kiinnostaa, miten ihmisen keho toimii. Nuorena urheilijana, kun tiesi vielä vähän, kiinnosti se, miten treenataan ja venytellään. Se oli pinnallista, kun ei ymmärtänyt, että pystyy auttamaan myös kipujen kanssa, sanoo Ahmed.

20.1.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

Haitham Ahmedia on aina kiinnostanut, miten ihmisen keho toimii. Rangalla voi näyttää asiakkaalle, mistä jokin vaiva johtuu.
Haitham Ahmed

Ahmed nauttii työstään: hän sanoo, että edelleen välillä suorastaan naurattaa se, miten ihanaa ja helppoa on ottaa ihmisen kipu pois – esimerkiksi silloin, kun on tutkittu ja tutkittu jossain, ja sitten fysioterapeutti huomaa, että ”sulla on pakaralihas jumissa”.

Ahmed sanoo, että jo 1970-luvulla tiedettiin, että istuminen on haitallista. Mutta ei liikuntaakaan tarvitse tehdä koko ajan. Hän sanoo välillä asiakkaalle, että ”nyt loppuu se liikunta”. Ahmedin näkemyksen mukaan Suomessa on kaksi ryhmää: ”sohva” ja ”aina liikkuvat”, nuorissa ne joilla pitää olla sixpakit ja toiset, jotka pelaavat vain pleikkaria. Kultaisen keskitien kanssa on vähän niin ja näin.
– Liikunta on niin kuin lääke. Jos annan sulle pari pilleriä ja otat 10 ja ajattelet, että enemmän on parempi, niin ei se niin mene.

Satakuntalaiset ovat jäykkiä, mutta mitä siitä

Haastattelupäivänä tammikuussa Haitham Ahmed on ollut Harjavallan terveysasemalla fysioterapeuttina päivälleen 12 vuotta. Työura alkoi vauhdikkaasti heti valmistumisen aikaan. Hiukan ennen todistusten saamista Ahmed pääsi töihin Diakonialaitokselle Poriin, teki siellä töitä muutaman kuukauden ja sitten vuoden Imatralla yksityisessä fysioterapiafirmassa – ja sen jälkeen on Harjavalta tullut tutuksi. Haitham Ahmed, tuttavallisemmin Hessu, sanoo kuuluvansa kalustoon. Talossa on kuusi fysioterapeuttia, koko kuntayhtymässä enemmän.

Takana on ”normipäivä”, mikä tarkoittaa seitsemää asiakasta. Ahmedilla on edelleen yhteys entiseen opinahjoonsa, sillä hän ohjaa SAMKin fysioterapiaopiskelijoiden harjoittelujaksoja. Hän saa ohjattavikseen yleensä ulkomaalaiset, englantia puhuvat, opiskelijat. Opiskelijat osaavat kysyä suomeksi ainakin perusasioita, kuten ”missä sattuu”, ja tarvittaessa Ahmed tulkkaa.

Haitham Ahmedilla on asiakkaita, jotka ovat muuttaneet jostain isommasta kaupungista ja ihmettelevät, miten Kairossa kasvanut mies on viihtynyt pienellä paikkakunnalla keskellä Satakuntaa.
– Olen minä viihtynyt, sanoo Ahmed nauraen, vaikka on Satakunnassa välillä jäykkiä ihmisiä, kieltämättä. Hän on vahvasti sitä mieltä, että on ihmisestä itsestään kiinni, miten viihtyy – että asuinpaikka on juuri niin hyvä kuin sen itse hyväksi tekee. Ahmed vetää Harjavallassa Brazilian Jiu jitsu Academy -kamppailu-urheiluseuraa, mikä tietää valmentamista töiden jälkeen. Hänellä on myös 4-vuotias poika.

Jutteleminen kannattaa, se voi muuttaa koko elämän

Egyptissä fysioterapian yliopisto-opintoihin oli vaikea päästä. Siinä, että Haitham Ahmed päätyi juuri SAMKiin, oli vähän sattumaakin. Ahmed oli 1990-luvun lopulla mukana Suomen taekwondo-maajoukkueen leirillä. Siellä hän jutteli  erään Pekan kanssa – muun muassa siitä, että halusi fysioterapeutiksi, mutta ei osannut suomea. Pekka muisti, että kaverin tyttöystävä opiskelee Porissa englanniksi.

Koko kesän 1999 Ahmed luki Human Movement -kirjaa, ja pääsi sisään SAMKiin, yhtenä 15 opiskelijasta.

Ahmed sanoo, että small talk Pekan kanssa oli yksi hänen parhaista hetkistään, se muutti hänen elämänsä. Hän onkin juttelemisen puolestapuhuja – edelleen. Tuohon aikaan tietoa ei edes löytynyt yhtä helposti kuin nyt.
– Just ja just oli internet tullut.

Ahmed aloitti fysioterapiaopinnot 1999. Ahmed sanoo, että onko sellaista vuotta edes ollut: aikaa ilman älypuhelimia - ja jolloin opintoihin liittyviä tehtäviäkään ei tarvinnut tehdä tietokoneella.

Entäs suomen kieli?

Ahmed opiskeli kielen itse englanti–suomi-sanakirjoista, yksinkertaisista lastenkirjoista ja puhumalla. Hän pyysi kaikkia puhumaan kanssaan suomea. SAMKin lyhyen suomen kielen opintojakson hän suoritti näytöllä, tulemalla suoraan tenttiin.
– Koska en halunnut istua luokassa opettelemassa minä sinä hän me te he, ja tämä on kissa ja tämä on koira. Toki en saanut täysiä pisteitä, hän sanoo.

Hän halusi oppia kielen.
– Tiesin alusta alkaen, että haluan asua elämäni täällä. En olisi istunut tässä talossa 12 vuotta, jos se ei olisi ollut vakaa ajatus.

Ahmedia vähän ärsyttää, jos ulkomaalainen opiskelija ei opiskele kieltä ja kuvittelee työllistyvänsä, ja toisaalta se, että opiskellaan ilmaiseksi ja lähdetään pois.  Mitä Suomi hyötyy tästä, hän kysyy. Hän pitää siitä, että kun opiskellaan, se otetaan tarpeeksi vakavasti – eikä niin, että tullaan tänne tyttöystävän kainalossa ja aletaan opiskella vain jotain, mikä on englanniksi.
– Pitäisi tulla sydämestä, että haluaa tehdä juuri sitä.

20170117_HaithamAhmed3

Fysioterapeutti (AMK)

Haitham Ahmed

Fysioterapeutti

Harjavallan terveysasema, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

20.1.2017 | Teksti: Anne Sankari | Kuva: Anne Sankari

Lisää aiheesta

Maija Biet
| Uratarina

– Tuntuu, että sain kaksi pätevyyttä yhdellä iskulla

Fysioterapeutteja tarvitaan ympäri maailmaa. Maija Biet, SAMKista englanninkielisestä koulutusohjelmasta valmistunut fysioterapeutti on ollut tyytyväinen valintaansa. Hän halusi käytännönläheisen ammatin, ja ulkomailla kynnys töiden hakuun on matala.
| Opinnot ja opetus

Alumniblogissa koripallojoukkueen fysioterapeutti Israelista: elämän valinnat

Yannai Barak halusi fysioterapeutiksi. Israelissakin olisi voinut opiskella, miten hän päätyi SAMKiin? Nyt hän työskentelee suosikkikoripallojoukkueensa pääfysioterapeuttina. Barak kertoo elämänsä isot valinnat.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA