Opiskelijamme työllistyvät: Fiia valmistui merikapteeniksi ja nauttii työskentelystä laivoilla

Yhdeksättä luokkaa käyvä Fiia oli kuullut kaverinsa kaverin opiskelevan Raumalla laivakokiksi. Myös omassa mielessä alkoi pyöriä, voisiko työpaikkana olla laiva. Päätös syntyi lopulta helposti.

– Äiti ja isäkin olivat vain, että lähde vaan, kuulostaa hyvältä. Peruskoulun päätyttyä, vuonna 2016 muutin sitten Raumalle ja menin WinNovaan vahtiperämieskoulutukseen. Sieltä siirryin suoraan polkuopintojen avulla SAMKiin merikapteeniopiskelijaksi.

Meri oli elementtinä tuttu, koska Fiia oli purjehtinut perheensä kanssa lapsesta asti.

– Onhan se aivan erilaista olla laivalla töissä. Mutta se auttoi, kun meri sinänsä oli tuttu ja turvallinenkin, kunhan sitä osaa kunnioittaa.

Harjoittelut opiskelun parasta antia

Merenkulun alalla opiskellaan muun muassa laivan teknisiä järjestelmiä, merilakia, navigointia, sääoppia, turvallisuuteen liittyviä asioita ja johtamista. Merkittävässä roolissa ovat harjoittelut, joita on yhteensä opinnoista noin vuosi ja ne kestävät kerralla kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. HarjoitteluMylly toimii laivaharjoittelupaikkojen koordinoijana.

– Kun lähdin ensimmäiseen harjoitteluun, en tiennyt mitä odottaa. Menin vain, ja ajattelin sitten, että okei, tämä on tällaista. Itselläni seitsemän viikkoa oli lopulta pisin harjoittelu, hän muistelee.

Fiian mielestä opintojen parasta antia olivat juuri harjoittelut. Merenkulun alalla ennen laivalla tapahtuvia harjoitteluja tehdään simulaattoriharjoitteita. Vastaako simulaattori merenkulun olosuhteita?

– Joo ja ei. Siinä on hyvä käydä läpi perusrutiineja. Se helpottaa aluksi, kun lähtee laivalle, vaikkakaan se ei vastaa todellisuutta, hän pohtii.

Opinnäytetyön Fiia teki merenkulkualan harjoittelukokemuksen kehittämisestä. Siinä perehdyttiin suomalaiseen merenkulkualan laivaharjoittelujärjestelmään ja opiskelijoiden näkemyksiin järjestelmän toimivuudesta. Kehittämiskohteeksi nousi esimerkiksi laivan tietopaketti, jota voisi jakaa harjoitteluun menevälle opiskelijalle. Hänestä tämä oli hyvä kehittämisidea.

– Muistan vieläkin, kuinka jännittävää oli mennä ensimmäistä kertaa laivalle, kun ei tiennyt mitään. Olisi helpottanut, kun olisi vähän tiennyt laivasta, esimerkiksi sen reitistä ja miehistöstä jotain perusasioita, hän sanoo.

Alalla työntekijän markkinat

Alalla on nyt paljon työpaikkoja tarjolla. Fiia on tällä hetkellä töissä matkustajalaivalla, Helsingin ja Tallinnan väliä kulkevalla M/s Finlandialla. Myös Fiian mies on merillä töissä. Hän tekee laivatöitä keikkaluontoisesti.

– Me molemmat olemme yleensä kaksi viikkoa töissä ja kaksi kotona. Tämä sopii hyvin meille, hän sanoo.

Merenkulun ala on miesvoittoinen. Fiialla oli yksi naispuolinen opiskelukaveri, rahtilaivoilla hän on yleensä ollut ainut nainen. M/s Finlandialla naisia on ollut enemmän. Hänestä on alusta asti ollut selvää, että alalla on enemmän miehiä.

– Tärkeintä on se, että työkavereina on hyviä tyyppejä. Olemme niin paljon yhdessä.

Vaikka laivalla viettäisi jonkun ihmisen kanssa paljon aikaa, häntä ei välttämättä tunne kunnolla. Fiia sanoo, että hän ei aina tiedä, missä työkaveri esimerkiksi asuu tai onko hänellä perhettä.

– Toiset helpottavat koti-ikävää sillä, että eivät puhu kotiasioista. Toiset taas puhuvat paljon perheestä ja soittelevat videopuheluita päivähuoneesta niin että koko miehistö vilkuttaa taustalla, hän naurahtaa.

Fiia sanoo, että ei itse koe koti-ikävää.

– En tiedä, onko tilanne eri, jos minulla on joskus lapsia, hän pohtii.

Fiian mielestä ammatinvalinta on ollut oikea. Työskentely laivan tapahtumarikkaassa arjessa sopii hänelle hyvin.

– Ja on niin helppoa, kun työasiat jäävät laivalle. Niitä ei saa tuotua kotiin, hän sanoo.

Viiden vuoden päästä Fiia näkee itsensä perämiehenä tai yliperämiehenä. Tai perhetilanteesta riippuen ehkä maissa jossain merenkulkualaan liittyvässä työssä.

Vapaa-ajalla Fiia harrastaa kavereiden kanssa oleilua, koiran kanssa lenkkeilyä ja Virolahdella sijaitsevan omakotitalon remontointia omaksi kodiksi.