Etsi

No more Science Fiction – Exoskeleton-robotti opettaa kävelemään

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö on tehnyt merkittävän investoinnin hankkimalla Parker Hannifin Corporationin valmistaman robotisoidun Indego-exoskeleton tukirangan. Exoskeletonia käytetään laajalti mm. halvauspotilaiden kuntouksessa, mutta tutkijat toivovat löytävänsä sille myös vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia.

7.12.2018 | Teksti: Sari Merilampi, Petra O'Rourke | Kuva: Fysioline/Parker Hannifin Corp.

43686043165 Cc29b33ccc O

– Yhdistämällä exoskeleton muuhun hoitoon, potilas voidaan opettaa uudestaan kävelemään. Vaikka kävelemisen oppiminen ei onnistuisikaan, pystyasennossa tehtävästä hoidosta on silti paljon hyötyjä: potilaan verenkierto parantuu ja se vaikuttaa positiivisesti luuntiheyteen sekä virtsarakon ja suoliston toimintaan. On tärkeää muistaa myös exoskeleton-hoidon mahdollistamat henkiset edut potilaalle. Samalla katseen tasolla oleminen, seisomisesta ja kävelemisestä puhumattakaan on monen pyörätuolipotilaan unelma, muistuttaa Poberznik. (Kuva Parker Hannifin corp.)

Optimaalinen Indegon käyttäjä on 155-190 cm pitkä ja painaa alle 113 kg. Potilaan tulee saada lääkäriltään lupa ennen exoskeletonin käyttöä. Kontraindikaatioina voi olla esimerkiksi potilaan matala luun tiheys, alhainen pystyasennon sietokyky tai verenpaineongelmat. (Kuva: Parker Hannifin Corp.)

SAMKin käyttöön hankittu amerikkalaisvalmistajan alavartalon Indego-exoskeleton on potilaan lantiolle ja jalkoihin kiinnitettävä robotisoitu hoitolaite, jonka avulla potilas pystyy seisomaan ja kävelemään.

Exoskeletoneja käytetään varsinkin selkäydinvamma-, aivoinfarkti-, MS- ja aivovammapotilaiden kuntouksessa. SAMKin Intego-exoskeleton on Suomen kolmas ja ensimmäinen korkeakoulun käyttöön hankittu laite.

 

Potilaalle yksilöllistä robottihoitoa

Markkinoilla on paljon erilaisia ja eri tarpeisiin tarkoitettuja exoskeletoneja. Indego-exoskeletonissa on sisäänrakennetut moottorit lantio- ja polvinivelten kohdalla, jotka auttavat potilasta kävelemään. Moottoreiden antamaa apua voidaan säätää 0–100 % erikseen molemmissa jaloissa, joka mahdollistaa yksilöllisen hoidon. Projektitutkija Anja Poberznikin mukaan tämä on yksi Indegon eduista.

– Jos potilas kärsii esimerkiksi toispuoleisesta halvauksesta, exoskeletonia voidaan säätää helposti henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Sen käytöstä hyötyvät myös terapeutit: halvauspotilaan kuntoutus vaatii jatkuvaa liikettä sekä pitkiä ja toistuvia harjoituksia, joihin tarvitaan useita fysioterapeutteja tukemaan potilasta. Exoskeletonin avulla fysioterapeuttien työergonomia parantuu ja sen käyttöön riittää yksi henkilö, kertoo Poberznik.

 

(Kuva Parker Hannifin Corp.)

Robotiikkatutkijat innoissaan

Tutkijayliopettaja Sari Merilampi ja hänen tiiminsä aloittavat Indego-exoskeletoniin liittyvät tutkimukset tammikuussa. Suunnitelmissa on käyttää SAMKin exoskeletonia paitsi kuntouksen opetustarkoituksiin, mutta myös muuhun tutkimukseen. Sitä ennen neljä fysioterapeutin taustan omaavaa SAMKilaista saa kolmipäiväisen intensiivikoulutuksen, jonka jälkeen heillä on Indego Specialist -sertifikaatti exoskeletonin käyttöön. Poberznik on yksi heistä.

– Olen todella innoissani tästä. Tein aiheesta opinnäytetyön ja nyt pääsen tutustumaan ja tutkimaan exoskeletoneiden käyttöä tarkemmin. Indego-tyypin vapaasti liikuteltavista (mobile vs. kiinteä eli fixed) exoskeletoneista on vielä vähän tutkimustietoa. Exoskeletoneihin liittyvä teknologia on vielä uutta ja edistyksellistä ja näen, että sitä voitaisiin hyödyntää yhdistämällä lisättyyn (Augmented Reality) tai virtuaaliseen todellisuuteen (Virtual Reality) tai peleihin, Poberznik uskoo.

 

 

 

Tutustu projektitutkija ja fysioterapeutti (AMK) Anja Poberznikin englanninkieliseen opinnäytetyöhön Therapeutic use of exoskeletons in spinal cord injury gait rehabilitation - a systematic literature review.

 

 

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Petteri Pulkkinen p. 044 710 3296

 

Lisää aiheesta

| Automaatio ja teollisuus

Viikko Lego-insinöörinä

15-vuotias Leevi Rautiainen suoritti TET-harjoittelunsa SAMKin automaatiolaboratoriossa ohjelmoimalla Lego-robotteja. Ensikosketus koodin kanssa kikkailuun tuli Youtube-videoista.
| Automaatio ja teollisuus

Autonomisilla roboteilla lisää tietoa merten ekosysteemistä

Euroopan robottiviikolla järjestetty Sukeltavat autonomiset robotit -info- ja keskustelutilaisuus keräsi yhteen aiheesta kiinnostuneita. Tilaisuus perustui Marjariitta Saarivirran tekemään automaatiotekniikan opinnäytetyöhön ”Autonomiset sukeltavat robotit pähkinänkuoressa”.

SAMK SOSIAALISESSA MEDIASSA

  • RT @Arene_ry Arene vieraili Kiinassa NAEA:n järjestämässä AMK-rehtoreiden foorumissa. Kiina hakee Suomesta esimerkkiä ammattikor… https://t.co/VWbaEBUJIt
  • RT @Arene_ry ”Hallitus piti lupauksensa ja koulutuksen kunnianpalautus toteutui. Ammattikorkeakoulut ovat tyytyväisiä hallitukse… https://t.co/2YjRvp5Dpe
  • RT @RoboAI2 Muista ilmoittautua 4.10. Porin kampuksella järjestettävään NEXT2019 Robotiikka- ja hitsausseminaariin. Tilaisuus o… https://t.co/jttJK0I4FR